Hyppää pääsisältöön

Elokuvaaja Kari Sohlberg sai Betoni-Jussin

Elämäntyöstä jaettavan Betoni-Jussin sai elokuvaaja Kari Sohlberg. Sohlberg on alansa huippuammattilainen ja suomalaisen elokuvan eläviä legendoja. Hän on voittanut urallaan seitsemän Jussi-palkintoa.

Kari Sohlbergin elokuvaura alkoi 1960-luvulla. Ensimmäistä kertaa hän oli pääkuvaajana vuonna 1966 Spede-yhtiön elokuvassa Millipilleri. Se oli kaikista Spede-tuotannoista pisin, 117-minuuttinen elokuva.

Siitä lähtien Sohlberg teki tiiviisti yhteistyötä Ere Kokkosen, Jukka Virtasen ja Spede Pasasen kanssa. Hän on ollut erittäin tuottelias ja kuvasi parhaimmillaan useita elokuvia vuodessa. Koko uransa aikana hän toimi kuvaajana, B-kuvaajana tai operatöörinä yli 70 pitkässä näytelmäelokuvassa. Lisäksi hän on kuvannut myös dokumentteja, lyhytelokuvia, tv-tuotantoja ja mainoksia.

Parhaiten Sohlberg kuitenkin tunnetaan pitkien elokuvien kuvaajana. Hänen tunnetumpia kuvaamiaan elokuvia ovat muun muassa Rauni Mollbergin Maa on syntinen laulu, Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Tulipää, Matti Ijäksen Sokkotanssi, Pekka Parikan Talvisota, Raimo O. Niemen Poika ja ilves ja Spede-tuotannot.

Ensimmäisen Jussi-palkintonsa Sohlberg sai jo vuonna 1970 Ere Kokkosen ohjaamista elokuvista Leikkikalugangsterit ja Pohjan tähteet sekä Jörn Donnerin elokuvasta Sixtynine 69. Yhteensä hän on voittanut kuvaus-Jussin seitsemän kertaa, useammin kuin kukaan toinen kuvaaja. Viimeisin Jussi-palkinto on vuodelta 2005 elokuvasta Koirankynnen leikkaaja.

Sohlberg jäi eläkkeelle Raimo O. Niemen ohjaaman Roskisprinssin jälkeen vuonna 2011.

Kari Sohlberg

Jussi-palkinnot:
1970 elokuvista Leikkikalugangsteri, Sixtynine 69 ja Pohjan tähteet
1974 elokuvasta Maa on syntinen laulu
1981 elokuvastaTulipää
1985 elokuvasta Angelan sota
1989 elokuvasta Pohjanmaa
2001 elokuvasta Badding
2005 elokuvasta Koirankynnen leikkaaja

Jussi-ehdokkuudet
1999 elokuvasta Poika ja ilves
2002 elokuvasta Cyclomania yhdessä Pentti Keskimäen kanssa
2003 elokuvasta Haaveiden kehä
2007 elokuvasta Suden arvoitus

Muut tunnustukset ja palkinnot:
Humanismin käsi -palkinto Viitasaaren elokuvaviikolla 1989 kuvauksesta elokuvissa Ihmiselon ihanuus ja kurjuus, Latvoilta jokisuulle ja Kuutamosonaatti
Elokuvataiteen Finlandia-palkinto 2004 elokuvista Koirankynnen leikkaaja ja Keisarikunta
Pro Finlandia -mitali 2004
Betoni-Jussi elämäntyöstä 2016

  • Avaruusromua: Koneilla, prosesseilla, härveleillä ja softalla!

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano?

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano? Tai laitteesta nimeltä Organelle? Miltä kuulostaa melupöytä eli noise table tai no-input mixing setup? Tai itse kehitelty generatiivinen musiikkikone? Tuntuu siltä, että kun on kyse soittimista, niiden keksimisestä ja rakentelusta, rajana ei suinkaan ole ihmisen mielikuvitus, vaan pikemminkin tämä aineellinen maailma ja sen asettamat rajoitukset. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kalevala on fantasiakirjallisuutta, jopa scifiä – tule mukaan Lukupiiriin keskustelemaan teoksen erilaisista tulkinnoista!

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 7.12. klo 19!

    Kalevalassa taotaan kultainen nainen sekä onnea ja varallisuutta tuottava ihmeellinen Sampo. Eepoksessa on kyse siitä, mihin ihminen ja ihmisen teknologia pystyvät. Toisaalta se on myös magian ja shamanismin kuvausta. Ehkä juuri näistä syistä Kalevala on villinnyt metallimuusikoita ja J. R. R. Tolkienia. Kalevalaa on tulkittu monin eri tavoin.

  • Avaruusromua: Nuo kahdeksanjalkaiset ystävämme!

    Uskokaa, että ne ovat outoja otuksia.

    Hän väitti olevansa maailman paras ja taidokkain kutoja. Hänen nimensä oli Arakhne ja hän eli muinaisessa Kreikassa. Mutta miten hän muuttui hämähäkiksi? Ja miksi italialainen Jarguna tahtoo tänään kutoa verkkoa erilaisten muusikoiden välille? Kutoa symbolista verkkoa, johon hän sitten pyydystää mitä erilaisimpia muusikoita, kuten hän itse asian ilmaisee. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri