Antti-Jussi Pouru on pää edellä kuopassa ja kaverit pitävät jaloista kiinni. Tarkoituksena on katsoa näkyykö supia. Tosin näkyvyys taisi olla tällä kertaa aika huono.Metsästäjä on pää edellä kuopassa katsomassa näkyykö supikoiria.Kuva: YLE/Reetta Arvilametsästys,supikoira,riistanhoito
Supikoiran metsästys vaatii sitkeyttä ja hyviä hermoja sekä isännältä että koiralta. Koiran pitäisi esimerkiksi maapesällä jaksaa pitää supikoiraa haukulla paikallaan jopa useita tunteja.
Supikoiria jahdataan luolakoirien kanssa latojen alta tai maapesien käytävistä. Tarkoituksena on, että koirat saavat supit liikkeelle pois suojistaan tai sitä vastoin pysymään paikallaan. Maapesillä lapiot viuhuvat tiuhaan ja hiki tulee, kun koiraa ja supia kaivetaan esiin.
“Koiran tulee olla kovapäinen, mutta ei liian uhkarohkea”, kertoilee jo kolme vuosikymmentä luolakoirien kanssa metsästänyt Petri Simola.
Simola sanoo, että hän ei ota omien koiriensa kanssa turhia riskejä. Esimerkiksi jos Simola tietää varmaksi, että koiraa vastassa on mäyrä, ei hän laita koiraa sen perään. Mäyrä kun saattaa olla hyvinkin aggressiivinen.
Tapio Vähä-Jaakkola yrittää paikantaa irrotetun laudan välistä koiran ja supin sijaintia. Samaisesta reiästä Vähä-Jaakkola pääsee hieman myöhemmin ampumaan supin pistoolilla helposti.Tapio Vähä-Jaakkola kurkkii laudan raosta supikoiran sijaintia ladossa.Kuva: YLE/Reetta Arvilametsästys,supikoira,riistanhoito
Ladon alta saadaan poistettua supikoirapariskunta. Petri Simola on tyytyväinen, kun ne eivät ehtineet tehdä keväisiä pentuja. Supikoirajahti on riistanhoitotyötä. Niitä vähennetään pois syömästä esimerkiksi linnunpoikasia.Petri Simola kantaa supikoiran raatoa autolle.Kuva: YLE/Reetta Arvilametsästys,riistanhoito,supikoira
Santeri ei meinannut millään luovuttaa, vaikka molemmat supikoirat olivat jo tapettu. Kun se erehtyi tulemaan pois ladon alta haukkumasta, napattiin se nopeasti kiinni. Santeria kantava Riikka Simola ei itse kanna asetta vaan käy mieluummin metsällä koiran ohjaajana.Riikka Simola kantaa mäyräkoiraa autoon metsästyreissulla.Kuva: YLE/Reetta Arvilamäyräkoirat
Eletty elämä metsästyskoirana näkyy hieman Tapio Vähä-Jaakkolan mäyräkoira Santerin naamalla: karvoja on paikoitellen vähemmän ja pieni pala korvasta on lähtenyt mäyrän mukaan. Mitään vakavampaa ei ole kuitenkaan vuosien varrella sattunut. Jo kymmenvuotias veteraani käy pian eläkkeelle.Mäyräkoira supikoirasaaliin kanssa.Kuva: YLE/Reetta Arvilametsästys,mäyräkoirat,supikoira,riistanhoito
Momo on Riikka ja Petri Simolan yhdeksänvuotias karkeakarvainen mäyräkoira. Se odottaa kiltisti omaa vuoroaan auton kuljetushäkissä. Emäntä ja isäntä kehuu, että se ei ole koskaan haukkunut tyhjää: jos Momo pitää ääntä, niin se on varma, että ladon alla tai maapesässä on supikoira.Mäyräkoira istuu häkissä.Kuva: YLE/Reetta Arvilamäyräkoirat
Tulihan se Momon vuoro! Koira menee mielellään tarkastamaan tilanteen maapesään. Se ei vain meinaa saada supia ulos sieltä, koska käytävä ilmeisesti loppuu siten, että sieltä ei ole useampaa reittiä ulos.Mäyräkoira on menossa supikoiran perässä maapesään.Kuva: YLE/Reetta Arvilametsästys,riistanhoito,supikoira,mäyräkoirat
Maapesällä hujahtaa helposti tunteja ja maahan tulee kaivettua monia reikiä. Tekemisen suola onkin kavereiden kanssa yhdessä tekeminen ja kuulumisten vaihtaminen.Metsästysporukka kaivaa kuoppia supikoirajahdissa.Kuva: YLE/Reetta Arvilametsästys,riistanhoito,supikoira
Filosofi ja diplomi-insinööri Frank Martela halusi tutkijaksi jo nuorena, mutta tuolloin hän ei aavistanut, että häntä tulisi aikuisena kiinnostamaan erityisesti ihmisten maailma.
"Komedian tekeminen on vaikeaa, siksi pidän siitä paljon."
Näyttelijä Kiti Kokkonen on ehtinyt tehdä uransa aikana jo monenlaisia rooleja elokuvissa, revyyssä, televisiossa ja radiossa. Hän sanoo pitävänsä komediallisesta sisällöstä, koska se on haastavaa. Kokkosen mielestä yleisö on helpompi saada herkistymään yhteiskunnallisen satiirin äärellä kuin naurattaa sitä komedian keinoin.
Valokuvaus on valokuvaaja Juha Laitalaiselle pakkomielle.
”Maisemakuvauksessa ei voi tilata oikeaa hetkeä, vaan se tulee, jos on tullakseen”, sanoo valokuvaaja Juha Laitalainen, jonka kuvissa on usein yllätyksellisyyttä ja sattumanvaraisuutta. Yllätyksen onnistunut taltiointi tekee Juha Laitalaisen kuvista kuvan.
Työ ja elämä voivat olla tasapainossa kutsumusammatissakin.
Sähkökitaroita tuntevalle Juha Ruokangasta ei tarvitse esitellä: Ruokankaan soittimet ovat maailmankuuluja. Niitä tehdään Turengin Harvialassa, vanhassa tallirakennuksessa, jossa Ruokangas myös asuu perheineen.
Vanhan ajan työmoraali auttoi pääsemään arvostettuun asemaan soittajien ja soitinrakentajien keskuudessa. Perheen ja muun elämän kannalta vain työlle omistautuminen tuli kuitenkin liian kalliiksi.
Pekka asutti yksin pientä hirsikämppää Vätsärin erämaassa.
Surnu-Pekka asutti yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauttanut.
Joidenkin juoksijoiden mielestä venyttely on turhaa, eräät juoksukoulukunnat eivät harrasta venyttelyä lainkaan. Venyttelyllä on kuitenkin monia hyvää tekeviä vaikutuksia, joita ei kannata ohittaa.
Voin olla osa ongelmaa silloinkin, kun tarkoitan hyvää.
Susia ja ihmisiä -podcastin tekeminen opetti minulle paljon susipolitiikasta ja susitutkimuksesta. Mutta loppujen lopuksi on merkitystä vain sillä, mitä opin kuuntelusta. Siinä epäonnistuminen näytti, millä tavalla voin olla osa ongelmaa silloinkin, kun tarkoitan hyvää.
Lähes puolet Lapin uusista metsästäjistä on naisia.
Metsästystä on vuosikymmenten saatossa ajateltu keski-ikäisten miesporukoiden harrastukseksi, mutta se on hiljalleen profiloitumassa nuorten, ympäristöstään kiinnostuneiden ja luonnonmukaisempaa ruokavaliota tavoittelevien elämäntavaksi.
Unga jägare fick se och skjuta vitsvanshjort och mårdhund.
Under en vecka fick unga jägare från Sverige, Estland och Finland bekanta sig med den finska jaktkulturen. Det är en del i Jägarförbundets satsning på ungdomsverksamhet.
Lördagen den 8 oktober inleds älgjakten i stora delar av landet. Från både Vasanejdens och Karlebynejdens jaktvårdsföreningar uppmanar man trafikanter att vara uppmärksamma.
Mårdhundar och minkar är ett gissel längs Borgå ås stränder.
Stadsdelen Uddas i Borgå ligger vid Borgå ås mynning och byborna har tampats med ett mårdhundsproblem redan i några års tid. Den lokala jaktvårdsföreningen har nu fått statsfinansiering för att fånga minkar och mårdhundar i området.
Mårdhundarna blir mer aktiva på vårvintern, säger jägare.
Signaler från GPS -sändare visar att mårdhundar söker nya partner och revir mot slutet av vintern. Tack vare havsisen kan djuren ta sig långt ut i skärgården.
Reetta Arvila
Yle
