Sarjan Facebook-sivuilla oli mahdollisuus tavata Australian au pairit ja kysyä kaikkea mahdollista. Tässä valikoima kysymyksiä ja vastauksia.
Mia kysyy: Oliko teillä minkäänlaista etukäteistietoa siitä millaista au pairin työ on? Tuntui tulevan yllätyksenä.
Henrietta: Totta kai voi vaikka googlettaa mitä aupairin työ pitää sisällään, luulen että jokaikinen ihminen tietää mitä se meinaa, mut siinä vaiheessa vasta kun oot au pair, tiiät vasta todellisesti mitä se on.
Susa: No ei se nyt kovi vaikee homma oo, eiköhä jokaine joka lähtee au pairix tiiä mitä se työ sisältää.
Mia: Tuleville auppareille kuitenkin vinkki vitonen, älä googleta vaan haastattele vaikka entistä au pairia. Itsekin 15 vuotta sitten koettuna, perhe kerran vaihdettuna. Rankkaa työtä! Mut sulle iso peukku Henrietta, oli ilo katsoa miten lämpimästi otit lapset vastaan, huomioit, hymyilit ja halasit.
Isabella: Tuli muutamia yllätyksiä, olin sanonut perheelle skypessä että nuorin lapsi jota olen hoitanut on 3-vuotias. En siis tiedä mistä he olivat saanet ennakkokäsityksen että oon ammattilainen vauvojen kanssa.
Mia: Sun eka perheenäiti olikin kyllä aika monster, mulla vähän sama kokemus aikanaan.
Laura kysyy: Paljon saitte palkkaa aupairina olemisesta?
Henrietta: Au pairin palkka Australiassa riippuu ihan perheestä mut yleensä se on 150-300 dollarin välillä viikossa.
Isabella: Se on enemmän taskurahaa kuin palkkaa.
Mirella kysyy: Oliko Susa kiva joulu Australiassa? Ja jäikö kukaan pysyvästi Australiaan?
Henrietta: Juho, Susa ja Isbe on ausseissa!
Susa: Iha hirvee joulu - ja joo tääl oon vielkii.
Mirella: Susa, mikä joulussa oli hirveintä? Koti-ikävä vai joku muu?
Susa: Joo oli nii kova koti ikävä joulun aikaa et meinasin lähtee takas suomeekii yhes vaiheessa, mut sit se meni onneks ohi!
Venla kysyy: Olen aina miettinyt englannin kieltä, eli osasitteko jo ihan entuudestaan jo Suomessa todella hyvin englantia vai pitikö harjotella? Oliko vaikea välillä saada selvää mitä austraalialaiset sano?
Henrietta: Mie oon ite ollu aina semihyvä kielissä, mut tottakai se englanninkieli harjaantu vielä entistä enemmän, varsinki ku aussit puhuu erilaisella aksentilla ja niillä on ihan omia sanoja mitä ei englannintunneilla opeteta. Oon asunu ennen ulkomailla kanssa, niin siellä tottunu puhumaan kanssa.
Isabella: Aluks mua jännitti se enkuks puhuminen, mutta kyllä siihen sitten tottu. Ja kyl kaikki ymmärs mua vaikka välil sanoin jonkun sanan väärin.
Mari kysyy: Miten Susan kävi muslimipojan kanssa?
Susa: Ja miks sitä pitää sanoo jokskuu muslimi pojaks jos olisin ollu kristityn kanssa ni sanottaisko siitäkii sit että 'mites kävi kristityn pojan kanssa' ööö
Mari: Sanoisin koska en tiedä montako poikaa sulla on ollut joten on helppo tunnistettava. Itse olen seurustellut muutaman vuoden muslimin kanssa ja onhan se eri asia kuin kristityn kanssa. Jos tiedät mitä tarkoitan...
Jere: Täytyy sanoa, että se tuli aivan puskan takaa, että valitsit kyseisen veikon, kun olit muuten niin täynnä ennakkoluuloja. Yllätyin positiivisesti.
Susa: No en kyllä tiiä mitä tarkotat, ihan normaalii oli.
Ella kysyy: Mikä oli suurin kulttuuriero, johon törmäsitte ausseissa?
Henrietta: Ihmiset hymyili toisilleen ilman syytä, siis tuntemattomat, mitä ei Suomessa tapahu. ja ne hiton juustohöylät.
Isabella: Australias tuntemattomat ihmiset tulee koko ajan juttelemaan ja antamaan yhteystietojaan. Aussit on tosi sosiaalisia ja ne antaa paljon poskipusuja.
Wilma kysyy: Mitä teille kuuluu juuri nyt? Oletteko yhteyksissä Australian perheisiinne?
Henrietta: Miulle ainaki kuuluu super hyvää! Oon jutellu sillon tällön hostmaman kanssa!
Susa: Hyvää.
Isabella: Tosi hyvää kuuluu. Joo oon edelleen yhteydes heihin. Varsinkin Dominique tuntuu, että se ois mun täti tai joku muu sukulainen.
Jere kysyy Juholta: Minne Aasian maihin haluat ja aiot matkustaa?
Juho: Entie viel mut kaikki mis on halpaa ja saan vaan olla niin my place. Kambotsa, Indot, Thaikku, Laos kiinnostaa.
Jenni kysyy: Mitä suunnitelmissa nyt? Lähtisittekö enää uudestaan aupairiksi?
Henrietta: Miulla on suunnitelmina nyt keskittyy miun vlogiin ja duunin hakemiseen sekä ystäviin! Toivottavasti matkusteluuki luvassa, mut omalta osalta ei au pairin roolissa enää.
Juho: En varmaa enää koska raha. Lapset on mukavia, mut au pairin palkka aika kehno.
Isabella: Opiskelen tääl Austraalias. Au pairius oli hyvä kokemus, mutta en tekis sitä enää uudelleen.
Elif kysyy: Minkälaiset välit teillä on nyt toisiinne? Ootteko pitäneet mitään yhteyttä?
Henrietta: Meillä on hyvät välit ja ollaan pidetty yhteyttä toisiimme!
Susa: We aaall in thiiis togeether!
Isabella: Joo ollaan ystävii nyt ja aina.
