Hyppää pääsisältöön

Markuksen evankeliumi koki arvonnousun

Jeesus ristillä
Jeesus ristillä Kuva: Metropolitan Museum / Yle jeesus ristillä

Markuksen evankeliumia alettiin arvostaa historialliskriittisen tutkimuksen myötä.

- Pitkään kirkossa pidettiin Markuksen evankeliumia ikään kuin viimeisenä. Se oli vähäpätöisin, se oli lyhyin, siinä oli vähiten opetusta, eikä se antanut teologeille, tutkijoille ja kirkkokansalle niin paljon kuin muut evankeliumit.

- Mutta sitten, kun historialliskriittinen tutkimus alkoi ja tekstejä vertailtiin ihan tosissaan toisiinsa, niin päädyttiin hyvinkin yksimielisesti siihen, että Markuksen evankeliumi on se vanhin. Syntynyt ensimmäisenä, rakenteeltaan yksinkertainen ja sieltä puuttuu paljon sitä, mitä myöhemmin on lisätty, kertoo Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski.

Matteus ja Luukas ovat käyttäneet Markusta lähteenään.

- Sitten Markuksen evankeliumin luku 13 kertoo Jerusalemin temppelin hävityksen tapahtumista ja juutalaissodasta. Siinä Jeesuksen suuhun on pantu puhe, joka kirjoittajalle itselleen on ollut silloin tavalla tai toisella ajankohtainen. On päädytty siihen, että Markuksen evankeliumi on syntynyt vähän ennen tai vähän sen jälkeen kun Jerusalemin temppeli hävitettiin juutalaissodassa. Siis vuoden 70 vaiheilla, nelisenkymmentä vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Kirjoituspaikaksi aika tavallisesti sanotaan Galileaa tai Syyriaa.

osa viimeistä ateriaa kuvaavasta taulusta
osa viimeistä ateriaa kuvaavasta taulusta Kuva: Image © The Metropolitan Museum of Art Jeesuksen viimeinen ateria

Eksegetiikan tutkimusta Myllykoski valottaa pyydettäessä, niin että maallikkokin ymmärtää. – Näitä evankeliumeja voidaan tutkia alkuperäistekstejä lukemalla ja vertailemalla toisiin teksteihin. Näin on saatu selville, että Matteus ja Luukas ovat käyttäneet Markusta lähteenään. Tämä on osoitettu aika hyvin ja vastaväitteet sille käsitykselle ovat heiveröiset, sanoo dosentti Matti Myllykoski.

Jeesuksen suuhun pannaan siinä se Jerusalemin temppelin hävitys ja koko juutalaissodan tapahtumakaari.

- Markuksen evankeliumi on kieleltään hyvin yksinkertainen ja nimenomaan luvun 13 tapahtumien kuvaus liittyy elimellisesti tilanteeseen, jossa Markus itse on elänyt. Evankeliumin 13. luvussa Jeesus on tullut Jerusalemiin ja järjestänyt mielenosoituksen temppelissä. Tätä pidetään autenttisena kohtauksena. Suurin osa tutkijoista ajattelee, että tässä Jeesus tulee Jerusalemiin ja tämä galilealaisen profeetan ja juudealaisen establishmentin ero tulee esiin. Jeesus kertoo, että Jumalan valtakunta on tulossa ja tämän temppelin aika on ohi, eli kaikki se vauraus, jonka ylipapit ovat kasanneet, menee. Siinä on selvä vastakkainasettelu.

- Kun Jeesus sitten istuu temppeliä vastapäätä Öljymäelle oppilaidensa kanssa, hän puhuu temppelin hävityksestä ja kuvaa lopun merkkejä pitkässä puheessaan. Tästä puheesta pystyy päättelemään, ettei se ole mitään suoraa raportointia siitä tilanteesta. Tämä ei ole historiallisesti autenttinen, mutta tämä kertoo sen, mitä kirjoittajan aika Jeesuksen jo nähtiin ennustaneen. Jeesuksen suuhun pannaan siinä se Jerusalemin temppelin hävitys ja koko juutalaissodan tapahtumakaari. Itse olisin taipuvainen uskomaan, että Markuksen evankeliumi on kirjoitettu aika pian sen juutalaissodan dramaattisen päättymisen jälkeen, kun roomalaiset tuhosivat koko Jerusalemin kaupungin ja juutalaisia kiellettiin astumasta sinne, toteaa Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski.

osa riistiinnaulitsemista kuvaavasta taulusta
osa riistiinnaulitsemista kuvaavasta taulusta Kuva: Image © The Metropolitan Museum of Art jeesuksen ristin juurelta
Kommentit
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri