Hyppää pääsisältöön

Markuksen evankeliumi koki arvonnousun

Jeesus ristillä
Jeesus ristillä Kuva: Metropolitan Museum / Yle jeesus ristillä

Markuksen evankeliumia alettiin arvostaa historialliskriittisen tutkimuksen myötä.

- Pitkään kirkossa pidettiin Markuksen evankeliumia ikään kuin viimeisenä. Se oli vähäpätöisin, se oli lyhyin, siinä oli vähiten opetusta, eikä se antanut teologeille, tutkijoille ja kirkkokansalle niin paljon kuin muut evankeliumit.

- Mutta sitten, kun historialliskriittinen tutkimus alkoi ja tekstejä vertailtiin ihan tosissaan toisiinsa, niin päädyttiin hyvinkin yksimielisesti siihen, että Markuksen evankeliumi on se vanhin. Syntynyt ensimmäisenä, rakenteeltaan yksinkertainen ja sieltä puuttuu paljon sitä, mitä myöhemmin on lisätty, kertoo Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski.

Matteus ja Luukas ovat käyttäneet Markusta lähteenään.

- Sitten Markuksen evankeliumin luku 13 kertoo Jerusalemin temppelin hävityksen tapahtumista ja juutalaissodasta. Siinä Jeesuksen suuhun on pantu puhe, joka kirjoittajalle itselleen on ollut silloin tavalla tai toisella ajankohtainen. On päädytty siihen, että Markuksen evankeliumi on syntynyt vähän ennen tai vähän sen jälkeen kun Jerusalemin temppeli hävitettiin juutalaissodassa. Siis vuoden 70 vaiheilla, nelisenkymmentä vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Kirjoituspaikaksi aika tavallisesti sanotaan Galileaa tai Syyriaa.

osa viimeistä ateriaa kuvaavasta taulusta
osa viimeistä ateriaa kuvaavasta taulusta Kuva: Image © The Metropolitan Museum of Art Jeesuksen viimeinen ateria

Eksegetiikan tutkimusta Myllykoski valottaa pyydettäessä, niin että maallikkokin ymmärtää. – Näitä evankeliumeja voidaan tutkia alkuperäistekstejä lukemalla ja vertailemalla toisiin teksteihin. Näin on saatu selville, että Matteus ja Luukas ovat käyttäneet Markusta lähteenään. Tämä on osoitettu aika hyvin ja vastaväitteet sille käsitykselle ovat heiveröiset, sanoo dosentti Matti Myllykoski.

Jeesuksen suuhun pannaan siinä se Jerusalemin temppelin hävitys ja koko juutalaissodan tapahtumakaari.

- Markuksen evankeliumi on kieleltään hyvin yksinkertainen ja nimenomaan luvun 13 tapahtumien kuvaus liittyy elimellisesti tilanteeseen, jossa Markus itse on elänyt. Evankeliumin 13. luvussa Jeesus on tullut Jerusalemiin ja järjestänyt mielenosoituksen temppelissä. Tätä pidetään autenttisena kohtauksena. Suurin osa tutkijoista ajattelee, että tässä Jeesus tulee Jerusalemiin ja tämä galilealaisen profeetan ja juudealaisen establishmentin ero tulee esiin. Jeesus kertoo, että Jumalan valtakunta on tulossa ja tämän temppelin aika on ohi, eli kaikki se vauraus, jonka ylipapit ovat kasanneet, menee. Siinä on selvä vastakkainasettelu.

- Kun Jeesus sitten istuu temppeliä vastapäätä Öljymäelle oppilaidensa kanssa, hän puhuu temppelin hävityksestä ja kuvaa lopun merkkejä pitkässä puheessaan. Tästä puheesta pystyy päättelemään, ettei se ole mitään suoraa raportointia siitä tilanteesta. Tämä ei ole historiallisesti autenttinen, mutta tämä kertoo sen, mitä kirjoittajan aika Jeesuksen jo nähtiin ennustaneen. Jeesuksen suuhun pannaan siinä se Jerusalemin temppelin hävitys ja koko juutalaissodan tapahtumakaari. Itse olisin taipuvainen uskomaan, että Markuksen evankeliumi on kirjoitettu aika pian sen juutalaissodan dramaattisen päättymisen jälkeen, kun roomalaiset tuhosivat koko Jerusalemin kaupungin ja juutalaisia kiellettiin astumasta sinne, toteaa Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski.

osa riistiinnaulitsemista kuvaavasta taulusta
osa riistiinnaulitsemista kuvaavasta taulusta Kuva: Image © The Metropolitan Museum of Art jeesuksen ristin juurelta
Kommentit
  • Avaruusromua: Mitä on tehdä musiikkia?

    Mitä on olla säveltäjä?

    Aika on minun työkaluni, sanoi säveltäjä La Monte Young. Mitä on olla säveltäjä? Amerikkalainen Michael Vincent Waller sanoo yhä löytävänsä uusia puolia säveltäjänä olemisesta. Hän käyttää englannin kielen verbiä discover, joka tarkoittaa paitsi löytämistä, myös selville saamista, paljastamista, toteamista ja huomaamista. Kyse on monimuotoisesta ja monitahoisesta seikasta: säveltämisestä. Avaruusromussa monta näkökulmaa asiaan. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Outoja ääniä jo vuodesta 1964!

    Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia monelta taholta.

    1960-luvun alussa Tukholmaan päätettiin rakentaa Ruotsin ensimmäinen elektronisen musiikin studio. Studion esikuvana oli legendaarinen Kölnin studio, jossa Karlheinz Stockhausen oli työskennellyt jo 1950-luvulla. Vuonna 1964 Tukholman Södermalmissa avattiin Elektronmusikstudion eli EMS. Siellä tapahtuu edelleen. Muiden muassa suomalainen Eero Pulkkinen on työskennellyt EMS-studiossa. Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia monelta taholta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri