Hyppää pääsisältöön

Markuksen evankeliumi koki arvonnousun

Jeesus ristillä
Jeesus ristillä Kuva: Metropolitan Museum / Yle jeesus ristillä

Markuksen evankeliumia alettiin arvostaa historialliskriittisen tutkimuksen myötä.

- Pitkään kirkossa pidettiin Markuksen evankeliumia ikään kuin viimeisenä. Se oli vähäpätöisin, se oli lyhyin, siinä oli vähiten opetusta, eikä se antanut teologeille, tutkijoille ja kirkkokansalle niin paljon kuin muut evankeliumit.

- Mutta sitten, kun historialliskriittinen tutkimus alkoi ja tekstejä vertailtiin ihan tosissaan toisiinsa, niin päädyttiin hyvinkin yksimielisesti siihen, että Markuksen evankeliumi on se vanhin. Syntynyt ensimmäisenä, rakenteeltaan yksinkertainen ja sieltä puuttuu paljon sitä, mitä myöhemmin on lisätty, kertoo Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski.

Matteus ja Luukas ovat käyttäneet Markusta lähteenään.

- Sitten Markuksen evankeliumin luku 13 kertoo Jerusalemin temppelin hävityksen tapahtumista ja juutalaissodasta. Siinä Jeesuksen suuhun on pantu puhe, joka kirjoittajalle itselleen on ollut silloin tavalla tai toisella ajankohtainen. On päädytty siihen, että Markuksen evankeliumi on syntynyt vähän ennen tai vähän sen jälkeen kun Jerusalemin temppeli hävitettiin juutalaissodassa. Siis vuoden 70 vaiheilla, nelisenkymmentä vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Kirjoituspaikaksi aika tavallisesti sanotaan Galileaa tai Syyriaa.

osa viimeistä ateriaa kuvaavasta taulusta
osa viimeistä ateriaa kuvaavasta taulusta Kuva: Image © The Metropolitan Museum of Art Jeesuksen viimeinen ateria

Eksegetiikan tutkimusta Myllykoski valottaa pyydettäessä, niin että maallikkokin ymmärtää. – Näitä evankeliumeja voidaan tutkia alkuperäistekstejä lukemalla ja vertailemalla toisiin teksteihin. Näin on saatu selville, että Matteus ja Luukas ovat käyttäneet Markusta lähteenään. Tämä on osoitettu aika hyvin ja vastaväitteet sille käsitykselle ovat heiveröiset, sanoo dosentti Matti Myllykoski.

Jeesuksen suuhun pannaan siinä se Jerusalemin temppelin hävitys ja koko juutalaissodan tapahtumakaari.

- Markuksen evankeliumi on kieleltään hyvin yksinkertainen ja nimenomaan luvun 13 tapahtumien kuvaus liittyy elimellisesti tilanteeseen, jossa Markus itse on elänyt. Evankeliumin 13. luvussa Jeesus on tullut Jerusalemiin ja järjestänyt mielenosoituksen temppelissä. Tätä pidetään autenttisena kohtauksena. Suurin osa tutkijoista ajattelee, että tässä Jeesus tulee Jerusalemiin ja tämä galilealaisen profeetan ja juudealaisen establishmentin ero tulee esiin. Jeesus kertoo, että Jumalan valtakunta on tulossa ja tämän temppelin aika on ohi, eli kaikki se vauraus, jonka ylipapit ovat kasanneet, menee. Siinä on selvä vastakkainasettelu.

- Kun Jeesus sitten istuu temppeliä vastapäätä Öljymäelle oppilaidensa kanssa, hän puhuu temppelin hävityksestä ja kuvaa lopun merkkejä pitkässä puheessaan. Tästä puheesta pystyy päättelemään, ettei se ole mitään suoraa raportointia siitä tilanteesta. Tämä ei ole historiallisesti autenttinen, mutta tämä kertoo sen, mitä kirjoittajan aika Jeesuksen jo nähtiin ennustaneen. Jeesuksen suuhun pannaan siinä se Jerusalemin temppelin hävitys ja koko juutalaissodan tapahtumakaari. Itse olisin taipuvainen uskomaan, että Markuksen evankeliumi on kirjoitettu aika pian sen juutalaissodan dramaattisen päättymisen jälkeen, kun roomalaiset tuhosivat koko Jerusalemin kaupungin ja juutalaisia kiellettiin astumasta sinne, toteaa Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski.

osa riistiinnaulitsemista kuvaavasta taulusta
osa riistiinnaulitsemista kuvaavasta taulusta Kuva: Image © The Metropolitan Museum of Art jeesuksen ristin juurelta
Kommentit
  • Onko videopelaaminen Suomen seuraava menestystarina?

    Kilpapelaaja harjoittelee kuin kuka tahansa urheilija.

    Ilouutinen viikonlopputurnauksiin kyllästyneille futismammoille ja jääkiekkovarustekassien alle rusentuville lätkäfaijoille: myös videopelien räiskiminen on urheilua, jossa voi edetä ammattilaisuralle asti.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Avaruusromua: Musiikkia kokemuksista ja muistoista

    Millaista musiikkia syntyy toisen ihmisen muistoista?

    Millaista on elää maailmassa, joka aiheuttaa voimattomuuden tunnetta ja huolta? Millaista on elää vaaran ja uhan keskellä? Millaista musiikkia syntyy toisen ihmisen muistoista? Entä jos nuo muistot ovat surullisia ja traagisia, tai eivät ainakaan yksinomaan aurinkoisia? Juha-Matti Rautiainen sanoo albuminsa olevan kunnianosoitus yksilön persoonan ikuiselle koskemattomuudelle ympäröivän yhteiskunnan vainoista huolimatta. Musiikki on yhteinen ja vapaa tila kaikille tunteille. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri