Hyppää pääsisältöön

Tulenkantaja Erkki Vala olisi tänään trollien ja vihapuheen ykköskohde

Erkki Vala
Erkki Vala Erkki Vala Kuva: Ruth Träskman/Yle erkki vala

Vuonna 1932 toimittaja ja kirjailija Erkki Vala perusti uudelleen Tulenkantajat-lehden taistellakseen nousevaa fasismia vastaan. Tulenkantajat esimerkiksi kirjoitti ymmärtävästi natsi-Saksasta paenneista juutalaispakolaisista silloin, kun antisemitismi oli hyvin yleistä kaikkialla Euroopassa. 1930-luvun lopulla Suomeen pyrkiviä juutalaispakolaisia kohtaan ei juuri tunnettu myötätuntoa.

Erkki Vala oli kirjailija ja toimittaja, joka oli Tulenkantajat-lehden päätoimittaja vuosina 1928-30 ja 1932-1939. Hän oli runoilija Katri Valan pikkuveli. Erkki Vala oli yksi rohkeimmista liberaalitaustaisista pääkirjoitustoimittajista, jotka uskalsivat arvostella fasismia ja suomalaisia fasisteja. Vala otti kantaa lukuisia yhteiskunnallisia epäkohtia vastaan. Hän vastusti mm. kuolemanrangaistusta ja sterilointilakia.

Suomeen alkoi saapua kesällä 1938 pakolaisia Keski-Euroopasta. Suuri osa pakolaisista oli juutalaisia, ja kaikkiaan heitä saapui Suomeen muutama sata. Suomen hallitus suhtautui pakolaisiin hyvin nuivasti ja pyrki hankkiutumaan heistä mahdollisimman nopeasti eroon. Erkki Valan mielestä pakolaisia piti auttaa. Hän päätteli, että jos valtio ei kunnioita ihmisoikeuksia eikä auta muukalaisia ahdingossa, mikään ei takaa ettei se kohtele omia kansalaisiaankin näin.

Vala päätteli myös, että Suomen asenne juutalaisia kohtaan johtui siitä, että kyseessä olivat natsi-Saksan uhrit. Vala kirjoitti vuonna 1938. ”Juutalaispakolaisten kohtelu on jälleen osoittanut, miten täydellisesti natsimieliset oikeistoryhmät sanelevat Suomen viranomaisten menettelytavan. Huomasin viranomaisten eräässä sanomalehdille antamassaan lausunnossa vieläpä valittavana sitäkin, ettei saksalaisiin passeihin ole merkitty, ovatko passinomistajat ’arjalaisia’ tai ’ei-arjalaisia’! He näkyvät siis täysin hyväksyvän natsien roturoskan!”

Tänään Erkki Vala tuntuu ajankohtaiselta hahmolta, sillä onhan Euroopassa ja Suomessakin tapahtumassa asioita, jotka muistuttuvat 30-luvusta. Suhtautuminen juutalaispakolaisiin 30-luvun Suomessa muistuttaa suhtautumisesta turvapaikanhakijoihin tänään. Myös Suomessa on paljon ihmisiä ja järjestöjä, jotka lietsovat turvapaikanhakijoihin kohdistuvia ennakkoluuloja, pelkoa ja vihaa.

Tutkija Oula Silvennnoinen, yksi Suomalaiset fasistit –kirjan kirjoittajista, huomauttaa, että aivan kuten sotien välisenä aikana radikaalijärjestöt tavoittelevat omaa ydinjoukkoaan suurempaa kannatusta: ”Sen tarkoitusperän palvelemiseen on edullista luoda turvattomuuden ja kaaoksen ilmapiiriä; kuvitelmia siitä että Suomi on kulttuurisen invaasion kohteena tai että kaduilla ei uskalla enää kävellä koska maahanmuuttajat raiskaa ja kaikkea tällaista; lietsoa paniikkimielialaa kaikin mahdollisin tavoin. Sillä toivotaan saatavan muuten maltillisemmat kansalaiset liittymään radikaalien kanssa yhteisrintamaan. Osittain siinä on onnistuttukin.”

30-luvulla Erkki Vala oli vastavoima ennakkoluuloille. Vala puolusti sananvapautta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Vala oli toimittaja, joka seurasi tarkasti mitä kotimaassa ja ulkomailla tapahtui. Hän seurasi myös silloista tutkimusta ja tiedettä, ja perusteli kantojaan tutkimustiedolla. Kuten juutalaispakolaisten kohdalla, Vala muistutti, että ihmisoikeudet kuuluivat kaikille. Hän oli myös yksi harvoista pääkirjoitustoimittajista, joka otti kantaa sterilointilakia vastaan. Vuonna 1935 voimaan tulleen lain mukaan kehitysvammaisia ja mielisairaita voitiin steriloida vastoin heidän tahtoaan. Valan mielestä tässä loukattiin ihmisoikeuksia.

Kun katsoo mitä Suomessa nyt tapahtuu, voi päätellä että tänään Erkki Vala saisi päälleen silmitöntä vihapuhetta ja tappouhkauksia. Vala olisi trollien ja vihapuheen ykköskohde.

Seuraavassa ohjelmassa enemmän Erkki Valasta. Haastateltavina Valasta elämäkertaa valmisteleva tutkija Ainur Elmgren ja tutkija Oula Silvennoinen.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Tiede

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Kuusi huomiota tulevaisuudesta, joiden ei pitäisi yllättää

    Lauri Reuter kokoaa Global Solutions -ohjelman antia.

    Biotekniikan tohtori ja Prisma Studion asiantuntija Lauri Reuter esittelee blogissaan keskeisimmät havaintonsa Piilaaksosta, jonne eri alojen huiput ovat kokoontuneet ratkomaan ihmiskunnan suurimpia haasteita. "Juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, on tärkeää nähdä horisontin taakse, ennakoida teknologian kehitystä ja ohjata sitä oikeaan suuntaan."

  • Elämän synty on tieteen suurimpia arvoituksia - miten ja missä elämä syntyi?

    Missä liemessä elämä syntyi?

    Elämä sai alkunsa maapallolla noin neljä miljardia vuotta sitten. Todennäköisesti se tapahtui tuliperäisen lämpimän maaston koloissa. Mutta minkälainen liemi sai biomolekyylit rikastumaan tällaiseksi elämäksi, jonka nyt tunnemme? Oliko alkuliemessä vettä vai tarjosiko joku muu hapettomissa oloissa syntynyt liuos otollisemmat olot RNA-pohjaisen elämän syntymiselle?