Hyppää pääsisältöön

Tulenkantaja Erkki Vala olisi tänään trollien ja vihapuheen ykköskohde

Erkki Vala
Erkki Vala Erkki Vala Kuva: Ruth Träskman/Yle erkki vala

Vuonna 1932 toimittaja ja kirjailija Erkki Vala perusti uudelleen Tulenkantajat-lehden taistellakseen nousevaa fasismia vastaan. Tulenkantajat esimerkiksi kirjoitti ymmärtävästi natsi-Saksasta paenneista juutalaispakolaisista silloin, kun antisemitismi oli hyvin yleistä kaikkialla Euroopassa. 1930-luvun lopulla Suomeen pyrkiviä juutalaispakolaisia kohtaan ei juuri tunnettu myötätuntoa.

Erkki Vala oli kirjailija ja toimittaja, joka oli Tulenkantajat-lehden päätoimittaja vuosina 1928-30 ja 1932-1939. Hän oli runoilija Katri Valan pikkuveli. Erkki Vala oli yksi rohkeimmista liberaalitaustaisista pääkirjoitustoimittajista, jotka uskalsivat arvostella fasismia ja suomalaisia fasisteja. Vala otti kantaa lukuisia yhteiskunnallisia epäkohtia vastaan. Hän vastusti mm. kuolemanrangaistusta ja sterilointilakia.

Suomeen alkoi saapua kesällä 1938 pakolaisia Keski-Euroopasta. Suuri osa pakolaisista oli juutalaisia, ja kaikkiaan heitä saapui Suomeen muutama sata. Suomen hallitus suhtautui pakolaisiin hyvin nuivasti ja pyrki hankkiutumaan heistä mahdollisimman nopeasti eroon. Erkki Valan mielestä pakolaisia piti auttaa. Hän päätteli, että jos valtio ei kunnioita ihmisoikeuksia eikä auta muukalaisia ahdingossa, mikään ei takaa ettei se kohtele omia kansalaisiaankin näin.

Vala päätteli myös, että Suomen asenne juutalaisia kohtaan johtui siitä, että kyseessä olivat natsi-Saksan uhrit. Vala kirjoitti vuonna 1938. ”Juutalaispakolaisten kohtelu on jälleen osoittanut, miten täydellisesti natsimieliset oikeistoryhmät sanelevat Suomen viranomaisten menettelytavan. Huomasin viranomaisten eräässä sanomalehdille antamassaan lausunnossa vieläpä valittavana sitäkin, ettei saksalaisiin passeihin ole merkitty, ovatko passinomistajat ’arjalaisia’ tai ’ei-arjalaisia’! He näkyvät siis täysin hyväksyvän natsien roturoskan!”

Tänään Erkki Vala tuntuu ajankohtaiselta hahmolta, sillä onhan Euroopassa ja Suomessakin tapahtumassa asioita, jotka muistuttuvat 30-luvusta. Suhtautuminen juutalaispakolaisiin 30-luvun Suomessa muistuttaa suhtautumisesta turvapaikanhakijoihin tänään. Myös Suomessa on paljon ihmisiä ja järjestöjä, jotka lietsovat turvapaikanhakijoihin kohdistuvia ennakkoluuloja, pelkoa ja vihaa.

Tutkija Oula Silvennnoinen, yksi Suomalaiset fasistit –kirjan kirjoittajista, huomauttaa, että aivan kuten sotien välisenä aikana radikaalijärjestöt tavoittelevat omaa ydinjoukkoaan suurempaa kannatusta: ”Sen tarkoitusperän palvelemiseen on edullista luoda turvattomuuden ja kaaoksen ilmapiiriä; kuvitelmia siitä että Suomi on kulttuurisen invaasion kohteena tai että kaduilla ei uskalla enää kävellä koska maahanmuuttajat raiskaa ja kaikkea tällaista; lietsoa paniikkimielialaa kaikin mahdollisin tavoin. Sillä toivotaan saatavan muuten maltillisemmat kansalaiset liittymään radikaalien kanssa yhteisrintamaan. Osittain siinä on onnistuttukin.”

30-luvulla Erkki Vala oli vastavoima ennakkoluuloille. Vala puolusti sananvapautta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Vala oli toimittaja, joka seurasi tarkasti mitä kotimaassa ja ulkomailla tapahtui. Hän seurasi myös silloista tutkimusta ja tiedettä, ja perusteli kantojaan tutkimustiedolla. Kuten juutalaispakolaisten kohdalla, Vala muistutti, että ihmisoikeudet kuuluivat kaikille. Hän oli myös yksi harvoista pääkirjoitustoimittajista, joka otti kantaa sterilointilakia vastaan. Vuonna 1935 voimaan tulleen lain mukaan kehitysvammaisia ja mielisairaita voitiin steriloida vastoin heidän tahtoaan. Valan mielestä tässä loukattiin ihmisoikeuksia.

Kun katsoo mitä Suomessa nyt tapahtuu, voi päätellä että tänään Erkki Vala saisi päälleen silmitöntä vihapuhetta ja tappouhkauksia. Vala olisi trollien ja vihapuheen ykköskohde.

Seuraavassa ohjelmassa enemmän Erkki Valasta. Haastateltavina Valasta elämäkertaa valmisteleva tutkija Ainur Elmgren ja tutkija Oula Silvennoinen.

Kommentit
  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

  • Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan – Aivotutkijan 5 vinkkiä keskittymiskyvyn elvyttämiseen

    Aivotutkija Minna Huotilaisen blogi

    Onko niin, että vuorokauden ainut hetki, jolloin mikään PIIP ei keskeytä keskittymistäsi on se aika, jonka nukut? Ja nukutko edes? Mikä on unen laatu, jos aamun ensimmäinen ja illan viimeinen teko on työsähköpostien tarkistus? Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan, jos käytämme niitä näin huonosti. Sinun pitäisi keskittyä, mutta PIIP. Otat puhelimen käteen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Tiede