Täsmälääkkeitä, immunoterapiaa, virushoitoja sekä entistä tehokkaampaa säde- ja leikkaushoitoa. Syöpätautien tutkimus laukkaa kovaa vauhtia eteenpäin – on laukannut jo vuosikymmeniä – ja yhä useampi sairastunut myös paranee.
Suomi on perinteisesti ollut syöpätutkimuksen kärkimaita, mutta rahoituksen puutteen myötä tämä asema on nyt uhattuna, pelkää Akuutin syöpälähetyksessä asiantuntijana vieraillut Duodecimin pääsihteeri, entinen Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Matti Rautalahti.
– Ehkä me vieläkin olemme syöpätutkimuksen huipulla, mutta kyllä uhkaavia pilviä on taivaanrannalla. Vapaan tutkimuksen rahoitusta on supistettu voimakkaasti viime vuosina. Sen myötä mahdollisuudet tehdä teollisuudesta ja lyhytnäköisistä intresseistä riipumatonta tutkimusta ovat kaventuneet hyvin paljon, pahoittelee Rautalahti.
Perustutkimus on innovaatioiden rakennusainetta
Resurssien niukentuessa pyritään helposti sijoittamaan sellaiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen, joka tuottaa voittoa varmasti ja mahdollisimman nopeasti. Rautalahti muistuttaa, että perustason tutkimusta ei saisi kuitenkaan unohtaa, se kun on kaiken kivijalka.
– Vaikka perustutkimus ei pyri välittömään hyötyyn, se laajentaa meidän tietopohjaamme siitä, kuinka syöväksi kehittymässä olevat solukot ovat vuorovaikutuksessa elimistömme ja ympäristön kanssa. Tämän kautta me sitten pystymme kehittämään täsmähoitoja, jotka kohdistuvat juuri niihin vuorovaikutuksen muotoihin, joilla syöpäsolu voi kehittyä ja menestyä. Kohdistamalla hoitoja juuri näihin kohtiin saadaan syöpäsolukko entistä tehokkaammin kuriin ja tuhottua.
Paitsi tehokkuus, on uusien täsmähoitojen erona vanhoihin lääkehoitoihin se, että sivuvaikutuksia esiintyy paljon vähemmän. Kun hoito kohdistuu vain syöpäsolukkoihin, saa terve kudos jäädä rauhaan.
Eräs esimerkki uusista hoitomuodoista on immunoterapia. Menetelmän perusajatus on tiedetty jo kymmeniä vuosia.
– Syövässähän on kysymys tapahtumasarjasta, jossa pahanlaatuiset tai sellaisiksi muuttumassa olevat solut karkaavat elimistön puolustusjärjestelmältä. Iso osa tätä puolustusta on niin sanottu immunologinen vaste, eli se, kuinka elimistömme suhtautuu vieraisiin tai vieraiksi muuntuneisiin kudoksiin – kuten vaikka syöpäsoluihin, Rautalahti selvittää.
– Ikävä kyllä näillä soluilla on kyky ikään kuin naamioitua ja peittää muuttuneita piirteitään, jotta puolustujärjestelmämme ei niitä tunnistaisi ja tuhoaisi. Immunoterapiassa me opetamme elimistöä jahtaamaan näitä solukkoja. Me tavallaan riisumme näitä naamioita ja paljastamme haitalliset toimijat.
Toistaiseksi on vasta muutamia esimerkkejä siitä, mihin immunoterapiaa voidaan käyttää, mutta esimerkiksi melanoomassa menetelmää on kokeiltu ja hoitoa on lupa odottaa kohta laajemminkin tarjolle. Tutkimuksen etenemisen myötä immunoterapian käyttäkohteet laajentunevat myös muihin syöpätyyppeihin.
Uusien rinnalla myös perinteisempiä hoitoja kehitetään koko ajan. Esimerkiksi sädehoito on paljon tarkempaa kuin ennen, ja sitä pystytään antamaan täsmälleen pahanlaatuiseen kudokseen. Näin sivuvaikutukset jäävät vähäisemmiksi, kun terve kudos saa jäädä rauhaan. Samalla kehitetään uudentyyppisiä sädehoitomahdollisuuksia. Esimerkiksi ei-ionisoivalla säteilyllä, kuten ultraäänellä tai magneettikuvauslaitteella, pystytään tulevaisuudessa antamaan myös hoitavaa säteilyä.
Kylmä sota tuhosi myös syöpää
Lääketieteellinen tutkimus ja hoitojen kehittäminen vaativat tietenkin paljon resursseja. Joskus rahoitus järjestyy vähän yllättävältäkin suunnalta. Näin kävi esimerkiksi kylmän sodan aikaan, kun kilpailu suurvaltojen välillä ulottui myös lääketieteen maailmaan.
– Iso harppaus syöpätutkimuksessa otettiin 1970-luvun alkupuolella, kun amerikkalaiset olivat päässeet kuuhun. Sen jälkeen tarvittiin jokin uusi kansallinen tiedeprojekti, joten presidentti Nixon julisti sodan syöpää vastaan. Liittovaltio laittoi hankkeeseen mielettömän määrän rahaa, joka oikeastaan käynnisti ison luokan syöpätutkimuksen sekä Yhdysvalloissa että muualla maailmassa, pitkän uran syöpätutkijana Suomessa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa tehnyt Rautalahti kertoo.
Tällä hetkellä vastaava onnenpotkua ei ole näköpiirissä. Vaarana onkin, että hienot saavutukset ja tulevaisuudennäkymät ovat murenemassa.
– Kyllä meillä on suuri huoli siitä, että meidän ansiokkaat tutkimusperinteemme ovat nyt vaakalaudalla.
Katso Matti Rautalahden haastattelu: Syöpä on voitettavissa - tuki ja toivo tärkeää
Asiantuntija: MATTI RAUTALAHTI, pääsihteeri, Lääkäriseura Duodecim
Toimittaja: MIKKO PENTTILÄ
FAKTA: Lääkäriseura Duodecim
Vuonna 1881 perustettu Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on Suomen suurin tieteellinen yhdistys. Siihen kuuluu yli 20 000 lääkäriä tai lääketieteen opiskelijaa ja noin 100 lääketieteellistä yhdistystä.
Duodecim järjestää lääkärien täydennyskoulutusta, julkaisee muun muassa Duodecim-lehteä, jakaa tutkimusapurahoja ja vastaa kansallisista Käypä hoito -suosituksista.
Lisää ohjelmasta
