Näin ankeat betonilaatikot muuttuvat taiteeksi
Suomi on täynnä tyhjillään seisovia teollisuurakennuksia, huoltoasemia, pankkeja, kouluja, lähiötaloja ja ostoskeskuksia. Yksin pääkaupunkiseudulla on tyhjillään olevia tiloja yli miljoona kerrosneliöitä. Taiteilijat voisivat ottaa niitä hyötykäyttöön, jos vain näkevät hieman vaivaa. Kulttuuricocktail kokosi muutamia esimerkkejä taidehankkeista purkutaloissa.
Tikkutehdas on vapaan itseilmaisun keidas
Tampereen Pispalan tikkutehdas on varmasti Suomen ainutlaatuisimpia graffiti- ja katutaiteen keskuksia. 20-luvulla rakennettu tehdasrakennus on ollut tyhjillään jo yli kymmenen vuotta, ja sadat taiteilijat ovat käyneet jättämässä sinne oman työnäytteensä.
- Tämä on Tampereen suurin avoin vieraskirja, graffititaiteilija Jussi Vuorela naureskelee.
- Ja varmasti Suomen suurin ilmainen taidegalleria.
Katutaide ja graffiti on tänä keväänä hyväksytty osaksi kuvataiteen establishmentia, kun Vantaan taidemuseo avasi uudella katutaidepainotuksella ja uudella nimellä - Artsi.
- Kyllähän sitä voi taidemuseoihinkin viedä, mutta kyllä se menettää silloin paljon. Katutaide on nimenomaan julkiseen tilaan tehtyä, Vuorela painottaa.
Jos siis haluaa nähdä oikeasti Suomen katutaiteen laajan kirjon, kannattaa suunnata Pispalaan. Graffitit muodostavat värikkään maton, joista erottuvat huolella suunnitellut seinämaalaukset, eli muraalit. Täällä näkee sekä nuorten kokeilijoiden että ammattitaiteilijoiden tyylinäytteitä. Juuri vapaus tekee paikasta ainutlaatuisen: tänne kuka tahansa voi tulla ilmaisemaan itseään.
- On täällä kuitenkin sellaisia sääntöjä, että valmiin kokonaisuuden päälle ei periaatteessa mennä maalaamaan, Vuorela huomauttaa.
Suomessa suuria muraaleja ei näe samaan tapaan kuin Keski-Euroopassa. Niiden tekijöitä on vain kourallinen.
Suomalaisen katutaiteen kehittymisen kannalta Pispalan kaltaiset vapaat tilat ovatkin tärkeitä. Vuoteen 2008 asti kestäneen nollatoleranssin, eli Stop töhryille -kampanjan aikana katutaiteilijat, jotka nyt tunnetaan isoina niminä Suomessa, matkustivat ulkomaille harjoittelemaan.
Tikkutehtaassa valmistettiin nimensä mukaisesti tulitikkuja aina 70-luvulle asti. Sen jälkeen se toimi kuorma-autovarastona, kunnes sen omistaja kuoli kymmenisen vuotta sitten. Siihen on kaavailtu sekä vanhusten palvelutaloja että lasten päiväkoteja. Tiiliseinät jätetään paikoilleen, mutta graffitit hiekkapuhalletaan pois. Rakennus on suojeltu, ja sen korjaaminen maksaa. Rakennuksen kunnostamista hankaloittaa hinnan lisäksi myös alueen asemakaava, josta on valitettu. Päätöksenteko on siis kesken, ja katutaide saa vielä jatkaa kukoistustaan.
Juuri vapaus tekee paikasta ainutlaatuisen: tänne kuka tahansa voi tulla ilmaisemaan itseään.
Kauniaisten masentava purkutalo muuttui oivaltavaksi katutaideteokseksi
Kauniaisten keskustassa oli vuonna 2012 huonossa kunnossa oleva betoninen liiketalo, joka oli purettava. Keskellä toria sijaitseva rakennus oli ankea ja työmaa-alue sen ympärillä valtava. Designpääkaupunkivuoden puitteissa Kauniaisten kaupunginpuutarhuri Emmi Silvennoinen otti yhteyttä katutaideryhmä Multicoloured Dreamsiin ja tilasi purkutalon julkisivun maalauksen.
Suomen nimekkäimpiin katutaiteilijoihin kuuluva Otto Maja toteutti maalauksen kesällä 2012. Purkutalon työmaa-aitoihin katutaidetta tekivät sekä Kauniaisten kuvataidekoululaiset että senioriryhmä K65.
Granilaisten identiteetin kannalta hanke oli merkittävä. Ankeus väheni, yhteisöllisyys lisääntyi, itseilmaisun määrä kasvoi.
- Olen kuullut tästä vain positiivista palautetta, kertoo Kauniaisten kuvataidekoulun opettaja Tuukka Kangas.
- Ihmiset ovat tulleet kiittelemään työn oivaltavuutta, Kangas kertoo.
Erityisesti koululaisille katutaidehanke oli tärkeä kokemus siitä, miten voi vaikuttaa ympäristöönsä.
- Yleensä työt kiinnitetään vain koulun seinille, nyt ne pääsevät kaikkien nähtäville, ihmisten pariin, Kangas kertoo.
- Aika vähällä panostuksella kaupunki saa luotua jotain kaupunkilaisille merkittävää ja mieleenpainuvaa, Otto Maja sanoo.
Katutaidekulttuurin puute tarkoittaa sitä, että kaupunki ei tule ajatelleeksi seinämaalausten tilaamista viihtyvyyden edistämiseksi.
- Katutaiteilijoilta odotetaan itseltä panostusta - että maksaa maalit ja nosturit itse. Yksityisenä taiteilijana on aika paljon harteilla, jos gallerianäyttelyn myyntituotoista alkaa maksaa nosturikuluja.
Myös lupien saaminen on byrokraattinen haaste.
- Olen pitkään ehdottanut muraalia Helsingin Sörnäisissä olevan talon päädyn, joka nyt on mainoskäytössä. Lupaa ja rahoitusta on toivotonta saada, Maja kertoo.
Kauniaisten keskustan purkutalo puretaan heinäkuussa 2016.
Kärsämäen ränsistynyt puutalo säästyi katutaiteen huipputekijän työn myötä
Otto Maja toteutti vuonna 2013 Ars Kärsämäki -festivaalin yhteydessä vanhaan purkutuomion saaneeseen entiseen neuvolaan kaksi valtavaa muraalia.
Kärsämäen kunnanjohtaja Riitta Hokkanen ihastui Majan teoksiin niin, että taloa ei purettukaan. Talo seisoo uudessa maalissaan edelleen paikallaan ja Majan työt ovat edelleen seinässä kuntalaisten ja nelostien kulkijoiden iloksi.
Taiteilijaryhmä purkutalossa nostaa lähiön vetovoimaisuutta
Purkutuomion saaneeseen pankkiin perustettu Tesoman Taidehalli toi pahamaineiseen tamperelaiseen lähiöön positiivisen ilmapiirin.
Juuri ennen kuin Tesoman Taidehalli perustettiin, lähiössä oli tapahtunut mysteerinen murha ja ilmapiiri oli pelokas ja epäluuloinen. 70 -luvun betonilähiön maine ei ollut paras muutenkaan, vanhat kerrostalot eivät olleet enää vetovoimiaisia.
Masentuneen oloisen ostarin tyhjillään seisovaan pankkiin perustettu taidehalli tuli tähän tunnelmaan kuin tilauksesta.
- Loimme turvallisuutta, vaikka se ei meille taiteilijoille ollutkaan se päätavoite. Mutta jo se, että ennen autiossa talossa on valot päällä, että siellä on aktiivisia ihmisiä, luo turvallisuudentunnetta, taiteilija Laura Laukkanen kertoo.
Tesoman Taidehallissa oli taiteilijaryhmän työtilat ja ryhmä järjesti yhteisöllisiä avoimien ovien päiviä ja tietenkin taidenäyttelyitä.
Heille naapureiden ja lähiön asukkaiden kanssa kommunikointi on osa päivittäistä toimintaa.
- Oma Tesoma - lähiöhanke olisi halunnut ehdottomasti pitää meidät Tesomalla, sillä he näkivät taidehallin kulttuurisen arvon. Että yhteisöllinen taidetoiminta lisää lähiön vetovoimaisuutta, Laukkanen sanoo.
Kun Tesoman vanha pankki purettiin, löysi ryhmä uuden tyhjillään olevan pankkirakennuksen naapurilähiöstä Epilästä. Ryhmä jatkaa toimintaansa Tampereen Taidehalli -nimellä yhteisöllistä toimintaansa. Ovet ovat auki ja kuka vaan voi tupsahtaa työhuoneelle kertomaan tarinaansa.
- Toki olisimme voineet vuokrata myös nimenomaan taiteilijoille suunnattuja työtiloja, sillä niitäkin on olemassa. Mutta haluamme nimenomaan toimia instituutioiden ulkopuolella. Sillä, ainakin minun kokemukseni on, että instituutioiden sisällä työskenteleminen on epäinspiroivaa ja tylsää, Laukkanen kertoo.
Purkutalo ei ole helppo taidekohde
Purkutalon ottamisessa taidekäyttöön on haasteena se, että päätöksen ja vastuun ottamista pallotellaan eri osapuolelta toiselle.
- Purkutaloa ei omista enää talon varsinainen omistaja, vaan purkava firma. Purkufirma on vastuussa maalareiden turvallisuudesta, kertoo kertoo Leiskuva - nimistä katutaideyritystä pyörittävä Marko "Acton" Saarelainen.
- Ja vaikka rakenteet kantaisivatkin vielä, saattaa vaikkapa asbesti olla syy lupahakemusten hylkäämiseen.
Sitten voi hakea lupaa pelkän julkisivun maalaamiseen. Näin maalauksesta on iloa mahdollisimman monelle ohikulkijalle. Mutta sekään ei ole niin yksinkertaista.
Kauniaisten kaupungin Emmi Silvennoinen kertoo, että purkutalon julkisivun maalaaminen on kaupungin päätöksenteon kannalta ongelma, jos ei pystytä varmistumaan siitä, että talo todella puretaan. Sillä jos taloa ei puretakaan, pitää maalattu julkisivu voida saattaa ennalleen.
- Koska tässä tapauksessa purkutalo oli jo voimassaolevan asemakaavan vastainen, voitiin maalauslupa antaa, Silvennoinen selittää.
Vantaan Myyrmäellä aktiiviset asukkaat ovat saaneet seiniin, alikulkutunneleihin ja asemalle näyttävää katutaidetta. Niiden taustalta löytyy usein kaksi nimeä: Myyrmäki -liike ja Street Art Vantaa.
Pääkaupunkiseudulla lukuisia katutaidekohteita toteuttanut Multicoloured Dreams -katutaideryhmä oli myös Kauniaisten purkutalon taustalla.
- Pitää olla sinnikäs, kannatta kysyä niiltä, jotka ovat aikaisemmin purkukohteita maalanneet, kertoo myös Myyrmäen aseman maalauksessa mukana ollut Maikki Rantala Multicoloured Dreamsista.
Neuvottelut kannattaa aloittaa kaupungin tai kunnan rakennusvalvonnasta ja tilakeskuksista.
- On kaupunkikohtaista, miten päätöksiä tehdään, Vantaan Myyrmäellä yhteistyö viranomaisten kanssa on sujuvaa, mutta Helsingissä byrokratia on monimutkaisempaa, Rantala kertoo.
Oletko järjestämässä taidehanketta tyhjillään olevaan tilaan? Kerro siitä meille, me tulemme tekemään siitä juttua!
Lähetä tietoa projektistasi yle.kulttuuricocktail@yle.fi -osoitteeseen tai kerro hankkeestasi #taidettapurkutaloihin -hashtagilla Instagramissa tai Twitterissä. KulttuuriCocktail seuraa hylättyihin rakennuksiin toteutettavia taidehankkeita ja tekee kevään aikana lupaavimmasta juttua!
#taidettapurkutaloihin somessa:
Korjattu sähköpostiosoite, lisätty linkkejä, korjattu kirjoitusasua 24.3. klo 10.00
Jenni Stammeier
Yle