Hyppää pääsisältöön

Pitäisikö kellojen siirrosta luopua terveyden nimissä?

Seinäkello osoittaa kello kolmea.
Turussa on tutkittu, millainen vaikutus kellojen siirrolla on terveyteen. Seinäkello osoittaa kello kolmea. Kuva: Yle, Tero Kyllönen kellot,Kellonaika,kesäaika,akuutti

Kellojen siirtämiseen kesäaikaan tunnilla eteenpäin tai talviaikaan taaksepäin voi liittyä lisääntynyt sydän- ja aivoinfarktiriski. Turussa on tutkittu kellojen siirtämisen terveysvaikutuksia ja suurimmillaan infarktiriski näyttäisi olevan heti seuraavalla viikolla, kun kelloja on siirretty.

– Kellojen siirtämisellä oli vaikutusta infarktiriskiin. Kun siirryttiin kesäaikaan, infarktiriski lisääntyi noin 15 prosentilla siirron jälkeisenä keskiviikkona. Kun siirryttiin takaisin talviaikaan, riski pieneni ensimmäisenä arkipäivänä, mutta saman viikon torstaina infarktiriski vastaavasti lisääntyi, selvittää kardiologian dosentti Ville Kytö Turun yliopiston Sydäntutkimuslaitokselta.

Vaikutukset näyttäisivät kuitenkin olevan lyhytkestoisia: infarktiriski tasoittuu viikon aikajänteellä siirron jälkeen. Siirtymiset kesä- ja normaaliaikaan eivät vaikuta sydäninfarktien kokonaisilmaantuvuuteen Suomessa.

FAKTA: Tutkimuksessa mukana 14 000 sydänpotilasta

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa toteutettiin rekisteritutkimus, jossa oli mukana noin 14 000 Suomessa sydäninfarktin vuoksi sairaalahoitoon vuosina 2001–2009 joutunutta potilasta.

Tutkimuksella selvitettiin, vaikuttaako kellonaikojen siirtäminen riskiin saada sydäninfarkti. Tutkimus käsitti 6298 potilaan hoitojaksot kesäaikaan siirryttäessä ja 8161 potilaan hoitojaksot kesäajasta normaaliaikaan palattaessa. Tutkimus julkaistiin Annals of Medicine -tutkimusjulkaisussa joulukuussa 2015.

Kellonaikojen siirto saattaa laukaista tekijöitä, jotka aiheuttavat infarktin vasta muutaman päivän kuluttua. Tarkkaa mekanismia ei kuitenkaan tunneta eikä sitä tässä tutkimuksessa varsinaisesti tutkittu.

– Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että esimerkiksi vuorotyö ja sirpaleinen unirytmi heikentävät sokeritasapainoa ja nostavat verenpainetta, vaikuttavat elimistön immunologiseen puolustusmekanismiin ja vireystilaan. Saattaa olla, että näillä tekijöillä on vaikutusta riskiin. Meidän omassa aineistossamme tuli viitettä siitä, että sokeritaudilla ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöllä saattaa olla vaikutusta, Kytö jatkaa.

Kesäaikasiirtymät eivät vaikuttaneet potilaiden sairaalakuolleisuuteen tai sydäninfarktien tyyppiin, eikä sukupuolten välisiä eroja havaittu. Myöskään potilaiden ikä ei vaikuttanut tuloksiin.

Eroja havaittiin kuitenkin liitännäissairauksien määrässä. Kesäaikaan siirtymisen jälkeen sydäninfarktin vuoksi sairaalaan joutuneilla potilailla oli harvemmin diabetes, mutta useammin munuaisten vajaatoiminta kuin kontrolliviikoilla sairaalaan joutuneilla. Normaaliaikaan palaamisen jälkeen sydäninfarktipotilailla oli diabetes useammin kuin kontrolliviikkojen potilailla.

Sisäinen kello menee sekaisin?

Kun ensin oli selvitetty kellojen siirtoon liittyvää sydäninfarktin riskiä, toteutettiin sen jälkeen samanlainen rekisteritutkimus noin 15000 suomalaisella aivoinfarktipotilaalla.

Alustavat tutkimustulokset ovat toistaiseksi julkaisemattomia. Ne on valittu esitettäviksi American Academy of Neurologyn 68. vuosittaisessa, huhtikuun lopulla Vancouverissa Kanadassa pidettävässä kokouksessa.

Turkulaistutkijoiden käytössä olivat valtakunnalliset tiedot suomalaisten aivohalvauksista kymmenen vuoden ajalta. He vertasivat aivoinfarktin esiintyvyyttä 3033 potilaalla, jotka joutuivat sairaalaan viikon sisällä kellon siirtämisestä, 11 801 potilaaseen, jotka joutuivat sairaalaan kaksi viikkoa ennen tai jälkeen kyseisen viikon.

Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että pysyisin yhdessä ajassa, jättäisin kesäajan väliin.― Ville Kytö

Tutkijat totesivat aivoinfarktin esiintyvyyden olevan kahdeksan prosenttia korkeampi kahden ensimmäisen kellojen siirtämistä seuraavan päivän aikana. Riski oli kohonnut erityisesti ensimmäisenä arkipäivänä. Kahden päivän jälkeen eroa ei enää ollut.

Syöpää sairastavat potilaat saivat aivoinfarktin 25 prosenttia todennäköisemmin kellojen siirtämisen jälkeen kuin muuna aikana. Myös yli 65-vuotiailla todettiin riskin kohonneen 20 prosenttia. Sairaalakuolemat eivät lisääntyneen kellojen siirtämistä seuraavan viikon aikana.

– Kellonaikojen siirtämisen vaikutusta aivoinfarktiriskiin ei aikaisemmin ole tutkittu. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että vuorotyöläisillä sekä ihmisillä, joilla on hyvin rikkonainen unirytmi, aivoinfarktin riski on lisääntynyt, kertoo Kytö.

Kello sekaisin.
Kesäaikaan siirtyminen saattaa sekoittaa ihmisen sisäisen kellon. Kello sekaisin. Kuva: Yle/Tero Kyllönen kellot,kesäaika,kello,akuutti

Kun siirrytään kesäaikaan, katoaa meiltä yksi tunti vuorokaudesta ja unta saadaan vähemmän. Lisäksi häiriintyy ihmisen sisäinen kello. Sitä synkronoi erityisesti valo ja sen vaihtelu.

– Sisäinen kello on monimutkainen järjestelmä, johon osallistuu montaa eri tekijää. Aivojen hypotalamuksessa oleva alue toimii eräänlaisena ’keskuskellona’, joka koordinoi koko kellosysteemiä, kuvailee Kytö.

Sisäinen kello vaikuttaa moniin fysiologisiin tekijöihin, kuten hormonituotantoon ja lämmönsäätelyyn, mielialaan sekä immuunijärjestelmän toimintaan.

– Jatkuva sisäisen kellon häiriintyminen on liitetty kuolleisuuden lisääntymiseen. Miten se sitten vaikuttaa yksittäisten sairauksien ilmentymiseen, on vielä aika lailla tietämätöntä, Kytö toteaa.

Pitäisikö kellonaikojen siirtely kokonaan lopettaa?

– Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että pysyisin yhdessä ajassa, jättäisin kesäajan väliin. Tärkeämpää kuin se, kumpi valitaan on, että lopetetaan kellojen siirtäminen, summaa Kytö.

Asiantuntija: VILLE KYTÖ, kardiologian dosentti ja erikoislääkäri, Tyksin Sydänkeskus, Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskus

Aiheesta lisää Akuutissa maanantaina 28.3. klo 18:30.

Lisää ohjelmasta

Akuutin omalääkäri Risto Laitila ja toimittaja Mikko Penttilä.
Akuutin omalääkäri Risto Laitila ja toimittaja Mikko Penttilä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Omalääkäri Risto Laitila
Omalääkäri Risto Laitila Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila
Omalääkäri Risto Laitila
Omalääkäri Risto Laitila Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila
Anne Matoniemi katsoo suoraan kameraan.
Anne Matoniemi katsoo suoraan kameraan. Kuva: Mira Pelo / Yle Akuutti
Natalia Tolmatsova katsoo kameraan, vasen käsi koskettaa leukaa.
Natalia Tolmatsova katsoo kameraan, vasen käsi koskettaa leukaa. Kuva: Tero Kyllönen / Yle tatuointi,Akuutti,Natalia Tolmatsova
Nicolas Kluger, Lauri Vuorinen ja Visa Viljamaa studiokuvassa.
Nicolas Kluger, Lauri Vuorinen ja Visa Viljamaa studiokuvassa. Kuva: Tero Kyllönen / Yle tatuointi,Akuutti,visa viljamaa
Kommentit
  • Akuutin kysely: Riitelevät lapset latistavat lomafiiliksen

    Kesälomassa ärsyttävät eniten riitelevät lapset.

    Ihana, kamala kesäloma! Vaikka lomaa usein odotetaan kuin kuuta nousevaa, saattaa se myös kuormittaa ja nostaa pintaan kielteisiä tunteita. Akuutin kyselyn mukaan suomalaisia ärsyttävät lomailussa eniten riitelevät lapset, loman vähyys ja huono sää.

  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.