Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kamerakopteri on taivaan uusi valtias

Kamerakopteri lentää lähellä maata.
Kamerakopteri lentää lähellä maata. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja,kamerakopteri

Miehittämätön radio-ohjattava ilma-alus, UAV, drone, quadkopteri ja niin edelleen. Vempaimen nimestä ei olla vielä päästy yhteisymmärrykseen, mutta nämä taivaan valvontakamerat pörräävät kasvavissa määrin taivaalla ja loppua ei näy.

Autonomia pelastaa virheiltä

Radio-ohjattavia helikoptereita on voinut harrastaa jo vuosikymmeniä, mutta nyt niitä saa hankittua järkevään hintaan lähikaupasta. Kamerakopterit ovat nousseet suosioon niiden teknologian kehityksen myötä. Koptereissa on autonomiaa, joka estää virheiden tekemisen ja koptereiden kamerat kilpailevat laadussa maassa makaavien sukulaistensa kanssa. Kopteria on helppo lennättää ja sillä pääsee näkemään oman kesämökin ilmasta käsin - viehätys näitä laitteita kohtaan on ymmärrettävää.

Toimittaja Aki Kuukasjärvi lennättää kamerakopteria.
Toimittaja Aki Kuukasjärvi lennättää kamerakopteria. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja,kamerakopteri

Satasella ilmaan

Kamerakoptereiden hinnat lähtevät noin sadasta eurosta ylöspäin. Hintahaarukan yläpäässä kopterit maksavat useita tuhansia euroja. Harrastajat neuvovat aloittamaan hieman halvemmalla kopterilla ja harjoittelemaan lennätystä niillä. Alan pioneerina toimii taiwanilainen yritys DJI, jonka kopterit ovat esiintyneet populaarikulttuurissa. Koptereita on tarjolla jokaiselle lompakolle, mutta hintaa nostaa kameran laatu ja teknologian määrä kopterissa.

Kamerakopteri kaupassa.
Kamerakopteri kaupassa. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja,kamerakopteri
Kamerakopteri kaupassa.
Kamerakopteri kaupassa. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja,kamerakopteri
Kamerakopteri kaupassa.
Kamerakopteri kaupassa. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja,kamerakopteri

Rikollisuus nousukiidossa

Kopterien levinneisyys on myös tuonut niille kyseenalaista julkisuutta. Rikolliset ovat ottaneet uuden teknologian avosylin vastaan, joten viranomaiset ovat myös tuoneet torjuntaan eriskummallisia keinoja. Kopterien torjuntaan on valjastettu verkkoja ampuvia koptereita, signaalin häirintään tarkoitettuja laitteita ja nyt myös kotkia, jotka pitävät kamerakoptereita saaliina.

Valvova viranomainen luottaa maalaisjärkeen

Suomessa kamerakopterit laskeutuvat liikenneviranomainen Trafin tontille - siis kuvauksellisesti. Trafista kerrotaan, että kamerakopterien valvonta on Suomessa hyvin liberaalia verrattuna muuhun Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin. Asia myös halutaan pitää näin, joten Trafi toimii isossa roolissa tiedottamisessa ja he luottavat ensisijaisesti suomalaiseen maalaisjärkeen.

Miehittämättömien ilma-alusten valvontaa ei tällä hetkellä vahvisteta Suomessa, koska väärinkäytöksiltä on vältytty. Kamerakopterien lennättämistä koskevat samat lentokiellot, kuin muutakin lentoliikennettä. Älä siis lennätä kopteria paikassa, jossa et ole täysin varma lennättämisen säännöistä. Lennättäminen voinee jatkua yhtä vapaana, kunhan kaikki ottavat kopterin lisäksi myös maalaisjärkensä mukaan.

Trafi muistuttaa lennättämisen perusasioista: näköyhteys kopteriin pitää säilyttää, yksityisyyden suojaa kunniottaa ja lennätyspaikka valita niin, ettei ilmailusta aiheudu vaaraa ulkopuolisille.

Toimittaja Aki Kuukasjärvi

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.