Hyppää pääsisältöön

Kipusisko: #traumapoli

Kipusisko
Kipusisko Syke (tv-sarja)

Jos sattuisit olemaan sairaalahoidossa ja fyysinen tai psyykkinen sairautesi olisi nyt ainakin tilapäisesti tärvellyt harkintakykysi, haluaisitko silti pitää hallussasi kaikki henkilökohtaiset älylaitteesi ja olla yhteydessä ulkomaailmaan 24/7?

Aika moni haluaa.

Sairaalassa on useimmiten melko tylsää. Tabletti moninkertaistaa televisiotarjonnan – ei enää loputonta Emmerdalea huonokuuloisten mummojen ja pappojen kanssa! Ja jos tarjonta ei edelleenkään miellytä, voi itse tehdä parempaa. Periscope-palvelun esittelyteksti kertoo kaiken: Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja suora videolähetys vie sinut paikan päälle.

Totta kai on kiellettyä kuvata sairaalassa muita kuin itseään tai auringonlaskua. Sairastaminen on yksityisasia. On salakatselua kuvata toisia potilaita, heidän omaisiaan tai työntekijöitä muissa kuin yleisissä tiloissa. Jos on käytöstavat, ei tunge kameran kanssa edes kanttiiniin. Ylipäätään oleskelemalla sairaalan tiloissa ihmisen pitäisi saada olla yksityisyyden suojan piirissä ja sairaalan henkilökunnalla on oikeus tehdä työtään rauhassa, kenenkään kuvaamatta.

Mutta milläs valvot?

Yle kertoi jokin aika sitten siitä, miten älypuhelinten käyttö ryöstäytyi käsistä psykiatrisilla suljetuilla osastoilla. Kannattaa muistaa, että myös fyysinen sairaus tai lääkitys voi tehdä ihmisestä tavallista hupsumman. Fiktiivisenä esimerkkinä voi käyttää vaikka sitä Sykkeen traumapolin naispotilasta, joka julkaisi panohommansa Instagramissa ja sai potkut. Ei hän ollut psyykkisesti sairas.

Sanotaan, että hyvällä hoitajalla on silmät selässä, mutta seinien läpi ei erinomainenkaan hoitaja näe. Ei ole mitenkään mahdollista seurata potilaiden somefiidejä: Twitteriä, Instagramia, Facebookia, Youtube-kanavaa, Snapchatia tai Periscopea. Jos ja kun päädymme työtehtävissämme potilaan isännöimään Periscopeen tosi-tv-tähdiksi, emme useimmiten edes saa tietää.

Traumapolin naispotilas halusi tehdä sairaalasta valituksen. Teidän pitäisi varmistaa, että tällaista ei tapahdu!

On raju toimi rajoittaa yhteydenpitoa ulkomaailmaan.

Mutta kun ei siinä ole ensisijaisesti kyse henkilöstöpulasta vaan säädöksistä, potilaan ikiomista oikeuksista. Elämän sairaalassa pitää nykyään olla samanlaista kuin sairaalan ulkopuolellakin. Itsemääräämisoikeutta saa rajoittaa ehdottomasti vain, jos potilaan tai toisen ihmisen turvallisuus tai sairauden hoito sitä vaatii. Potilailta saa poistaa henkilökohtaiset viestintävälineet ehdottomasti vain ylilääkärin määräyksellä, eikä sitä enää tehdä heppoisin perustein. On raju toimi rajoittaa yhteydenpitoa ulkomaailmaan.

Kylmä totuus on, että ulkomaailmassa pitää aiheuttaa todella ruhtinaallinen sotku, että viestintälaitteiden käyttöön voitaisiin sairaalassa enää puuttua. Kyllä ylilääkäri rajoittaa, jos potilas on tukkinut puheluillaan hätäkeskuksen, pelannut netissä omansa ja vanhan äitinsä rahat tai ostaa pamauttanut viisi uutta kesämökkiä. Hoitajien epämääräinen huoli yksityisyydestä yleensä kiinnostaa ylilääkäriä vähemmän.

Mutta ensin pitää saada aikaan se hirvittävä sotku. Ja kyllähän joku aina saa. Kuten traumapolin uusi hallintojohtajakin toteaa: ei ihmisen luovuudella ole rajoja.

Kommentit