Hyppää pääsisältöön

Mistä on pääsiäisnoidat tehty?

Kaksi iloista tyttöä pääsiäisnoitina virpomassa.
Virvon varvon, tuoreeks terveeks... Kaksi iloista tyttöä pääsiäisnoitina virpomassa. Kuva: Yle/ Seppo Sarkkinen noidat,virpojat,oksat,tytöt

Pääsiäinen on noitien sesonkiaikaa kun pienet virpojat kiertävät palmusunnuntaina ovelta ovelle. Mutta miten on muovautunut nykyinen käsitys pääsiäisnoidasta ja mistä noitaperinteet kumpuavat? Turun yliopiston folkloristiikan lehtori Pasi Enges raotti Aristoteleen kantapäälle noitien salaperäistä maailmaa ja sen taustoja.

Pääsiäinen on vanhin ja suurin kristillinen juhla ja noidat eivät ole alun perin kuuluneet pääsiäiseen mitenkään erityisesti. Noitien on kerrottu liikkuvan kaikkina muinakin pyhäpäivinä, olivat ne sitten kristillisiä taustaltaan tai eivät. Niihin on liittynyt tietty poikkeustila, aika jolloin ei olla kiinni arjessa ja myös pahat voimat ovat liikkeellä.

Pasi Engesin mukaan suomalaisen noitaperinteen tausta on 1600-luvun noitavainoissa. Nimitys 'noita' tunnettiin jo toki sitä ennenkin, mutta silloin tarkoitettiin tietäjää tai saamelaisen perinteen mukaan shamaania.

– Euroopan noitavainojen ja kirkon noitaopin seurauksena syntyi erilaisia noitakäsityksiä. Täällä Pohjolassa pahin noitavainojen aika oli 1600-luvun loppupuoliskolla. Noitatarinat, mm. länsisuomalaisten trulli-hahmot, ovatkin kansanomaisia tulkintoja tuon ajan kirkon noitaopista. Noituus sinänsä on maailmanlaajuinen ilmiö ja tunnettu Suomessakin jo ammoisista ajoista lähtien, Enges kertoo.

Toisaalta on myös noitia, jotka aiheuttavat vaikeuksia ja sekaannusta omassa lähiympäristössään. Näissä noidissa ei korostu noitavainojen noitien tapaan liitto paholaisen kanssa, vaan noita käyttää taikakeinoja esimerkiksi viedäkseen karjaonnea tai aiheuttaakseen tauteja tai sadonkatoa naapureilleen.

– Tällainen pahantahtoinen taikuus on huomattavasti laajemmin tunnettua ja nämä kaksi noitahahmoa sekoittuvat suomalaisessa noitakäsityksessä.

On tulkittu, että noituuskäsitykset ovat syntyneet kerettiläisyyden ja vieraiden uskontojen pelosta.

– Juutalaisiin liitettiin samanlaisia käsityksiä kuin noitiin, kun paholaisoppi ja käsitykset liitosta paholaisen kanssa alkoivat saada virallista asemaa 1400-luvulta eteenpäin. Tuolloin uskonto ja tiede olivat käytännössä sama asia, eli ei voitu olettaakaan, että rationaalisen tieteen perusteella olisi kyetty vastustamaan näitä käsityksiä, toteaa Enges.

Mutta miksi pääsiäisnoidat ovat aina naisia, lentävät luudalla Kyöpelivuorelle, kantavat mukanaan kahvipannua ja kaveeraavat mustan kissan kanssa? Pasi Enges kertoo noitiin liitettyjen asioiden ja ilmiöiden taustoja.

Hymyilevä nainen pitelee luudanvartta, jossa roikkuu kahvipannu.
Vaarallinen nainen Hymyilevä nainen pitelee luudanvartta, jossa roikkuu kahvipannu. Kuva: Yle/ Kalle Kultala nainen,Luuta,kahvipannut,noita

Noita = nainen

Noitavainojen aikaan noidat miellettiin oikeastaan aina naisiksi. Vuonna 1486 painettiin pahamaineinen kirja Malleus maleficarum, eli Noitavasara, jossa annettiin yksityiskohtaiset ohjeet noitien kuulustelemiseksi. Kirja selittää, että nainen pohjimmiltaan on loputtoman lihanhimoinen olento. Jos naisia ei olisi maailmassa, niin miehet voisivat seurustella jumalan kanssa. Mutta koska naisia on, niin paholainenkin on silloin koko ajan läsnä odottamassa tilaisuuttaan päästä vaikuttamaan ihmisten elämään. Myös kansantarinoiden noita on lähes poikkeuksetta nainen. Pääsiäinen on myös hedelmällisyyden juhla ja vanha naimaton nainen on saattanut saada noidan leiman. Ennen vanhaan naisen jääminen naimattomaksi on ollut erittäin epätoivottava tilanne, koska on ajateltu että ihmisen kuuluu elämässään mennä naimisiin ja saada lapsia.

Lentäminen

Taustalla on ajatus noitasapatista. Paholaisen kanssa liittoutuneet naiset lentävät johonkin paikkaan, vuorelle tai jonnekin muualle, ja tapaavat siellä paholaisen. Noidat tuovat paholaiselle naapurilta varastamaansa maallista hyvää, kuten vaikka lampaiden villoja. Lentokykyä selitettiin sillä, että noidat ovat saaneet paholaiselta voidetta, joka antaa lentokyvyn ja tekee noidan näkymättömäksi. Tai sitten he ovat valmistaneet voidetta itse esimerkiksi kastamattoman lapsen rasvasta.

Luuta

Lentämistä ilman minkäänlaista apuvälinettä pidettiin vielä epätodennäköisempänä kuin lentämistä yleensä. Kerrottiin siis, että noidalla oli apuväline, joka ei ollut välttämättä luuta, vaan saattoi olla vaikka saunavihta, pellavaloukku tai joku kotieläin, lammas, vuohi tai vasikka, jonka selässä noita lentää. Noitaoikeudenkäyntipöytäkirjoissa ei ole ollut mainintoja luudasta, joten se on noin 1700-luvulta eteenpäin kertomusperinteeseen mukaan tullut aihe.

Noidiksi pukeutuneet tytöt leikkivät luudilla lentämistä, etualalla kissa.
Pikkunoitia luudillaan Noidiksi pukeutuneet tytöt leikkivät luudilla lentämistä, etualalla kissa. Kuva: Yle/ Martti Juntunen noidat,virpojat,luudat,kissa,pääsiäinen

Kyöpelinvuori

Ruotsalaisessa perinteessä ja historiallisissa dokumenteissa puhutaan Blåkullasta paikkana, jonne noidat kokoontuvat viettämään orgioita paholaisen kanssa. Pohjoisessa noidat tosin tyytyvät suutelemaan paholaisen takapuolta tai tanssimaan hänen kanssaan rietasta tanssia pahempien irstailujen sijaan. Blåkulla on käännetty Suomessa Kyöpelinvuoreksi ja tämän nimisiä paikkoja löytyykin Suomesta. Joissain noitaoikeudenkäynteihin liittyvissä pöytäkirjoissa näitä paikkoja on mainittu ihan olemassa olevina maastonkohtina, joissa paholainen on tavattu, mutta enimmäkseen Kyöpelinvuori ymmärretään etäisenä, kaukaisena paikkana.

Kahvipannu

Kahvipannu on tullut mukaan noitaperinteeseen vasta myöhemmin. Valistuksen aikana 1700-luvulla noitaoppi alkoi menettää merkitystään hyvin nopeasti ja noidan hahmo muuttui enemmän viihteelliseksi ja jopa karnevalisoiduksi. Viimeistään 1800-luvun aikana noidaksi pukeutumisesta tuli pääsiäisen juhlinnan muoto ja samoihin aikoihin yleistyi kahvin juominen nautintoaineena. Noita esitettiin silloin leppoisana, kahville persona vanhana naisena. Tästä johtuu, että kahvipannu keikkuu noidan luudan varressa.

Kissa

Eurooppalaisessa perinteessä mustalla kissalla on eritysasema ja ylipäänsä kissa on tunnettu enne- ja taikaeläin. Kissan käyttäytymisestä on ennustettu erilaisia asioita. Mustaa kissaa on pidetty paholaisen kätyrinä tai jopa itse paholaisena, paholainenhan on voinut esiintyä missä hahmossa haluaa.

Musta kissa hiipii
Itse paholainenko? Musta kissa hiipii Kuva: Yle/ Susanna Lyly kissa,musta kissa
  • Avaruusromua: Tämänhän ymmärtää jopa nelivuotias lapsikin!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi, minä en ymmärrä tästä yhtään mitään! Näin sanoi Freedonian valtiota johtanut Rufus T. Firefly eli Groucho Marx elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria. Jostakin syystä tuo klassikkoelokuva ja klassikkorepliikki tulivat mieleen albumista nimeltä Experimental Synth Kids. Rohkealla ja virkistävällä albumilla on nimensä mukaisesti lasten tekemää elektronista ja kokeellista musiikkia. Jopa nelivuotiaitten lasten. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko rivous uusi musta?

    Rivot jutut huvittavat, koska ne ovat tabu.

    Äitini korvat menevät välittömästi lukkoon, jos hän kuulee v-sanan. Hän ei hyväksy kiroilua tai alapääjuttuja lainkaan. Monille muillekin hänen sukupolvensa edustajalle tämä tabu on ehdoton. Hänen mukaansa törkeyksiä ja rivoa kieltä kuulee yhä useammin ja kaikkialla. Toisaalta monet nauttivat tabujen rikkomisesta. Kielletty kiinnostaa, estottomuus ja häpeästä vapautuminen tuottaa mielihyvää.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri