Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Klassinen Suomi pääkuva

RSO esittää Aulis Sallisen Viisi naismuotokuvaa -teoksen

Julkaistu . Päivitetty

Mitä tulee suomalaiseen laulumusiikkiin, erityisesti oopperasäveltäjänä tunnettu Aulis Sallinen on oikea elävä legenda. On oikein ja kohtuullista, että hän on RSO ja Klassinen Suomi -sarjan Laulumaa-jakson nimikkosäveltäjä. Aulis Sallisen Viisi naismuotokuvaa -teoksen solisteina ovat Jenny Karlstedt ja Jukka Harju, kapellimestarina Jukka-Pekka Saraste.

Tämä sarja on klassisen musiikin asialla. Mukana on suomalaisten säveltäjien teoksia RSO:n menneistä konserteista. Ei puhetta, vain hienoa musiikkia. Teoksilla on liittymäkohtia Klassinen Suomi -dokumenttisarjan teemoihin. Anna musiikin viedä!

Lisää ohjelmasta

  • Klassinen Suomi katsottavissa taas 26.12 alkaen

    Klassinen suomi katsottavissa 26.12 alkaen

    Klassinen Suomi palaa katsottavaksi Tapaninpäivänä 26.12.2017 Kymmenenosainen dokumenttisarjassa puhuvat muusikot, säveltäjät, taustavaikuttajat ja intohimoiset musiikin ystävät. Sanansa sanovat niin maailmantähdet kuin ruohonjuuritason vaikuttajatkin. Tältä sivulta löydät järjestyksessä kaikki jaksot sekä mm. teemoihin liittyvät Pekka Laineen vlogit sekä Kare Eskolan kirjoitukset.

  • Osa 10: Suomi-Finland

    Klassinen Suomi: Suomi-Finland

    Kansallinen muttei nationalistinen? Suomi-Finland -jakson tekeminen oli herkullista. Ei siksi, että musiikin ja nationalismin pakko- tai rakkausavioliiton tirkisteleminen erityisesti huvittaisi, vaan siksi että vastakkaisia mielipiteitä oli vielä tavallistakin enemmän tarjolla törmäytettäväksi.

  • Osa 9: Tiennäyttäjät

    Tiennäyttäjät

    Tienviitta umpimetsään Ykkösketju jäälle! Kärki edellä! Syöttäkää parhaalle! Vauraus valuu alaspäin! Urheilu ja talous hahmottavat menestyksen kiitäväksi nuoleksi, jonka terävä, hiottu kärki läpäisee vastukset. Keskinkertaisempi aines seuraa samasta reiästä myöhemmin jos jaksaa. Vaikken haluaisi, Klassinen Suomi hahmottaa musiikkielämää samalla tavoin menestystarinoina ja sankarihahmoina.

    Kommentteja 1

Aiheeseen liittyvää

  • RSo:n Tulevaisuus-teemakonserttien visuaalinen ilme.

    RSO:n Tulevaisuus-teema esittelee nuoria solisteja ja säveltäjiä

    Teema esittelee 5 nuorta solistia ja 2 säveltäjää.

    Radion sinfoniaorkesterin yhtenä keskeisenä tehtävänä on alusta lähtien ollut edistää ja tukea suomalaista musiikkia. Sen olennaisena osana on ollut nostaa esiin nuoria kykyjä, yhtä lailla esiintyviä taiteilijoita kuin säveltäjiä. Kaudella 2023-2024 se toteutuu erityisen Tulevaisuus-teeman konserteissa.

  • Kaija Saariaho

    Essee: Kaija Saariaho näki jotain, mitä muut eivät – parantumatonta syöpää sairastavalle toimittajalle Saariahon HUSH oli vapauttava

    Kaija Saariahon viimeinen teos lohduttaa kuoleman edessä.

    Käteni ovat hikiset ja pelkään tippuvani Radion sinfoniaorkesterin päälle. Istun Musiikkitalon korkeuksissa parven ensimmäisellä penkkirivillä, joka on miltei kiinni turvakaiteessa. Korkeuttakin pyörryttävämpää on musiikki, jossa tiputaan ylhäältä alas ja voihkitaan kuin viimeisillä voimilla. Siltä kuulostaa Kaija Saariahon viimeiseksi jäänyt teos HUSH, jonka säveltäjä sai valmiiksi kuolinvuoteellaan viime keväänä. Olin lukenut ennen konserttia, että Saariaho oli pyytänyt sävellysvaiheessa solisti Verneri Pohjolaa kuvailemaan instrumentillaan, miltä kaivoon tippuminen kuulostaa. Tiedän, miltä se tuntuu. Sain kuulla reilut puoli vuotta sitten, että syöpäni on muuttunut parantumattomaksi. Uutisen jälkeen tuntui kuin olisin pudonnut syvään kaivoon. Se on pimeä ja yksinäinen paikka, jossa omat ajatukset kaikuvat liikaa. Samoihin aikoihin Saariahon maailma alkoi vetää minua puoleensa. En ole ihan varma miksi, mutta aloin ehkä kaivata taiteelta enemmän syvyyttä ja terapiaa kuin koskaan aiemmin.

    Kommentteja 18

Relaterade artiklar

2020

2019

Klassinen Suomi

  • Klassinen Suomi katsottavissa taas 26.12 alkaen

    Klassinen suomi katsottavissa 26.12 alkaen

    Klassinen Suomi palaa katsottavaksi Tapaninpäivänä 26.12.2017 Kymmenenosainen dokumenttisarjassa puhuvat muusikot, säveltäjät, taustavaikuttajat ja intohimoiset musiikin ystävät. Sanansa sanovat niin maailmantähdet kuin ruohonjuuritason vaikuttajatkin. Tältä sivulta löydät järjestyksessä kaikki jaksot sekä mm. teemoihin liittyvät Pekka Laineen vlogit sekä Kare Eskolan kirjoitukset.

  • Osa 1: Jokainen jättiläinen tarvitsee kollektiivin

    Klassinen musiikki vaurastui yhteistyön kautta.

    Suomi on konsensuksen luvattu maa myös siinä, miten klassinen musiikin menestyksestä ollaan samaa mieltä. Joku tajusi vihdoin ottaa kohtalon omiin käsiin. Maailman trendit piti hakemalla hakea kotimaahan. Kuitenkin ennen tätä kotimaa tarjosi avokätisesti kasvualustan.

  • Osa 2: Etu-Töölön soinneista kohti oikeaa elämää

    Musiikin heimokulttuuri kukoistaa konserttiviikon kaavassa.

    Klassisessa musiikissa teosten esittäminen on julkisin varoin palkattujen huippuammattilaisten vastuulla. Heistä on muodostettu kaupunginorkestereita Suomen eri kolkkiin. Laumojen koko vaihtelee jousikvartetin ja sadan soittajan välillä. Todennäköisesti niiden jäsenet ovat joskus tarponeet samoja katuja Helsingissä.

  • Osa 3: Oliko Sibeliuksen varjo pimentävä vai vilvoittava?

    Joillekin Sibeliuksen aikalaisille varjo oli ahdistava.

    Suuren säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen ympärillä on käynyt hänen uransa alkuvaiheista aina nykypäivään asti melkoinen kuhina. Hänen persoonansa ja tekemisensä ovat vaikuttaneet tavalla tai toisella kaikkiin aikalaisiin, vieläpä nykysäveltäjätkin joutuvat pohtimaan suhdettaan tähän järkälemäiseen hahmoon. Puhutaan sinfonisesta ahdistuksesta, joka vaivaa maatamme – pitääkö omassa teosluettelossa olla sinfonia tai useampi, jotta on vakavasti otettava säveltäjä?

  • Osa 4: Nuoret, vihaiset ja sarjalliset

    Karlheinz Stockhausen oli avantgardenistien suuri idoli.

    Osa 4: Klassinen Suomi lämpeni hitaasti eurooppalaiselle avantgardelle. Kuten taiteessa yleensäkin, on kovin vaikea sanoa, kuka oli muutoksen alkuperäinen pioneeri. Selvä mutta lyhyt kapinavaihe alkoi kuitenkin 1960-­luvun alussa, jolloin pieni vallankaappaus oli lähellä jo ennen supersukupolvea.

    Kommentteja 2

  • RSO ja Klassinen Suomi – esittelyssä Kaija Saariahon Mirage

    Osa 4: Saariaho – Mirage

    Osa 4: Kaija Saariaho on yksi Nykyaika-osan päähenkilöistä, yksi siitä säveltäjäjoukosta, joka halusi muuttaa musiikkimaailmaamme. Lauluääni – kuten voimme kuulla teoksessa Mirage – on aivan erityinen instrumentti, josta on tullut paljon laulumusiikkia säveltäneelle Saariaholle erityisen tärkeä.

  • Osa 5: Laulumaa – Miltä laulaminen tuntuu?

    Musiikki ole vain nuotteja paperilla tai ääniaaltoja ilmassa

    Kare Eskolan blogi: Vastausta kysymykseen Onko Suomi laulumaa? ei löydä kuuntelemalla puheita vaan kuuntelemalla laulua ja laulamalla itse.

  • RSO esittää Aulis Sallisen Viisi naismuotokuvaa -teoksen

    Osa 5: Sallinen – Viisi naismuotokuvaa

    Osa 5: Mitä tulee suomalaiseen laulumusiikkiin, erityisesti oopperasäveltäjänä tunnettu Aulis Sallinen on oikea elävä legenda. On oikein ja kohtuullista, että hän on RSO ja Klassinen Suomi -sarjan Laulumaa-jakson nimikkosäveltäjä.

  • Osa 6: Onko sello Suomen ääni?

    Dokumenttisarja pursuaa sellistejä. Keitä he ovat?

    Kvartetteja, junioriorkestereita, hikisiä soittotuntiprässejä ja kilpailubroilerien tehotuotantoa. Mistä Klassisen Suomen jaksoissakin pyörivät lukuisat sellistit ovat perimmiltään kotoisin?

    Kommentteja 1

  • Osa 7: Kaksi maailmaa

    Klassinen Suomi: Kaksi maailmaa

    Kun eräs nimeltä mainitsematon viulisti Pekka Kuusisto kysyy sosiaalisessa mediassa neuvoa filosofis- musiikilliseen kysymykseen, hänelle vastaavat muun muassa rock-kitaristi, kansanmuusikko, konemusiikkivelho, heavyprogebasisti ja orkesterimuusikko.

  • RSO esittää Heikki Sarmannon Suomi-teoksen solistinaan Jukka Perko

    Osa 7: Heikki Sarmanto – Suomi

    Osa 7: Heikki Sarmannon Suomi-teoksessa ollaan kahden maailman kansalaisuuden ytimessä: klassinen ja populaari eivät vain lyö kättä teoksessa vaan polveilevat luontevasti rinta rinnan. Samalla kuulemme palan suomalaista musiikinhistoriaa.

  • Osa 8: Portinvartijat

    Kare Eskolan blogi

    Kaikki tuntevat kaikki? Pari tiedustelua lähipiiriltä ja puolen päivän nettisessio - niin on haarukoitu ehdokkaat musiikkipalkinnolle. Muutama tuhat euroa luottomuusikon levyprojektiin kuten aina ja puolet siitä nousevalle kyvylle - niin on tukirahat jaettu. Ja opiskelukaverilla on kuulemma uusi kamarimusiikkiprojekti - niin on festivaaliohjelma täydennetty.

    Kommentteja 1

  • RSO esittää Leevi Madetojan Sinfonian nro 3

    Osa 8: Leevi Madetoja – Sinfonian nro 3

    Osa 8: Leevi Madetoja sopii portinvartijoiden joukkoon hyvin, sillä kyseessä on säveltäjä, joka toisaalta kirjoitti suureksi kansalliseksi oopperaksemme kutsutun Pohjalaisia-oopperan ja toisaalta taiteili Sibeliuksen saavuttaman sinfonisen ylivallan lyömässä aallokossa.

  • Osa 9: Tiennäyttäjät

    Tiennäyttäjät

    Tienviitta umpimetsään Ykkösketju jäälle! Kärki edellä! Syöttäkää parhaalle! Vauraus valuu alaspäin! Urheilu ja talous hahmottavat menestyksen kiitäväksi nuoleksi, jonka terävä, hiottu kärki läpäisee vastukset. Keskinkertaisempi aines seuraa samasta reiästä myöhemmin jos jaksaa. Vaikken haluaisi, Klassinen Suomi hahmottaa musiikkielämää samalla tavoin menestystarinoina ja sankarihahmoina.

    Kommentteja 1

  • RSO esittää Sebastian Fagerlundin teoksen Stonework

    Osa 9: Fagerlund – Stonework

    Osa 9: Sebastian Fagerlund on säveltäjä, jonka nimi tuli useammankin kerran esille Klassinen Suomi -sarjan tekovaiheessa, keskusteltaessa haastateltavien kanssa tulevaisuuden suomalaisen musiikin suurista nimistä.

  • Osa 10: Suomi-Finland

    Klassinen Suomi: Suomi-Finland

    Kansallinen muttei nationalistinen? Suomi-Finland -jakson tekeminen oli herkullista. Ei siksi, että musiikin ja nationalismin pakko- tai rakkausavioliiton tirkisteleminen erityisesti huvittaisi, vaan siksi että vastakkaisia mielipiteitä oli vielä tavallistakin enemmän tarjolla törmäytettäväksi.

  • RSO esittää Aarre Merikannon teoksen Genesis – solistina Helena Juntunen

    Osa 10: Aarre Merikanto – Genesis

    Osa 10: Suomi-Finland on Klassisen Suomen päätösosa, ja siinä tullaan pohtineeksi eri kanteilta suomalaisen musiikin suomalaisuutta. Aikanaan liiankin erikoisena pidetyn ja jopa esittämättä jääneen Aarre Merikannon vaikuttava myöhäisteos on sopiva pari näille pohdinnoille.

  • Kuuntele Klassinen Suomi -jaksojen musiikkia!

    Klassinen Suomi soi Spotify-listoilla.

    Klassinen Suomi soi myös Spotify-listoilla. Tähän artikkeliin päivitetään viikoittain musiikkia Klassinen Suomi -sarjan hengessä. Kuuntele ja nauti!

  • Klassinen Suomi - tutkimusmatka klassisen musiikin maailmaan

    10-osainen dokumenttisarja klassisen musiikin maailmasta

    Klassinen Suomi on 10-osainen dokumenttisarja ja uudenlainen tutkimusmatka klassisen musiikin maailmaan. Sarjan ovat käsikirjoittaneet ja toimittaneet Pekka Laine, Kare Eskola ja Anu Holttinen. TV-sarjan on ohjannut Teemu Holttinen. Klassinen Suomi näkyy ja kuuluu Teemalla ja Radio 1:ssä maanantaisin 7.3.2016 alkaen.