Hyppää pääsisältöön

”Suomalaisten kanssa ei voi puhua jumalasta”

rukoileva henkilö, punainen rukousnauha
rukoileva henkilö, punainen rukousnauha Kuva: Pixabay / Lilli U. Kreßner rukoileva henkilö, punainen rukousnauha

Kysy suomalaiselta jumalasta ja saat vastaukseksi vaivaantunutta hyminää. Tämän on huomannut myös meditaatio-ohjaaja Kati Reijonen, jonka mukaan suomalaisten jumala-suhde on suorastaan pelokas. Mutta miksi ihmeessä suomalaisten pitäisi puhua jumalasta?

Meditaatio-ohjaaja Kati Reijosta suomalaisten jumala-suhde on askarruttanut jo pidempään. Hän on asunut useita pidempiä jaksoja ulkomailla, ja hänen havaintojensa mukaan monien muiden kansallisuuksien edustajat suhtautuvat paljon luontevammin jumalasta puhumiseen kuin suomalaiset. Esimerkiksi hänen amerikkalaiset ystävänsä, erityisesti mihinkään kirkkoon kuulumattomat "nonesit", keskustelevat hänen kanssaan mielellään jumalasta.

- Sen sijaan muutamat suomalaiset ystävistäni ovat hermostuneet täysin, kun olen alkanut puhua jotain jumalaan viittaavaa.

Muutamat suomalaiset ystävistäni ovat hermostuneet täysin, kun olen alkanut puhua jotain jumalaan viittaavaa.

Pitkään muotoilun tohtori ja valtiotieteen maisteri Reijosen elämässä kaikki oli hyvin - ainakin ulkoisesti, mutta sitten meni työpaikka alta, avioliitto päättyi ja lapsi sairastui vakavasti. Hänelle kävi, niin kuin monelle käy: elämänsä pahimmassa kriisissä hän päätyi elämäntaitokirjallisuuden ja henkisen etsinnän pariin.

Miksi jumalasta puhuminen on suomalaisille niin vaikeaa? Kati Reijosella ei ole siihen suoraan vastausta, mutta hän arvelee sen johtuvan siitä, että kirkko on ominut jumalan, ja sen seurauksena ihmiset liittävät kaiken jumala-puheen uskontoon ja etäiseksi ja vieraaksi kokemaansa kirkkoon. Reijosen mukaan ihmiset tuntuvat kaipaavaan henkisiä asioita. Sen voi hänen mukaansa päätellä jo siitäkin, miten valtavan nopeasti uushenkiset liikkeet ovat keränneet kannattajia.

- Monet suomalaiset tuntuvat olevan aika eksyksissä, on masennusta ja ongelmia alkoholin kanssa sekä liiallista työntekoa. Jonkinlainen henkinen arvotyhjiö tuntuisi olevan vallalla, Reijonen pohtii.

Åbo Akademin uskontotieteen professori Peter Nynäs analysoi asiaa vähän samalta kannalta kuin Reijonen. Voimakkaan kansankirkon myötä on syntynyt kulttuuri, johon ei ole kuulunut arkipäiväinen keskustelu uskonnosta ja jumalasta, vaan keskustelu on jätetty kirkon huoleksi.

- Monelle kirkon rituaalit, muun muassa kaste ja häät ovat tärkeitä, mutta koska kirkkoon kuuluminen ei ole vaatinut ihmisiltä aktiivista osallistumista, on keskustelukulttuurikin ollut laimeampaa.

Samanlainen tilanne on myös esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Maissa, joissa on paljon erilaisia kirkollisia yhteisöjä, on keskustelukin aktiivisempaa.

Miksi suomalaisten pitäisi puhua jumalasta ja uskontojen eri ilmiöistä? Meditaatio-ohjaaja Kati Reijonen pohtii, että aina kun joku asia saa ihmiset suuttumaan ja provosoitumaan, niin siellä on jotain, jonka kanssa ihmiset eivät ole sopusoinnussa. Hänen mukaansa ihmiset ovat ikäänkuin etukäteen päättäneet, että he eivät Jumalaan, koska se on vastoin heidän periaatteitaan. Siitä huolimatta kirkkoon mennään, kun tapahtuu suuria katastrofeja ja jotkut jopa rukoilevat, kun tulee vaikea paikka eteen.

Uskontotieteen professori Peter Nynäs muistuttaa, että viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ihmisten kiinnostus erilaisiin uskonnollisiin yhteisöihin on kasvanut, ja sitä myötä ihmisten arki on muuttumassa. Muun muassa jooga-harrastukseen kuuluu varsin olennaisesti myös henkiset harjoitukset fyysisten harjoitusten ohella.

Ihmiset joutuvat miettimään omaa suhtautumistaan ja ottamaan kantaa erilaisiin henkisiin ja uskonnollisiin ilmiöihin.

Nynäsin mukaan poliittiset puolueet, muun muassa Perussuomalaiset, ovat ottaneet kristillistä retoriikkaa enemmän ohjelmiinsa mukaan. Myös katupartio-ryhmäksi itseään kutsuva Soldiers of Odin on kaivanut vanhaa jumaltarustoa sanomansa tueksi. Näiden ilmiöiden myötä ihmiset joutuvat Nynäsin mukaan miettimään omaa suhtautumistaan ja ottamaan kantaa erilaisiin henkisiin ja uskonnollisiin ilmiöihin.

- Nämä asiat tulevat olemaan läsnä yhä enemmän kahvipöytäkeskusteluissa ja mediassa, Nynäs arvelee.

Kommentit