Hyppää pääsisältöön

Mitä eläimiä sinä pelkäät? Osallistu tutkimukseen!

eksoottinen hämähäkki elk makro
eksoottinen hämähäkki elk makro Kuva: Pixabay / public domain prisma studio

Käärmeitä? Hiiriä? Lintuja? Hämähäkkejä? Eläinpelot ovat yksi yleisimmistä peloistamme. Mutta miksi juuri eläimet? Ja ovatko eläinpelot synnynnäisiä vai opittuja? Vastausta näihin kysymyksiin haetaan Aalto-yliopiston tutkimuksessa.

- Eläimet ovat ennakoimattomia ja yllättäviä. Ennakoimattomuus on ihmisten mielestä pelottavaa. Me pelkäämme asioita, joita emme voi hallita, selittää kognitiivisen neurotieteen professori Lauri Nummenmaa Aalto-yliopistosta.

Mitä suurempi pelko, sitä suuremmalta hämähäkki näyttää

Tuoreen tutkimuksen mukaan hämähäkkejä pelkäävät ihmiset näkevät ne suurempina kuin muut. Heidän silmissään tavallinen hämähäkki voi näyttää puolikkaan pikkulinnun kokoiselta – eli aika suurelta!

- Tämä varmaan pätee kaikkiin pelottaviin asioihin. Aivoissa tärkeille asioille annetaan enemmän kapasiteettiä. Tutkimusten perusteella tiedetään, että tärkeät asiat näyttävät kirkkaammilta, joten mikseivät siis suuremmiltakin, selittää psykologi, yliopistotutkija Jukka Häkkinen Helsingin yliopiston Visual Cognition -tutkimusryhmästä.

Eläinpelot eivät ole rationaalisia

Aika harvat ihmiset pelkäävät sellaisia eläimiä, jotka todellisuudessa ovat niitä vaarallisimpia ihmislajille. Siis esimerkiksi hirviä Suomessa tai malariasääskiä eteläisellä pallonpuoliskolla. Eläinpeloissa tietyt lajit, kuten hämähäkit ja käärmeet ovat yliedustettuina niiden todelliseen uhkaan verrattuna. Suomessakin pelätään susia, vaikka susi on viimeksi tappanut ihmisen vuonna 1881. Toisaalta meillä ei pelätä kotikissoja tai pässejä, vaikka ne molemmat ovat aiheuttaneet ihmisten kuolemia viimeisten 20 vuoden aikana.

eksoottinen vihreä käärme
eksoottinen vihreä käärme Kuva: Pixabay / public domain prisma studio

Osa peloista onkin todennäköisesti opittuja.

- Pelot siirtyvät myös sosiaalisesti. Tutkimuksissa on nähty, että apinanpoikaset eivät osaa pelätä käärmeitä, kun ne kohtaavat niitä luonnossa ensimmäistä kertaa. Mutta sen jälkeen kun poikaset näkevät jonkun lauman vanhemman jäsenen pelästyvän käärmettä, nekin oppivat pelkäämään käärmeitä, Nummenmaa selittää.

Sama mekanismi toimii myös ihmisillä. Popkulttuurikin laittaa oman lusikan tähän soppaan. Monikohan on alkanut pelätä lintuja ihan vain Hitchcockin ansiosta tai haita Tappajahai-elokuvat katsottuaan?

krokotiilin silmä elk
krokotiilin silmä elk Kuva: Pixabay / public domain prisma studio

Mitä eläimiä sinä pelkäät tai inhoat?

Osallistu tutkimukseen eläinten herättämistä tunteista tästä!

Aalto yliopiston Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen Human emotion systems – tutkimusryhmän sivut.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Viisi tapaa pelastaa pörriäinen – valitse omasi ja merkkaa tekosi!

    Pölyttäjiä voi auttaa pihassa ja parvekkeella.

    Pölyttäjien määrä on vähentynyt uhkaavasti. Kimalaiset, mehiläiset ja muut pörriäiset tarvitsevat apuasi! Pelasta pörriäinen -kampanja kutsuu kaikki mukaan talkoisiin. Miten sinä haluat auttaa: kukkia, leikkaamaton nurmikko, hyönteishotelli vai myrkytön puutarha? Valitse, toteuta ja merkitse tekosi laskuriin.

  • Eurovision Diaries – Viisupäiväkirjat

    Viisupäiväkirjat näyttää maailman euroviisufanin silmin.

    Dokumenttikokonaisuudessa fanit ympäri maailmaa kuvaavat vuoden verran elämäänsä ja fanitustaan, odotuksen huipentuessa euroviisuihin Tel Avivissa Israelissa. Soraääniäkin kuuluu, politiikkaa pohditaan ja vähemmistöt saavat äänensä esiin viisujen glitterin alta. Päiväkirjoissa esiintyy faneja 25 maasta, Ukrainasta Turkkiin ja USA:sta Venäjälle. Tavalliselle pulliaiselle viisut ovat vuosittainen toukokuinen laulukilpailu, mutta viisufanit elävät euroviisuja ympäri vuoden, missä päin maailmaa tahansa. Fanit käyvät omilla viisuleireillä, viisuristeilyillä ja tekevät omia versioita lempibiiseistään. Olennainen osa viisuja on fanaattisten fanien pyörittämä viisufanimedia, joka suoltaa viisu-uutisia 24/7.

Uusimmat sisällöt - Tiede