Hyppää pääsisältöön

29.3. Teeman Elävä arkisto: Kekkonen luonnonsuojelijana ja pojat merikotkien maisemissa

Merikotka kaartelee siivet levällään
Merikotka kaartelee siivet levällään Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen merikotka

Elävän arkiston luontopaketissa käsitellään jokamiehenoikeuksia ja lintukuvaajia kevääseen heräävillä Merenkurkun saarilla. 70-luvun ohjelmantekijät onnistuivat saamaan itseltään presidentti Urho Kekkoselta näkemyksiä ensimmäisestä aiheesta. Valokuvaajien tavoitelluin kohde on puolestaan merikotka, joka oli 60-luvun lopulla sukupuuton partaalla.

”Maan tapaan perustuva jokamiehenoikeus täytyy ainakin nykyisissä olosuhteissa säilyttää. Valtion tulisi huolehtia siitä, että saadaan riittävän suuret luonnonsuojelualueet, kansallispuisto ja niin edespäin”.
Näin sanoo presidentti Urho Kekkonen vuonna 1974 valmistuneessa jokamiehenoikeuksia pohtivassa ohjelmassa.

Kekkonen oli tunnettu erähenkisyydestään, joten ei sinällään ihme, että häneltä saatiin lausuntoja luontoa ja sen käyttöä koskevissa kysymyksissä. Kekkonen ottaa erityisen vahvasti kantaa Lapin luonnon puolesta. Toimittaja kysyy: ”Herra presidentti, etenkin Lapin luonto on hyvin haavoittuvainen. Onko nyt niin, että Lapin luontoa uhkaa tuhoutuminen?" Kekkonen vastaa: ”Ei sitä päästetä tuhoutumaan. Jos me havaitsemme, että se uhkaa tuhoutua, silloin täytyy ryhtyä hyvinkin jyrkkiin lainasäädännöllisiin toimenpiteisiin, jotta Lappi voidaan pelastaa."

Mutta mitähän Presidentti Kekkonen tuumaisi esimerkiksi nykyisestä kaivostoiminnasta?

Jokamiehenoikeus on ollut pohjoismaissa voimassa ikimuistoisista ajoista lähtien. Kyseessä ei ole laki, vaan niin sanottu maan tapa. Jokamiehenoikeuksia alettiin kuitenkin pitää ongelmallisina 1970-luvulla, kun oikeudet huomattiin kovin tulkinnanvaraisiksi. Suomen valtiovalta säätikin vuonna 1973 erityisen ulkoilulain jokamiehenoikeuksien tueksi. Mutta ulkoilulakikin koettiin varsin tulkinnanvaraiseksi ja tämä todetaan myös Jokamiehenoikeudet -ohjelmassa vuodelta 1974.

Sukupuuton partaalta selviytyjäksi

”Näillä ulkosaarilla tavataan Lapin maastoon kuuluvia lintuja yhtä hyvin kuin Etelä-Suomen lehtojen siivekkäitäkin, ei siis ihme, että suksen latu piirtyy kevyesti jäähaavan tuuliseen pintaan.”
Näin kauniin runollisesti kuvaillaan kahden nuoren lintukuvaajan retkeä kevättalvisessa Merenkurkussa vuonna 1966. Kaksikko hiihtää hyisillä jäillä etsien kuvauskohteita, kunnes kevät saa voiton ja lintujen kuvausta jatketaan upottavilla soilla.

Saariston tavoitelluin kuvauskohde oli merenkurkun kuningas merikotka. Uljas lintu oli 60-luvun lopussa aivan sukupuuton partaalla, mutta onneksi Suomen merikotkakanta saatiin viime tipassa pelastettua. Kun vuonna 1975 kuoriutui ainoastaan neljä merikotkan poikasta, niin vuonna 2014 kotkat saivat yli 450 poikasta.

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa