Hyppää pääsisältöön

Reikä sydämessä ei hidasta ekaluokkalaisen menoa: "Vähän niin kuin sammakko kurnuttaisi"

Simo Kääriä sydänlääkäri Markku Leskisen vastaanotolla kontrollikäynnillä.
Simo Kääriä sydänlääkäri Markku Leskisen vastaanotolla kontrollikäynnillä. Kuva: Yle, Marko Väänänen simo kääriä

Moni vastasyntyneen vanhempi säikähtää perinpohjaisesti synnytyslaitoksella, kun vauvan sydämestä löytyy vikaa. Iso osa sydämen rakennevioista korjaantuu onneksi ajan myötä itsestään.

Sydämessä voi olla esimerkiksi reikä tai useita reikiä. Vakavimmat viat vaativat leikkausta, mutta monissa tapauksissa riittää, että lääkäri tutkii sydämen aika ajoin. Lapsi saa elää tavallista, aktiivista elämää.

Seitsemänvuotiaan Simo Kääriän sydämessä huomattiin jotain poikkeavaa heti syntymän jälkeen, kertoo äiti Tiina Kääriä.

– Simo oli alle vuorokauden ikäinen kun kätilö alkoi ihmettelemään Simon rajuja itkukohtauksia ja varmaan hän oli siinä kuunnellut sydänääniä. Sitten lähdettiin lastenosaston puolelle Leskisen Markun tutkittavaksi ja siellä todettiin, että sydämessä on väliseinässä aukko ja aortan kaaressa oli myös ongelmaa.

Simo ja Tiina Kääriä istuvat sohvalla
Simo ja Tiina Kääriä istuvat sohvalla Kuva: Yle, Marko Väänänen tiina kääriä

Aortan kaaren ahtauma on parantunut itsestään. Väliseinässä on edelleen aukko, mutta se on harmiton, eikä vaikuta pojan elämään millään tavalla. Aukko on kuitenkin aivan sydämen aorttaläpän vieressä, minkä takia tilannetta täytyy seurata lääkärikäynneillä. Vauvana Simon sydäntä tutkittiin kuukauden-parin välein, mutta nyt edellisestä käynnistä on kulunut kolme vuotta.

Kun rakennevika Simon sydämestä löytyi, vanhemmat säikähtivät toden teolla.

Kuulostaahan se hurjalta, että vastasyntyneellä vauvalla on sydämessä reikä.― Tiina Kääriä

– Itkuhan siinä pääsi synnytyksen jälkeisessä hormonimyllerryksessä. Ei sitä tietenkään oikein edes ymmärtänyt, mistä oli kysymys. Kuulostaahan se hurjalta, että vastasyntyneellä vauvalla on sydämessä reikä, Tiina Kääriä muistelee.

Helpottava tieto vanhemmille kuitenkin on, että suurin osa sydämen rakennevioista korjaantuu kun lapsi kasvaa, toteaa lasten sydänlääkäri Markku Leskinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

– Noin yhdeltä prosentilta vastasyntyneistä löytyy kliinisin konstein jonkinlainen synnynnäinen sydänvika. Niistä iso osa on sellaisia, jotka eivät aiheuta oireita eikä vaivoja eikä niille tarvitse tehdä mitään missään vaiheessa. Iso osa korjaantuu itsekseen. Jos kaikki vastasyntyneet katsottaisiin ultraäänellä, niitä löytyisi huomattavasti enemmän. Nimenomaan niitä pieniä, jotka eivät vaikuta lapsen vointiin missään vaiheessa mitenkään, Leskinen kertoo.

Noin yhdeltä prosentilta vastasyntyneistä löytyy kliinisin konstein jonkinlainen synnynnäinen sydänvika.― Markku Leskinen, lasten sydänlääkäri, OYS

Sydämessä voi olla monenlaisia vikoja: ylimääräisiä aukkoja ja ahtaita yhteyksiä. Esimerkiksi etesiväliseinässä on kaikilla aukko ennen syntymää ja tämä aukko sulkeutuu suurimmalla ensimmäisen ikävuoden aikana. Kaikilla aukko ei kuitenkaan sulkeudu.

stetoskoopilla kuunnellaan sydäntä
stetoskoopilla kuunnellaan sydäntä Kuva: Yle, Marko Väänänen stetoskooppi

Pahimmat viat korjataan sydänleikkauksella tai keveämmällä sydänkatetrisaatiolla. Helsingissä tehdään synnynnäisten sydänvikojen leikkauksia noin 300 vuodessa. Näistä joka kolmas on uusintaleikkaus. Katetrisaatioita tehdään noin 80-90 joka vuosi.

Jos hoitoa tarvitsevaa sydänvikaa ei huomata synnytyslaitoksella, oireet saattavat näkyä muutaman viikon päästä kotona.

– Melkein kaikissa vioissa, jos vika on iso ja merkityksellinen, oire on se, että rasituksen sieto huononee. Riippuu lapsen iästä, miten se tulee esille. Jos on esimerkiksi iso kammioväliseinäaukko, heti vastasyntyneenä ei olisi oireita. Sitten muutaman viikon iästä eteenpäin esimerkiksi syöminen on se suurin ponnistus. Lapsi väsähtää aina syödessä ja nukahtaa kesken syömisen, mene nälkäisena nukkumaan ja kohta herää taas syömään, Markku Leskinen valottaa.

Markku Leskinen tutkii Simo Kääriän sydäntä.
Markku Leskinen tutkii Simo Kääriän sydäntä. Kuva: Yle, Marko Väänänen sydäntutkimus

Suuri osa sydänvikojen syntymekanismeista on hämärän peitossa. Valtaosa on puhdasta sattumaa eikä tiedetä, miksi lapsella on synnynnäinen sydänvika. Äidin runsas alkoholinkäyttö alkuraskaudessa saattaa vaikuttaa ja myös virusinfektio tai jotkut lääkkeet saattavat vaikuttaa asiaan.

– Tämän vuoksi isossa osassa lääkkeitä on sanottu, että niitä ei saisi käyttää alkuraskauden aikana. Ehdoton valtaenemmistö potilaista on kuitenkin niitä, joista ei tiedä, miksi sydänvika on tullut ja miksi esimerkiksi perheen muilla sisaruksilla ei sitä ole, Leskinen kertoo.

Lääkäri muistuttaa, että joka toiselta terveeltä lapselta kuuluu viattomia sivuääniä sydämestä eli niistä ei tarvitse olla huolissaan.

Seitsemänvuotias Simo Kääriä saa elää aivan tavallista ekaluokkalaisen elämää eikä rajoitteita ole. Lääkäri tutkii pojan sydäntä seuraavan kerran viiden vuoden päästä. Väliseinän aukon tuntee ja kuulee rinnan päältä, poika kertoo.

Se tuntuu semmoiselta vähän inhottavalta. Se on sellaista vähän niin kuin sammakko kurnuttaisi― Simo Kääriä

– Se tuntuu semmoiselta vähän inhottavalta. Se on sellaista vähän niin kuin sammakko kurnuttaisi, Simo Kääriä kuvailee.

– Siinä tuntuu suhina, sellainen ylimääräinen ääni, äiti Tiina Kääriä puolestaan kertoo.

Sydämen rakennevika ei ole hidastanut aktiivisen pojan elämää.

– Se ei ole ainakaan hidastanut vauhtia, paremminkin päinvastoin. Ei tiedä, kuinka vilkas poika olisi, jos ei olisi reikää sydämessä, Tiina Kääriä nauraa.

Toimittaja:
KATI TEIRIKKO

Lähteet:
MARKKU LESKINEN, lasten sydänlääkäri, Oulun yliopistollinen sairaala
HUS Lastenklinkan sydänvastaanoton toimintakertomus 2014

Lisää ohjelmasta

Akuutin omalääkäri Risto Laitila ja toimittaja Mikko Penttilä.
Akuutin omalääkäri Risto Laitila ja toimittaja Mikko Penttilä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Omalääkäri Risto Laitila
Omalääkäri Risto Laitila Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila
Omalääkäri Risto Laitila
Omalääkäri Risto Laitila Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila
Rakastavaiset haistelevat toisiaan
Rakastavaiset haistelevat toisiaan Kuva: Pexels / Ketut Subiyanto hajuaisti,nenä
Kommentit