Hyppää pääsisältöön

Arvi Lind perehtyy velttoon pussimaitoon

Suomalaiset alkoivat saada maitoa aivan uudenlaisessa pakkauksessa vuonna 1967. Tv-uutiset opetti kansalaisille, miten lötkystä maitopussista kykeni kaatamaan juotavaa lasiin.

Maitoa myytiin 1960-luvulla vielä monessa muodossa. Lyhyessä uutisvälähdyksessä nähdään kaupan hyllyssä isoja maitopulloja ja kartonkitölkkejä. Lisäksi myyjätär laskee asiakkaan kannuun irtomaitoa.

Myyjä laskee irtomaitoa asiakkaan kannuun myymälässä vuonna 1967.
Vuonna 1967 kaupoista sai yhä irtomaitoa omaan kannuun. Myyjä laskee irtomaitoa asiakkaan kannuun myymälässä vuonna 1967. Kuva: Yle kuvanauha maito,myymälät,kuvakaappaus,Yle Elävä arkisto,1967
Maitopullo myymälässä vuonna 1967.
Maitoa myytiin myös alumiinikorkkisissa ruskeissa lasipulloissa. Maitopullo myymälässä vuonna 1967. Kuva: Yle kuvanauha maito,pullot,kuvakaappaus,Yle Elävä arkisto,1967

Meijerialan vaikuttaja Arne Helenius kertoo kuitenkin, että pakkausalalla kehiteltiin kaiken aikaa uutuksia. Maidon uusi pussipakkaus oli materiaaliltaan edullinen, eikä sen valmistamiseen tarvittu kalliita koneita.

Kuinka tällaisesta veltosta pussista maitoa voi yleensä kaataa?

Raportin tekijä Arvi Lind arvelee kuluttajien ihmettelevän, kuinka moisesta "veltosta pussista" pystyi heruttamaan maitoa. Tekniikka oli kehittänyt tähänkin apuvälineen, Helenius rauhoittelee. Saatavilla oli erityisiä maidonkaatimia, joita ilman kuluttaja kyllä olikin pulassa.

Helenius uskoi pussimaidon yleistyvän nopeasti koko maassa. Pakkausmuoto syrjäytyi kuitenkin nopeasti 1970-luvulla yleistyneen tölkkimaidon tieltä.

Arvi Lind kohosi lähes 40-vuotisen toimittajauransa kuluessa suorastaan tv-uutisten henkilöitymäksi. Tätä juttua tehdessään hän oli työskennellyt Ylessä vasta runsaan vuoden.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto