Hyppää pääsisältöön

Kaisa West on lesbo saamelaisnainen – 10 vuotta sitten hän oli tabu

Vähemmistön luulisi olevan erityisen suvaitsevainen toisia vähemmistöjä kohtaan. Saamelaisille Kaisa Westin seksuaalinen suuntautuminen oli kuitenkin tabu.

Kaisa West. // Kuva: Eve Väyrynen / YleX

Kun yläkouluikäinen Kaisa West asui saamelaisyhteisössä Utsjoella, maailmaa, jossa on homoja ja lesboja, ei ollut hänelle vielä olemassa.

- Ei silloin ollut somemaailmaa. En voinut mistään googlettaa tai lukea aiheesta, West sanoo.

Kun ei ollut minkäänlaista esimerkkiä, oman seksuaali-identiteetin tajuaminen vei aikaa.

Asiat ovat muuttuneet Kaisan nuoruudesta. Ensi vuoden alussa samaa sukupuolta olevat parit voivat Suomessa mennä naimisiin, ja erilaisista seksuaalivähemmistöistä on paljon tietoa saatavilla.

Toisaalta homopareilla on ollut mahdollisuus rekisteröidä parisuhteensa jo vuodesta 2002 lähtien. Silti vielä reilu kymmenen vuotta sitten saamelaisyhteisö syrji Westin mukaan seksuaalivähemmistöön kuuluvia.

Hänen kohdallaan yhteisön hyljeksiminen ei näkynyt koskaan suoraan. Kyseessä oli enemmänkin supina aiheen ympärillä. Tietyistä asioista ei yksinkertaisesti puhuttu hänen kanssaan.

- Sukujuhlissa kaikilta muilta kysyttiin, että miten sulla menee koulussa, töissä ja parisuhteessa. Minulta kysyttiin vain, että miten töissä menee. Asiasta vaiettiin.

West selittää hiljaisuuden kulttuuria uskonnolla: kristillisen herätysliikkeen lestadiolaisuuden vaikutus tuntuu saamelaisyhteisössä yhä vahvasti. Myös Kaisa sai kristillisen kotikasvatuksen, ja nuoruudessa kirkko suhtautui seksuaalivähemmistöihin torjuvasti.

- Muistan kuinka Utsjoen kirkkoherra kielsi erästä naiskirjailijaa tulemasta seurakunnan tiloihin, koska hän oli julkisesti lesbo.

Traagisin osa tarinaa selvisi Westille vasta myöhemmin. Saamelaisyhteisön toisenlainen suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin olisi ollut mahdollista.

Kristinusko muutti saamelaisten asenteita

Saamelaiset eivät Westin mukaan ole perinteisesti suhtautuneet homoseksuaalisuuteen tabuna. Itse asiassa luonnosta eläville entisajan saamelaisille naisrakkaus ei ollut iso juttu. Poikkeustapaukset olivat osa elämää.

- Homoseksuaalit ovat olleet erityisiä ihmisiä, ja positiivisella tavalla, West sanoo.

Asenteet muuttuivat kristinuskon ja lestadiolaisuuden levittäytyessä saamelaisyhteisöön. Alkuperäiskansan perinteisestä suhtautumisesta ei ole säilynyt kirjallisia todisteita, ja aihetta on ryhdytty tutkimaan vasta viime vuosina.

Kaisa West purkaa omalla esimerkillään aiheen ympärillä olevaa vaikenemisen ilmapiiriä. Kaisan ja hänen siskonsa Suvi Westin tekemässä dokumenttielokuvassa Sparrooabbán kerrotaan siskosten omiin kokemuksiin pohjautuen siitä, miten saamelaisyhteisö ei edelleenkään täysin hyväksy seksuaalivähemmistöjä.

Saamelaisyhteisöstä on tullut tosi kannustavaa ja positiivista palautetta.― Kaisa West

Saamelaisia on Suomessa vain joitakin tuhansia. Piirit ovat pienet, ja voisi kuvitella, että leffan tekeminen vaikeasta aiheesta saisi aikaan tulikivenkatkuista palautetta yhteisön sisältä. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

- Saamelaisyhteisöstä on tullut tosi kannustavaa ja positiivista palautetta. Että vaikka tämä on vaikea aihe, niin se on tärkeä edelleenkin, ja tästä pitää puhua.

Westin mukaan asenteet ovat jo muuttuneet avoimempaan suuntaan.

- Ihan hyvin voisin asua perheeni kanssa pohjoisessa, eikä se olisi enää mikään ongelma.

Vähemmistössä eläminen onkin aika kepeää

Kaisa West kuuluu kahteen vähemmistöön. Keskivertosuomalaisen silmin elämän täytyy olla hänelle jatkuvaa kamppailua.

West nauraa koko pohdinnalle.

- Mun elämä on itseasiassa kauhean kepeää tällä hetkellä. Ylipäänsä koko aihe, miltä tuntuu kuulua vähemmistön vähemmistöön, niin en mä sitä mieti, West sanoo.

Elämä on tavallista, ja sellaista hän sen toivoo olevankin.

- Meillä on lapsi, enkä halua hänelle tuoda sellaista viestiä, että meidän perhe on erilainen ja vähemmistöä. Hän näkee, että me ollaan ihan tavallinen perhe, mitä ikinä se tarkoittaakaan.

Artikkeli on ensimmäinen osa YleX Etusivun juttusarjaa Rakkauden asialla, jossa toimittaja Eve Väyrynen perehtyy maailman tärkeimpään aiheeseen.

Mies on perheen pää ja lasta voi läimäyttää – tällaista opetetaan katolisella avioliittokurssilla Suomessa

Juuso Kekkonen on heteromies, jolla on poikaystävä