Leo Kosola
Yle
Ylioppilastutkintolautakunnan sensori Tom Gullberg vastasi kokelaita askarruttaneisiin kysymyksiin. Vastaukset täällä.
Sivuillamme myös kevään 2016 historian koe ja hyvän vastauksen piirteet.
Yleiset kysymykset
Tämä oli mulle ensimmäinen yo-koe, niin pakko kysyä tyhmä kysymys. Enhän mä tehnyt kovin suurta virhettä esimerkiksi 10 tehtävässä, kun kirjoitin yhden yhteneväisen vastauksen, enkä erikseen a, b ja c kohtaan yksittäisiä vastauksia? –Valtteri
Et tehnyt virheitä. Juuri noin voi kyllä myös vastata.
Mikä on oletusarvo tekstien pituudesta? Yksi vastauslappu? –Valtteri
Riippuu hieman tehtävästä, mutta yleensä yksi sivu voi riittää oikein hyvin. Sisältö tietysti ratkaisee.
Hei! Minua jäi vaivaamaan historiankokeen jälkeen seuraava asia. Kuinka tarkasti asiat täytyy selittää? Vastasin jokaiseen kysymykseen kahden sivunpituisen vastauksen, vaikka ykstyiskohtien tietoa olisi ollut ajattelin, että parempi kokonaiskuva kerronta kuin yksityiskohtiin tartunta. –Johannes Syvämeri
Kokonaiskuvan analyysi on ilman muuta tärkeämpi kuin yksityiskohtien jankuttaminen, mutta toisaalta on myös hyvä näyttää että hallitsee muutamia keskeisiä yksityskohtia.
Oliko koe normaalia helpompi, koska siltä se ainakin tuntui? Onko mahdollista saada korkeita pisteitä, vaikka vastaukset jäävät alle kahden sivun (pieni käsiala ja ytimekäs esittelytapa)? –Hui
Luultavasti tämäkin koe oli yhtä vaativa kuin aikaisemmin, mutta olet varmasti valmistautunut hyvin. Ei pitkistä vastauksista automaattisesti anneta pisteitä, sisältö ja analyysi ratkaisee.
Miksi toisesta tai ensimmäisestä maailmansodasta ollut kysymyksiä? –joni 18
Kysymykset vaihtelevat vuodesta toiseen. Toisaalta tehtävässä 3 oli mahdollista käyttää tietoa ensimmäisestä maailmansodasta, ja tehtävässä 5 ja 10 toisesta maailmansodasta.
Koe tuntui keskittyvän lähes ainostaan kylmään sotaan ja 1800-lukuun. Miksi kysymyksiä ei ollut tehty käsittelemään lukion historian oppimäärää monipuolisemmin? –nimetön
Ykköstehtävä on toki keskeinen tehtävä keskeisestä aiheesta, mutta olet oikeassa että antiikista tai keskiajasta ei tällä kertaa kysytty.
Hyvä ja reilu koe! Jokeritkin olivat ihan ookoot ja +9 jopa mielenkiintoinen. –Tyytyväinen abi
Hienoa.
Hauska koe. Omanlaatuinen, joka ei tosin ainakaan itseäni haitannut. Jotenkin arvelin että neoliittinen vallankumousta tulisi, en voi kun kiittää tästä. Mitään ei kysytty antiikista, keskiajasta tai maailmansodista, jotka tuntuvat olevan joka uunon tiedossa ja hallinassa (siitäkin kiitokset). Toisaalta taas kylmän sodan pystyi vetämään kolmeen eri kysymykseen, kaksi näistä vieläpä jokereita. Mistä tällainen? –sekalaista seurakuntaa
Aivan, mutta katso myös mitä jo kirjoitin tehtävistä 3,5 ja 10, jotka kaikki liityvät myös maailmansotiin.
Mitä 1920-luvun kuohuvuudella tarkoitettiin? En muista tehtävänumeroa. –HissaMinsa
Talouskasvu ja "iloiset vuodet" 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan jälkeen - modernin kaupunkikulttuurin läpimurto Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa (esim. jazz). Lisää löydät YTL:n hyvien vastauksen piirteissä lautakunnan kotisivulla.
Mitä Ranskan vallankumoukseen liittyvässä tehtävässä olisi pitänyt vastata vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta? Liittyikö liberalismi ja sosialisimi vastaukseen? –emt
Ilman muuta nuo mainitsemaasi aatteet kuuluu vastaukseen, ja juuri nuo aatteet kuvaa myös melko hyvin kysymystäsi vallankumouksen iskulauseista.
Tehtävä 1
Oliko oikein kirjoittaa, että maanviljelykulttuuriin siirtyminen lisäsi kuolleisuutta, kun väestöntiheyden kasvaessa (ja kotieläimiä pidettäessä) taudit levisivät? –historian kirjoittaja
Kyllä se on aivan oikein ajateltu - se oli ainakin yksi vaihtoehto, että noin tapahtui. Hyvä ja analyyttinen vastaus.
Haittaako, jos keräily- ja pyyntikulttuurista ei sen tarkemmin selittänyt alussa? Onko plussaa, jos mainitsi käsitteen neoleettinen vallankumous? –Some
On aina hyvä että näyttää että hallitsee tehtävään liityviä käsitteitä. Eihän kaikkia käsitteitä tarvitse alussa selittää, mutta vastauksesta pitäisi käydä ilmi että ymmärrät käsitteiden tarkoituksia.
Kuinka tarkasti maanviljelyyn siirtyminen piti ajoittaa? Riittikö ennen ajanlaskun alkua? –JFK
Riittää se hyvin, varsinkin jos olet mainnut missä päin maailmaa tämä tapahtui silloin.
Tehtävä 2
Vaikuttiko teollistuminen väestönkehitykseen? –ABIna
Ilman muuta se vaikutti.
Tehtävä 2 oli jotenkin todella epäselvä, mm. puhuttiin Saksasta, vaikka se yhtenäistyi vasta 1870, mutta taulukko oli rajattu 1850? Muuten melko reiluhko koe, jokerit olivat hyvät! –hämmennys
Tietysti sinulta hyvä analyysi, jos mainitsit että nykyinen Saksa perustettiin vasta 1870. Tilasto perustuu kuitenkin tiedoista nykyisestä Saksan alueista.
Tehtävä 4
Menikö pahasti metsään, jos pohjusti aika paljon valistuksen ajasta ja miten monia ideologioita piti selittää? –Total
Tuskin meni metsään, se näyttää että ymmärrät vallankumoksen taustatekijöitä ja pääpiirteitä. Ei kaikkia 1800-luvun ideologioita tarvitse syvällisesti tarkistella, mutta jos muutaman mainitsee (liberalismi, konservatismi, sosialismi), se on tietysti ansiokasta ja antaa luultavasti enemmän pisteitä.
Mitä kaikkea tässä tehtävässä piti mainita, jotta saa 6p? –abi
Voit tutustua YTL:n hyvän vastauksen piirteisiin. Kaikkia yksityiskohtia ei koskaan tarvitse mainita saadakseen 6 p, tärkeämpää on, että olet vastannut tehtävän molempiin osiin (miksi juuri nuo iskulauseet, ja mitkä olivat vaikutukset). Analyyttinen vastaus antaa aina enemmän pisteitä kun vastaus jossa kaikki maailman yksityiskohdat on mainittu.
Tehtävä 5
Kuinka tarkasti Trumanin oppi ja dominoteoria olisi pitänyt selittää? Wikipediassa ainakin jääkaapin kokoinen selitys. –A.Saukko
Wikipedia ei missään nimessä ole YTL:n kriteeri. Voit tutustua YTL:n hyvän vastauksen pirteisiin, se joka siellä mainitaan riittää oikein hyvin.
Pitikö käydä valitun kriisin taustoja ja/tai kulkua läpi? –Etu.Sukunimi
Ei yksityiskohtaisesti, mutta tietysti hyvä näyttää että ymmärtää miksi syntyi konflikti (syyt), ja millä lailla konfikti ilmeni.
Tuleeko pisteitä, jos määritteli Trumanin opin Yhdysvaltain käyttämäksi opiksi tukea demokratiaa kannattavia valtioita ja kommunistia vastustavia. Ja oliko okei kertoa Korean sodasta sen dominoteorian kanssa? –unknown
Molempiin kysymyksiin "ok".
Oliko oikein, jos käsitteli tehtävässä Kuuban tilannetta 60- luvun alussa (kommunistien valtaannousu ja USAn aseistamat vapaaehtoiset) Trumanin opin ja Dominoteorian avulla? Vai pitikö käsitellä nimenomaan Korean tai Vietnamin sotaa? –kaisa
Ei tietenkään, Kuuba on mainio esimerkki!
Lähteekö paljon pisteitä, jos luki tehtävänannon väärin ja kertoi vahingossa 3 kriisistä vaikka tehtävänannossa käskettiin kertoa yhdestä? –Chandler Bing
No ei ainakaan paljon pisteitä, se riippuu hieman kokonaisuudesta. Tietysti on aina parempi vastata kysymykseen.
Haittaako jos laittoi että dominoteoria oli vallalla Aasiassa ja Trumanin oppi enemmän Euroopassa. Käsittelin myös Korean kriisiä dominoteorian näkökulmasta, vaikka teoria tuli vasta sodan jälkeen. Käsittelin muutamaa muutakin kriisiä. Jäänkö ilman pisteitä? –Apunva
No et jää ilman pisteitä. Varmasti sensorikokous keskustelee vielä Korean sodasta, mutta on se oikeastaan aika hyvä esimerkki. Trumanin oppia harrastettiin myös Aasiassa, vaikka Eurooppa oli alussa tärkeämpi alue.
Menettääkö kaikki pisteet, jos sekoitti käsitteiden Truman lain ja Dominoteorian selitykset keskenään? –Pööpöilijä
Riippuu kokonaisuudesta (mitä ja miten muuten vastasit), mutta joku piste putoaa varmasti pois.
Onko oikein jos kirjoitti Berliinin kriisistä? –Anna
On se hyvä esimerkki.
Haittaako jos käsittelin tässä Trumanin oppia käyttämällä esimerkkinä Berliinin saartoa, mutta sekoitin siihen hieman asiaa Berliinin kriisistä. Kutsuin esimerkiksi saartoa aluksi Berliinin kriisiksi, sekä listasin saarron yhdeksi syyksi että Itä-Saksa ei pitänyt loikkareista. Liittyen siis saartoon, olihan loikkareita sillonkin? Toivottavasti tästä ei oteta miinuspisteitä, tehtävästäni tulee kuitenkin selväksi että käsittelen saartoa 1948 enkä kriisiä. –Ei kai tule miinusta
Esimerkki sinänsä niin hyvä, että tuskin tälläinen "lapsus" haittaa.
Tehtävä 6
Sisälsikö kysymys sen, että piti kertoa myös ensimmäisen maailmansodan ajalta vai ennen sen alkua?
Tehtävänannossa sanotaan maailmansotaan asti, joten ei vaadita maailmansodan aikana tapahtuvia asioita.Tuskin se kuitenkaan haittaa, jos olet siitä kirjoittanut.
Tehtävä 8
Otetaanko miinuspiste jos kutsuin valkoisen miehen taakkaa epähuomiossa valkoisen miehen tuskaksi? –valkoinen mies
No ei, se oli normaali "lapsus", ja olihan silloin tuskaakin.
Tehtävä 9
C kohta: Millaisia asioita tässä kohdassa kuuluisi käsitellä? –Roosa
YTL:n hyvän vastuksen kriteereissä sanotaan mm. näin: kylmän sodan päättyminen 1990‐luvun vaihteessa mahdollisti Suomen ulkopoliittisen linjanmuutoksen. YYA‐sopimus Neuvostoliiton kanssa katsottiin päättyneeksi, ja Suomi alkoi 1990‐luvun alussa hakeutua Ruotsin tavoin mukaan läntisen Euroopan integraatiokehitykseen. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995 ja oli 1990‐luvun jälkipuoliskolla EU:ssa aktiivisesti mukana integraation syventämisessä (mm. rahaunioni) ja unionin laajenemisessa itään. Kiitettävä vastaus ei ole ainoastaan poliittisten tapahtuminen selostamista, vaan vastauksessa on kriittistä pohdintaa Suomen vaihtelevista poliittisista vaihtoehtoista.
Mitä tehtävän vastauksessa pääpiirteittäin vaadittiin? –Anna Majuri
Tarkista YTL:n kotisivulla julkaistuissa "hyvän vastauksen piirteet" - niiden mukainen vastaus antaa korkeat pisteet.
Mitä kuvasta olisi pitänyt sanoa? –Lilli
Esimerkiksi kuten sanotaan YTL:n hyvän vastauksen piirteissä: Kuva ilmentää Suomen ulkopolitiikan linjan muutosta, mutta samalla piirroksessa kritisoidaan suomalaisten turvallisuuspoliittista hyväuskoisuutta (esim. avoin ja vartioimaton raja).
Tehtävä 10
Mitä YK-tehtävässä haettiin? –Curious
Näin avoimeen kysymykseen viittaan vaan YTL:n hyvän vastauksen kriteereihin.
Olenko ainoa kenen mielestä 10 meni aika reilusti ainerajojen yli osittain? Muuten erittäin hyvä koe, maailmansodista ja antiikista jäi tosin kysymykset uupumaan. –123456
YTL:n määräyksien mukaan 1-4 tehtävää jokaisessa kokeessa pitää olla ainerajoja yleviä. EN väittäisi että juuri tämä tehtävä meni "reilusti" yli ainerajojen: yhtesikuntaoppi, maantiede - mitkä muut aineet?
