Hyppää pääsisältöön

Lomamatka 80-luvulle -sarjassa selvitettiin, miten 2010-luvun ihminen pärjäisi kasarilla

Kun suomalaisilta kysyttiin, millä vuosikymmenellä elämä on ollut parasta, vastaus oli 1980-luku. Niinpä Yle lähetti tusinan suomalaisia lomamatkalle olkatoppauksien, mielenosoitusten ja jenkkifutiksen aikakauteen. Ketkä pärjäisivät parhaiten kasarilla? Lomamatka 80-luvulle -sarjan (2015) jaksojen lisäksi tähän artikkeliin on koottu runsaasti aitoa kasarimateriaalia, joka liittyy sarjan teemoihin.

Vuonna 2013 seurattiin, miten 2010-luvun ihmiset selviäisivät 1970-luvulla, ja kesällä 2015 oli vuoro tehdä lomamatka 1980-luvulle. Kolme joukkuetta – jupit, Suomi-rokkarit ja rokkarit – kilpailivat viikon ajan siitä, kuka sopisi parhaiten 1980-luvulle. Tehtäviä suoritettiin ympäri Suomen, ja matka vei muun muassa Riihimäelle, Turkuun ja Poriin. Koko kisan voittaja saisi käyttöönsä kesäauton. Oppaana matkalla toimi Susanna Vainiola.

Reality-sarjan kaikki yhdeksän jaksoa löytyvät Yle Areenasta. Tässä artikkelissa syvennytään seitsemän ensimmäisen jakson aiheisiin aitojen 1980-luvun tv- ja radio-ohjelmien siivittäminä.

Lomamatkan alussa Aikamatkaajat-jaksossa kilpailijat riisuttiin mukavuuksista, kuten kännyköistä, luottokorteista ja heidän omista vaatteistaan. Oli aika sonnustautua 1980-luvun muodin mukaisesti olkatoppauksiin, kreppikiharoihin sekä pitkään takatukkaan ja ottaa suunnaksi Riihimäki.

80-luvun olkatoppaukset
Kriittiset toimittajat kävivät Vatevan messuilla
Velipuolikuun kasarimuotinäytös

Kasarimuodin kenties näkyvin ja muistettavin osa olivat jykevät olkatoppaukset. Niihin sonnustautuivat myös esimerkiksi Yleisradion uutistenlukijat Eeva Polttila ja Riikka Uosukainen. Vuoden 1984 Vateva-messuilla tutustuttiin aikakauden muihinkin pukeutusmistrendeihin. Silloin eri ammattikuntiin liittyvät tyylit olivat vähenemässä: esimerkiksi mekaanikko-, opettaja- ja lääkäri-look olivat poistumassa muodista. Sketsisarja Velipuolikuu näki 1980-luvun muodissa oivan huumoriaiheen. Sarjan klassikkosketsissä nähdään kasarimuotinäytös, jossa lavalla vilahtavat muun muassa hospital look sekä blind look.

Kakkosjaksossa lomalaisten päivä lähtee käyntiin itsensä Anne Sällylän vetämällä aamujumpalla. Sällylän vuonna 1983 vetämä Iltajumppa oli aikoinaan huikaisevan suosittu: sitä seurasi parhaimmillaan yli miljoona suomalaista.

Iltajumppa Jane Fondan jalanjäljissä
MM-rallia 1980-luvulla
Kummelin rallikatsaus ja chili con carnen kirous

Jakson pääteemana oli 1980-luvulla suosittu moottoriurheilulaji ralli. Silloin suomalaiset pärjäsivät rallissa erinomaisesti, kun maailmanmestaruuden veivät Ari Vatanen, Hannu Mikkola, Timo Salonen sekä Juha Kankkunen. Näistä mestareista Kankkunen nähtiin Lomamatkan jaksossa Jumppaa ja rallia, kun osa lomalaisista kilpaili siitä, kuka pääsisi miehen kartanlukijaksi. Oheisessa radio-ohjelmassa on Kankkusen kartanlukija Juha Piirosen haastattelu, jossa hän kertoo rallikansan olevan "erikoista jengiä, joka ilman järkevää syytä nauttii siitä mitä tekee".

Samaan aikaan kun osa lomalaisista kilpaili Lopella kartturin paikasta Kankkusen kyydissä, muut harjoittelivat suomalaisen rallienglannin saloja. Suomalaisten rallikuskien rehellisen tönkkö ja soinniton puhetyyli on ollut myös esimerkiksi Kummelin sketsin aiheena 1990-luvulla.

Kolmannessa osassa lomalaiset tutustuivat Turussa hip hopin ja breakdancen maailmaan sekä niiden mukana tulleeseen graffitikulttuuriin. Jaksossa Graffiteja Turussa kisailtiin siitä, mikä joukkue tekisi makeimman graffitin.

Breakdance
Graffitistit järjestyksen kourissa

Amerikasta Suomeen rantautuneen hip hopin myötä myös suomalaiset pojat innostuivat vauhdikkaasta tanssista, breakdancesta. Breakdance-ohjelmassa vuodelta 1985 kolme poikaa näyttävät taitojaan ja kertovat harrastuksestaan.

Hip hop -kulttuuri toi mukanaan myös laittoman lieveilmiön eli graffitimaalaukset. Vuoden 1988 ohjelmassa haasteltiin graffitimaalareita. Yksi heistä epäili, ettei koskaan saisi lupaa tehdä laillisesti omia taideteoksiaan, sillä ne olivat liian kantaaottavia.

Lomamatkan neljännessä jaksossa Maksamme velkaa pääteemana oli hyväntekeväisyys, kun puolet kilpailijoista saivat tehtävän säveltää afrikkalaisten lasten nälänhädästä kertovan laulun. Jakson lopussa lomalaiset osallistuvat Turun keskustassa mielenosoitukseen rauhan puolesta. Mutta aivan ensimmäiseksi piti saada päivä käyntiin 1980-luvulla suositun tiputanssin tahtiin.

Tiputanssi
Kertomus kansalaistottelemattomista

1980-luvulla hyväntekeväisyys oli suosittua. Live Aid -konsertit vuonna 1985 muistutti etiopialaisten nälänhädästä. Suomessakin innostuttiin tekemään hyväntekeväisyyslaulu Maksamme velkaa, jonka kynäili Juice Leskinen. Sitä levyttämässä olivat Suomen suosituimmat muusikot Martti Syrjästä Dingon Neumaniin.

Hyväntekeväisyyden rinnalla kasari-ihminen marssi ahkerasti rauhanmarsseilla. Tottelemattomat-dokumentissa käsitellään kansalaistottelemattomuutta muun muassa mielenosoitusten ja aseistakieltäytymisen kautta.

Viidennessä jaksossa Ydinlaskeuma uhkaa ollaan vakavemmissa tunnelmissa. Lomalaisten on kerättävä riittävästi tarpeita siltä varalta, että he joutuvat suojautumaan mahdolliselta ydinsäteilyltä pitkään. Tehtävä suoritetaan Uudenkaupungin leirintäalueella.

Neuvostoliitto viivytti tiedottamista Tshernobylin räjähdyksestä
Moskovan TV kertoo Tshernobylistä
Ensimmäiset liikkuvat kuvat Tshernobylistä

Jakson teema sai inspiraationsa tietenkin 26.4.1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. Suomeenkin kulkeutui ilmavirtauksien mukana vaarallista ydinsäteilyä, mikä huomattiin mittauksissa. Muissakin Pohjoismaissa todetut säteilyt pysyivät kuitenkin alkuun mysteerinä, sillä Neuvostoliitto kiisti niiden olevan sieltä peräisin. 28.4.1986 uutistoimisto TASS myönsi, että oli tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus. Moskovan TV kertoi onnettomuudesta omassa lähetyksessään vasta 29.4., eli kolme päivää onnettomuuden jälkeen. Silloin ei kuitenkaan paljastettu esimerkiksi sitä, että voimalassa riehunutta tulipaloa ei ollut saatu sammutettua. Ensimmäiset liikkuvat kuvat Tshernobylin ydinvoimalasta Neuvostoliiton televisio julkaisi viikko onnettomuuden jälkeen.

Kuudennessa jaksossa Dingon jäljillä lomalaiset matkasivat Poriin, kun aiheena oli todellinen kasari-ilmiö: Porirock.

Porirockin nousu ja tuho
Dingomaniaa
Kolmen vuosikymmenen Yö

1980-luvulla lukuisat porilaiset rockbändit saivat levytyssopimuksia ja villitsivät faneja ympäri Suomen. Porirockin jättiläisiä olivat esimerkiksi Dingo ja Yö. Pori-ilmiö kesti kuitenkin vain muutaman vuoden, ja useimmat Porirockin edustajat ovat vaipuneet unohdukseen.

Seitsemännessä jaksossa Jenkkifutis RULES! pistettiin kypärä päähän, kun lomalaiset pelasivat jenkkifutista Pasilassa.

Amerikkalaisen jalkapallon mestaruustaistoa Suomessa 80-luvulla
Lada on idän ihme

1980-luvulla amerikkalainen jalkapallo saapui Suomeen ryminällä Yhdysvalloissa opiskelleiden suomalaisten vaihto-oppilaiden mukana. Heti vuosikymmenen alussa Suomeen perustettiin lajille oma liiga, joka sai nimekseen Vaahteraliiga. Vuonna 1985 tv-kamerat seurasivat, kun liigan mestaruudesta kamppailivat Vantaan TAFT ja Espoon Poli.

Seitsemännessä jaksossa kruunattiin myös Lomamatka 1980 -luvulle kisan voittajat, jotka saivat lahjaksi kesä-Ladan. 1970- ja -80-luvuilla Neuvostoliiton Lada oli oikea kansanauto. Kun kysyntä alkoi Suomessa hiipua, alettiin halpoja autoja kärrätä sinne missä sitä oli: Viroon ja Leningradiin.

Lomamatka 80-luvulle -sarjan kahdeksannessa jaksossa nähtiin ohjelmassa aiemmin esittämätöntä materiaalia. Yhdeksännessä ja viimeisessä jaksossa lomalaiset tapaavat pitkän tauon jälkeen. Jaksot voi katsoa Areenasta.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Rouva Lehtovirta voi mielestäni hyvin, ainakaan hän ei ole kuollut” – kuunnelmasarja Osasto 3 nyt Areenassa

    Jorma Palon käsikirjoittamassa sarjassa tulee ruumiita.

    Sairaalasarja on radiodraaman muotona harvinainen - pitkillä käytävillä kiitävät sairaalasängyt ja defibilaattorin iskut näkyvät olevan huomattavasti suositumpia kuvana kuin äänenä. Onneksi Ylen arkistosta löytyy ainakin yksi pioneerituotos: Jorma Palon käsikirjoittama ja Rauni Rannan ohjaama kuunnelmasarja Osasto 3 vuosilta 1988 ja 1989.

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.