Hyppää pääsisältöön

Lomamatka 80-luvulle -sarjassa selvitettiin, miten 2010-luvun ihminen pärjäisi kasarilla

Kun suomalaisilta kysyttiin, millä vuosikymmenellä elämä on ollut parasta, vastaus oli 1980-luku. Niinpä Yle lähetti tusinan suomalaisia lomamatkalle olkatoppauksien, mielenosoitusten ja jenkkifutiksen aikakauteen. Ketkä pärjäisivät parhaiten kasarilla? Lomamatka 80-luvulle -sarjan (2015) jaksojen lisäksi tähän artikkeliin on koottu runsaasti aitoa kasarimateriaalia, joka liittyy sarjan teemoihin.

Vuonna 2013 seurattiin, miten 2010-luvun ihmiset selviäisivät 1970-luvulla, ja kesällä 2015 oli vuoro tehdä lomamatka 1980-luvulle. Kolme joukkuetta – jupit, Suomi-rokkarit ja rokkarit – kilpailivat viikon ajan siitä, kuka sopisi parhaiten 1980-luvulle. Tehtäviä suoritettiin ympäri Suomen, ja matka vei muun muassa Riihimäelle, Turkuun ja Poriin. Koko kisan voittaja saisi käyttöönsä kesäauton. Oppaana matkalla toimi Susanna Vainiola.

Reality-sarjan kaikki yhdeksän jaksoa löytyvät Yle Areenasta. Tässä artikkelissa syvennytään seitsemän ensimmäisen jakson aiheisiin aitojen 1980-luvun tv- ja radio-ohjelmien siivittäminä.

Lomamatkan alussa Aikamatkaajat-jaksossa kilpailijat riisuttiin mukavuuksista, kuten kännyköistä, luottokorteista ja heidän omista vaatteistaan. Oli aika sonnustautua 1980-luvun muodin mukaisesti olkatoppauksiin, kreppikiharoihin sekä pitkään takatukkaan ja ottaa suunnaksi Riihimäki.

80-luvun olkatoppaukset
Kriittiset toimittajat kävivät Vatevan messuilla
Velipuolikuun kasarimuotinäytös

Kasarimuodin kenties näkyvin ja muistettavin osa olivat jykevät olkatoppaukset. Niihin sonnustautuivat myös esimerkiksi Yleisradion uutistenlukijat Eeva Polttila ja Riikka Uosukainen. Vuoden 1984 Vateva-messuilla tutustuttiin aikakauden muihinkin pukeutusmistrendeihin. Silloin eri ammattikuntiin liittyvät tyylit olivat vähenemässä: esimerkiksi mekaanikko-, opettaja- ja lääkäri-look olivat poistumassa muodista. Sketsisarja Velipuolikuu näki 1980-luvun muodissa oivan huumoriaiheen. Sarjan klassikkosketsissä nähdään kasarimuotinäytös, jossa lavalla vilahtavat muun muassa hospital look sekä blind look.

Kakkosjaksossa lomalaisten päivä lähtee käyntiin itsensä Anne Sällylän vetämällä aamujumpalla. Sällylän vuonna 1983 vetämä Iltajumppa oli aikoinaan huikaisevan suosittu: sitä seurasi parhaimmillaan yli miljoona suomalaista.

Iltajumppa Jane Fondan jalanjäljissä
MM-rallia 1980-luvulla
Kummelin rallikatsaus ja chili con carnen kirous

Jakson pääteemana oli 1980-luvulla suosittu moottoriurheilulaji ralli. Silloin suomalaiset pärjäsivät rallissa erinomaisesti, kun maailmanmestaruuden veivät Ari Vatanen, Hannu Mikkola, Timo Salonen sekä Juha Kankkunen. Näistä mestareista Kankkunen nähtiin Lomamatkan jaksossa Jumppaa ja rallia, kun osa lomalaisista kilpaili siitä, kuka pääsisi miehen kartanlukijaksi. Oheisessa radio-ohjelmassa on Kankkusen kartanlukija Juha Piirosen haastattelu, jossa hän kertoo rallikansan olevan "erikoista jengiä, joka ilman järkevää syytä nauttii siitä mitä tekee".

Samaan aikaan kun osa lomalaisista kilpaili Lopella kartturin paikasta Kankkusen kyydissä, muut harjoittelivat suomalaisen rallienglannin saloja. Suomalaisten rallikuskien rehellisen tönkkö ja soinniton puhetyyli on ollut myös esimerkiksi Kummelin sketsin aiheena 1990-luvulla.

Kolmannessa osassa lomalaiset tutustuivat Turussa hip hopin ja breakdancen maailmaan sekä niiden mukana tulleeseen graffitikulttuuriin. Jaksossa Graffiteja Turussa kisailtiin siitä, mikä joukkue tekisi makeimman graffitin.

Breakdance
Graffitistit järjestyksen kourissa

Amerikasta Suomeen rantautuneen hip hopin myötä myös suomalaiset pojat innostuivat vauhdikkaasta tanssista, breakdancesta. Breakdance-ohjelmassa vuodelta 1985 kolme poikaa näyttävät taitojaan ja kertovat harrastuksestaan.

Hip hop -kulttuuri toi mukanaan myös laittoman lieveilmiön eli graffitimaalaukset. Vuoden 1988 ohjelmassa haasteltiin graffitimaalareita. Yksi heistä epäili, ettei koskaan saisi lupaa tehdä laillisesti omia taideteoksiaan, sillä ne olivat liian kantaaottavia.

Lomamatkan neljännessä jaksossa Maksamme velkaa pääteemana oli hyväntekeväisyys, kun puolet kilpailijoista saivat tehtävän säveltää afrikkalaisten lasten nälänhädästä kertovan laulun. Jakson lopussa lomalaiset osallistuvat Turun keskustassa mielenosoitukseen rauhan puolesta. Mutta aivan ensimmäiseksi piti saada päivä käyntiin 1980-luvulla suositun tiputanssin tahtiin.

Tiputanssi
Kertomus kansalaistottelemattomista

1980-luvulla hyväntekeväisyys oli suosittua. Live Aid -konsertit vuonna 1985 muistutti etiopialaisten nälänhädästä. Suomessakin innostuttiin tekemään hyväntekeväisyyslaulu Maksamme velkaa, jonka kynäili Juice Leskinen. Sitä levyttämässä olivat Suomen suosituimmat muusikot Martti Syrjästä Dingon Neumaniin.

Hyväntekeväisyyden rinnalla kasari-ihminen marssi ahkerasti rauhanmarsseilla. Tottelemattomat-dokumentissa käsitellään kansalaistottelemattomuutta muun muassa mielenosoitusten ja aseistakieltäytymisen kautta.

Viidennessä jaksossa Ydinlaskeuma uhkaa ollaan vakavemmissa tunnelmissa. Lomalaisten on kerättävä riittävästi tarpeita siltä varalta, että he joutuvat suojautumaan mahdolliselta ydinsäteilyltä pitkään. Tehtävä suoritetaan Uudenkaupungin leirintäalueella.

Neuvostoliitto viivytti tiedottamista Tshernobylin räjähdyksestä
Moskovan TV kertoo Tshernobylistä
Ensimmäiset liikkuvat kuvat Tshernobylistä

Jakson teema sai inspiraationsa tietenkin 26.4.1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. Suomeenkin kulkeutui ilmavirtauksien mukana vaarallista ydinsäteilyä, mikä huomattiin mittauksissa. Muissakin Pohjoismaissa todetut säteilyt pysyivät kuitenkin alkuun mysteerinä, sillä Neuvostoliitto kiisti niiden olevan sieltä peräisin. 28.4.1986 uutistoimisto TASS myönsi, että oli tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus. Moskovan TV kertoi onnettomuudesta omassa lähetyksessään vasta 29.4., eli kolme päivää onnettomuuden jälkeen. Silloin ei kuitenkaan paljastettu esimerkiksi sitä, että voimalassa riehunutta tulipaloa ei ollut saatu sammutettua. Ensimmäiset liikkuvat kuvat Tshernobylin ydinvoimalasta Neuvostoliiton televisio julkaisi viikko onnettomuuden jälkeen.

Kuudennessa jaksossa Dingon jäljillä lomalaiset matkasivat Poriin, kun aiheena oli todellinen kasari-ilmiö: Porirock.

Porirockin nousu ja tuho
Dingomaniaa
Kolmen vuosikymmenen Yö

1980-luvulla lukuisat porilaiset rockbändit saivat levytyssopimuksia ja villitsivät faneja ympäri Suomen. Porirockin jättiläisiä olivat esimerkiksi Dingo ja Yö. Pori-ilmiö kesti kuitenkin vain muutaman vuoden, ja useimmat Porirockin edustajat ovat vaipuneet unohdukseen.

Seitsemännessä jaksossa Jenkkifutis RULES! pistettiin kypärä päähän, kun lomalaiset pelasivat jenkkifutista Pasilassa.

Amerikkalaisen jalkapallon mestaruustaistoa Suomessa 80-luvulla
Lada on idän ihme

1980-luvulla amerikkalainen jalkapallo saapui Suomeen ryminällä Yhdysvalloissa opiskelleiden suomalaisten vaihto-oppilaiden mukana. Heti vuosikymmenen alussa Suomeen perustettiin lajille oma liiga, joka sai nimekseen Vaahteraliiga. Vuonna 1985 tv-kamerat seurasivat, kun liigan mestaruudesta kamppailivat Vantaan TAFT ja Espoon Poli.

Seitsemännessä jaksossa kruunattiin myös Lomamatka 1980 -luvulle kisan voittajat, jotka saivat lahjaksi kesä-Ladan. 1970- ja -80-luvuilla Neuvostoliiton Lada oli oikea kansanauto. Kun kysyntä alkoi Suomessa hiipua, alettiin halpoja autoja kärrätä sinne missä sitä oli: Viroon ja Leningradiin.

Lomamatka 80-luvulle -sarjan kahdeksannessa jaksossa nähtiin ohjelmassa aiemmin esittämätöntä materiaalia. Yhdeksännessä ja viimeisessä jaksossa lomalaiset tapaavat pitkän tauon jälkeen. Jaksot voi katsoa Areenasta.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto