Hyppää pääsisältöön

Lomamatka 80-luvulle -sarjassa selvitettiin, miten 2010-luvun ihminen pärjäisi kasarilla

Kun suomalaisilta kysyttiin, millä vuosikymmenellä elämä on ollut parasta, vastaus oli 1980-luku. Niinpä Yle lähetti tusinan suomalaisia lomamatkalle olkatoppauksien, mielenosoitusten ja jenkkifutiksen aikakauteen. Ketkä pärjäisivät parhaiten kasarilla? Lomamatka 80-luvulle -sarjan (2015) jaksojen lisäksi tähän artikkeliin on koottu runsaasti aitoa kasarimateriaalia, joka liittyy sarjan teemoihin.

Vuonna 2013 seurattiin, miten 2010-luvun ihmiset selviäisivät 1970-luvulla, ja kesällä 2015 oli vuoro tehdä lomamatka 1980-luvulle. Kolme joukkuetta – jupit, Suomi-rokkarit ja rokkarit – kilpailivat viikon ajan siitä, kuka sopisi parhaiten 1980-luvulle. Tehtäviä suoritettiin ympäri Suomen, ja matka vei muun muassa Riihimäelle, Turkuun ja Poriin. Koko kisan voittaja saisi käyttöönsä kesäauton. Oppaana matkalla toimi Susanna Vainiola.

Reality-sarjan kaikki yhdeksän jaksoa löytyvät Yle Areenasta. Tässä artikkelissa syvennytään seitsemän ensimmäisen jakson aiheisiin aitojen 1980-luvun tv- ja radio-ohjelmien siivittäminä.

Lomamatkan alussa Aikamatkaajat-jaksossa kilpailijat riisuttiin mukavuuksista, kuten kännyköistä, luottokorteista ja heidän omista vaatteistaan. Oli aika sonnustautua 1980-luvun muodin mukaisesti olkatoppauksiin, kreppikiharoihin sekä pitkään takatukkaan ja ottaa suunnaksi Riihimäki.

80-luvun olkatoppaukset
Kriittiset toimittajat kävivät Vatevan messuilla
Velipuolikuun kasarimuotinäytös

Kasarimuodin kenties näkyvin ja muistettavin osa olivat jykevät olkatoppaukset. Niihin sonnustautuivat myös esimerkiksi Yleisradion uutistenlukijat Eeva Polttila ja Riikka Uosukainen. Vuoden 1984 Vateva-messuilla tutustuttiin aikakauden muihinkin pukeutusmistrendeihin. Silloin eri ammattikuntiin liittyvät tyylit olivat vähenemässä: esimerkiksi mekaanikko-, opettaja- ja lääkäri-look olivat poistumassa muodista. Sketsisarja Velipuolikuu näki 1980-luvun muodissa oivan huumoriaiheen. Sarjan klassikkosketsissä nähdään kasarimuotinäytös, jossa lavalla vilahtavat muun muassa hospital look sekä blind look.

Kakkosjaksossa lomalaisten päivä lähtee käyntiin itsensä Anne Sällylän vetämällä aamujumpalla. Sällylän vuonna 1983 vetämä Iltajumppa oli aikoinaan huikaisevan suosittu: sitä seurasi parhaimmillaan yli miljoona suomalaista.

Iltajumppa Jane Fondan jalanjäljissä
MM-rallia 1980-luvulla
Kummelin rallikatsaus ja chili con carnen kirous

Jakson pääteemana oli 1980-luvulla suosittu moottoriurheilulaji ralli. Silloin suomalaiset pärjäsivät rallissa erinomaisesti, kun maailmanmestaruuden veivät Ari Vatanen, Hannu Mikkola, Timo Salonen sekä Juha Kankkunen. Näistä mestareista Kankkunen nähtiin Lomamatkan jaksossa Jumppaa ja rallia, kun osa lomalaisista kilpaili siitä, kuka pääsisi miehen kartanlukijaksi. Oheisessa radio-ohjelmassa on Kankkusen kartanlukija Juha Piirosen haastattelu, jossa hän kertoo rallikansan olevan "erikoista jengiä, joka ilman järkevää syytä nauttii siitä mitä tekee".

Samaan aikaan kun osa lomalaisista kilpaili Lopella kartturin paikasta Kankkusen kyydissä, muut harjoittelivat suomalaisen rallienglannin saloja. Suomalaisten rallikuskien rehellisen tönkkö ja soinniton puhetyyli on ollut myös esimerkiksi Kummelin sketsin aiheena 1990-luvulla.

Kolmannessa osassa lomalaiset tutustuivat Turussa hip hopin ja breakdancen maailmaan sekä niiden mukana tulleeseen graffitikulttuuriin. Jaksossa Graffiteja Turussa kisailtiin siitä, mikä joukkue tekisi makeimman graffitin.

Breakdance
Graffitistit järjestyksen kourissa

Amerikasta Suomeen rantautuneen hip hopin myötä myös suomalaiset pojat innostuivat vauhdikkaasta tanssista, breakdancesta. Breakdance-ohjelmassa vuodelta 1985 kolme poikaa näyttävät taitojaan ja kertovat harrastuksestaan.

Hip hop -kulttuuri toi mukanaan myös laittoman lieveilmiön eli graffitimaalaukset. Vuoden 1988 ohjelmassa haasteltiin graffitimaalareita. Yksi heistä epäili, ettei koskaan saisi lupaa tehdä laillisesti omia taideteoksiaan, sillä ne olivat liian kantaaottavia.

Lomamatkan neljännessä jaksossa Maksamme velkaa pääteemana oli hyväntekeväisyys, kun puolet kilpailijoista saivat tehtävän säveltää afrikkalaisten lasten nälänhädästä kertovan laulun. Jakson lopussa lomalaiset osallistuvat Turun keskustassa mielenosoitukseen rauhan puolesta. Mutta aivan ensimmäiseksi piti saada päivä käyntiin 1980-luvulla suositun tiputanssin tahtiin.

Tiputanssi
Kertomus kansalaistottelemattomista

1980-luvulla hyväntekeväisyys oli suosittua. Live Aid -konsertit vuonna 1985 muistutti etiopialaisten nälänhädästä. Suomessakin innostuttiin tekemään hyväntekeväisyyslaulu Maksamme velkaa, jonka kynäili Juice Leskinen. Sitä levyttämässä olivat Suomen suosituimmat muusikot Martti Syrjästä Dingon Neumaniin.

Hyväntekeväisyyden rinnalla kasari-ihminen marssi ahkerasti rauhanmarsseilla. Tottelemattomat-dokumentissa käsitellään kansalaistottelemattomuutta muun muassa mielenosoitusten ja aseistakieltäytymisen kautta.

Viidennessä jaksossa Ydinlaskeuma uhkaa ollaan vakavemmissa tunnelmissa. Lomalaisten on kerättävä riittävästi tarpeita siltä varalta, että he joutuvat suojautumaan mahdolliselta ydinsäteilyltä pitkään. Tehtävä suoritetaan Uudenkaupungin leirintäalueella.

Neuvostoliitto viivytti tiedottamista Tshernobylin räjähdyksestä
Moskovan TV kertoo Tshernobylistä
Ensimmäiset liikkuvat kuvat Tshernobylistä

Jakson teema sai inspiraationsa tietenkin 26.4.1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. Suomeenkin kulkeutui ilmavirtauksien mukana vaarallista ydinsäteilyä, mikä huomattiin mittauksissa. Muissakin Pohjoismaissa todetut säteilyt pysyivät kuitenkin alkuun mysteerinä, sillä Neuvostoliitto kiisti niiden olevan sieltä peräisin. 28.4.1986 uutistoimisto TASS myönsi, että oli tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus. Moskovan TV kertoi onnettomuudesta omassa lähetyksessään vasta 29.4., eli kolme päivää onnettomuuden jälkeen. Silloin ei kuitenkaan paljastettu esimerkiksi sitä, että voimalassa riehunutta tulipaloa ei ollut saatu sammutettua. Ensimmäiset liikkuvat kuvat Tshernobylin ydinvoimalasta Neuvostoliiton televisio julkaisi viikko onnettomuuden jälkeen.

Kuudennessa jaksossa Dingon jäljillä lomalaiset matkasivat Poriin, kun aiheena oli todellinen kasari-ilmiö: Porirock.

Porirockin nousu ja tuho
Dingomaniaa
Kolmen vuosikymmenen Yö

1980-luvulla lukuisat porilaiset rockbändit saivat levytyssopimuksia ja villitsivät faneja ympäri Suomen. Porirockin jättiläisiä olivat esimerkiksi Dingo ja Yö. Pori-ilmiö kesti kuitenkin vain muutaman vuoden, ja useimmat Porirockin edustajat ovat vaipuneet unohdukseen.

Seitsemännessä jaksossa Jenkkifutis RULES! pistettiin kypärä päähän, kun lomalaiset pelasivat jenkkifutista Pasilassa.

Amerikkalaisen jalkapallon mestaruustaistoa Suomessa 80-luvulla
Lada on idän ihme

1980-luvulla amerikkalainen jalkapallo saapui Suomeen ryminällä Yhdysvalloissa opiskelleiden suomalaisten vaihto-oppilaiden mukana. Heti vuosikymmenen alussa Suomeen perustettiin lajille oma liiga, joka sai nimekseen Vaahteraliiga. Vuonna 1985 tv-kamerat seurasivat, kun liigan mestaruudesta kamppailivat Vantaan TAFT ja Espoon Poli.

Seitsemännessä jaksossa kruunattiin myös Lomamatka 1980 -luvulle kisan voittajat, jotka saivat lahjaksi kesä-Ladan. 1970- ja -80-luvuilla Neuvostoliiton Lada oli oikea kansanauto. Kun kysyntä alkoi Suomessa hiipua, alettiin halpoja autoja kärrätä sinne missä sitä oli: Viroon ja Leningradiin.

Lomamatka 80-luvulle -sarjan kahdeksannessa jaksossa nähtiin ohjelmassa aiemmin esittämätöntä materiaalia. Yhdeksännessä ja viimeisessä jaksossa lomalaiset tapaavat pitkän tauon jälkeen. Jaksot voi katsoa Areenasta.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.