Hyppää pääsisältöön

Lomamatka 80-luvulle -sarjassa selvitettiin, miten 2010-luvun ihminen pärjäisi kasarilla

Kun suomalaisilta kysyttiin, millä vuosikymmenellä elämä on ollut parasta, vastaus oli 1980-luku. Niinpä Yle lähetti tusinan suomalaisia lomamatkalle olkatoppauksien, mielenosoitusten ja jenkkifutiksen aikakauteen. Ketkä pärjäisivät parhaiten kasarilla? Lomamatka 80-luvulle -sarjan (2015) jaksojen lisäksi tähän artikkeliin on koottu runsaasti aitoa kasarimateriaalia, joka liittyy sarjan teemoihin.

Vuonna 2013 seurattiin, miten 2010-luvun ihmiset selviäisivät 1970-luvulla, ja kesällä 2015 oli vuoro tehdä lomamatka 1980-luvulle. Kolme joukkuetta – jupit, Suomi-rokkarit ja rokkarit – kilpailivat viikon ajan siitä, kuka sopisi parhaiten 1980-luvulle. Tehtäviä suoritettiin ympäri Suomen, ja matka vei muun muassa Riihimäelle, Turkuun ja Poriin. Koko kisan voittaja saisi käyttöönsä kesäauton. Oppaana matkalla toimi Susanna Vainiola.

Reality-sarjan kaikki yhdeksän jaksoa löytyvät Yle Areenasta. Tässä artikkelissa syvennytään seitsemän ensimmäisen jakson aiheisiin aitojen 1980-luvun tv- ja radio-ohjelmien siivittäminä.

Lomamatkan alussa Aikamatkaajat-jaksossa kilpailijat riisuttiin mukavuuksista, kuten kännyköistä, luottokorteista ja heidän omista vaatteistaan. Oli aika sonnustautua 1980-luvun muodin mukaisesti olkatoppauksiin, kreppikiharoihin sekä pitkään takatukkaan ja ottaa suunnaksi Riihimäki.

80-luvun olkatoppaukset
Kriittiset toimittajat kävivät Vatevan messuilla
Velipuolikuun kasarimuotinäytös

Kasarimuodin kenties näkyvin ja muistettavin osa olivat jykevät olkatoppaukset. Niihin sonnustautuivat myös esimerkiksi Yleisradion uutistenlukijat Eeva Polttila ja Riikka Uosukainen. Vuoden 1984 Vateva-messuilla tutustuttiin aikakauden muihinkin pukeutusmistrendeihin. Silloin eri ammattikuntiin liittyvät tyylit olivat vähenemässä: esimerkiksi mekaanikko-, opettaja- ja lääkäri-look olivat poistumassa muodista. Sketsisarja Velipuolikuu näki 1980-luvun muodissa oivan huumoriaiheen. Sarjan klassikkosketsissä nähdään kasarimuotinäytös, jossa lavalla vilahtavat muun muassa hospital look sekä blind look.

Kakkosjaksossa lomalaisten päivä lähtee käyntiin itsensä Anne Sällylän vetämällä aamujumpalla. Sällylän vuonna 1983 vetämä Iltajumppa oli aikoinaan huikaisevan suosittu: sitä seurasi parhaimmillaan yli miljoona suomalaista.

Iltajumppa Jane Fondan jalanjäljissä
MM-rallia 1980-luvulla
Kummelin rallikatsaus ja chili con carnen kirous

Jakson pääteemana oli 1980-luvulla suosittu moottoriurheilulaji ralli. Silloin suomalaiset pärjäsivät rallissa erinomaisesti, kun maailmanmestaruuden veivät Ari Vatanen, Hannu Mikkola, Timo Salonen sekä Juha Kankkunen. Näistä mestareista Kankkunen nähtiin Lomamatkan jaksossa Jumppaa ja rallia, kun osa lomalaisista kilpaili siitä, kuka pääsisi miehen kartanlukijaksi. Oheisessa radio-ohjelmassa on Kankkusen kartanlukija Juha Piirosen haastattelu, jossa hän kertoo rallikansan olevan "erikoista jengiä, joka ilman järkevää syytä nauttii siitä mitä tekee".

Samaan aikaan kun osa lomalaisista kilpaili Lopella kartturin paikasta Kankkusen kyydissä, muut harjoittelivat suomalaisen rallienglannin saloja. Suomalaisten rallikuskien rehellisen tönkkö ja soinniton puhetyyli on ollut myös esimerkiksi Kummelin sketsin aiheena 1990-luvulla.

Kolmannessa osassa lomalaiset tutustuivat Turussa hip hopin ja breakdancen maailmaan sekä niiden mukana tulleeseen graffitikulttuuriin. Jaksossa Graffiteja Turussa kisailtiin siitä, mikä joukkue tekisi makeimman graffitin.

Breakdance
Graffitistit järjestyksen kourissa

Amerikasta Suomeen rantautuneen hip hopin myötä myös suomalaiset pojat innostuivat vauhdikkaasta tanssista, breakdancesta. Breakdance-ohjelmassa vuodelta 1985 kolme poikaa näyttävät taitojaan ja kertovat harrastuksestaan.

Hip hop -kulttuuri toi mukanaan myös laittoman lieveilmiön eli graffitimaalaukset. Vuoden 1988 ohjelmassa haasteltiin graffitimaalareita. Yksi heistä epäili, ettei koskaan saisi lupaa tehdä laillisesti omia taideteoksiaan, sillä ne olivat liian kantaaottavia.

Lomamatkan neljännessä jaksossa Maksamme velkaa pääteemana oli hyväntekeväisyys, kun puolet kilpailijoista saivat tehtävän säveltää afrikkalaisten lasten nälänhädästä kertovan laulun. Jakson lopussa lomalaiset osallistuvat Turun keskustassa mielenosoitukseen rauhan puolesta. Mutta aivan ensimmäiseksi piti saada päivä käyntiin 1980-luvulla suositun tiputanssin tahtiin.

Tiputanssi
Kertomus kansalaistottelemattomista

1980-luvulla hyväntekeväisyys oli suosittua. Live Aid -konsertit vuonna 1985 muistutti etiopialaisten nälänhädästä. Suomessakin innostuttiin tekemään hyväntekeväisyyslaulu Maksamme velkaa, jonka kynäili Juice Leskinen. Sitä levyttämässä olivat Suomen suosituimmat muusikot Martti Syrjästä Dingon Neumaniin.

Hyväntekeväisyyden rinnalla kasari-ihminen marssi ahkerasti rauhanmarsseilla. Tottelemattomat-dokumentissa käsitellään kansalaistottelemattomuutta muun muassa mielenosoitusten ja aseistakieltäytymisen kautta.

Viidennessä jaksossa Ydinlaskeuma uhkaa ollaan vakavemmissa tunnelmissa. Lomalaisten on kerättävä riittävästi tarpeita siltä varalta, että he joutuvat suojautumaan mahdolliselta ydinsäteilyltä pitkään. Tehtävä suoritetaan Uudenkaupungin leirintäalueella.

Neuvostoliitto viivytti tiedottamista Tshernobylin räjähdyksestä
Moskovan TV kertoo Tshernobylistä
Ensimmäiset liikkuvat kuvat Tshernobylistä

Jakson teema sai inspiraationsa tietenkin 26.4.1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. Suomeenkin kulkeutui ilmavirtauksien mukana vaarallista ydinsäteilyä, mikä huomattiin mittauksissa. Muissakin Pohjoismaissa todetut säteilyt pysyivät kuitenkin alkuun mysteerinä, sillä Neuvostoliitto kiisti niiden olevan sieltä peräisin. 28.4.1986 uutistoimisto TASS myönsi, että oli tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus. Moskovan TV kertoi onnettomuudesta omassa lähetyksessään vasta 29.4., eli kolme päivää onnettomuuden jälkeen. Silloin ei kuitenkaan paljastettu esimerkiksi sitä, että voimalassa riehunutta tulipaloa ei ollut saatu sammutettua. Ensimmäiset liikkuvat kuvat Tshernobylin ydinvoimalasta Neuvostoliiton televisio julkaisi viikko onnettomuuden jälkeen.

Kuudennessa jaksossa Dingon jäljillä lomalaiset matkasivat Poriin, kun aiheena oli todellinen kasari-ilmiö: Porirock.

Porirockin nousu ja tuho
Dingomaniaa
Kolmen vuosikymmenen Yö

1980-luvulla lukuisat porilaiset rockbändit saivat levytyssopimuksia ja villitsivät faneja ympäri Suomen. Porirockin jättiläisiä olivat esimerkiksi Dingo ja Yö. Pori-ilmiö kesti kuitenkin vain muutaman vuoden, ja useimmat Porirockin edustajat ovat vaipuneet unohdukseen.

Seitsemännessä jaksossa Jenkkifutis RULES! pistettiin kypärä päähän, kun lomalaiset pelasivat jenkkifutista Pasilassa.

Amerikkalaisen jalkapallon mestaruustaistoa Suomessa 80-luvulla
Lada on idän ihme

1980-luvulla amerikkalainen jalkapallo saapui Suomeen ryminällä Yhdysvalloissa opiskelleiden suomalaisten vaihto-oppilaiden mukana. Heti vuosikymmenen alussa Suomeen perustettiin lajille oma liiga, joka sai nimekseen Vaahteraliiga. Vuonna 1985 tv-kamerat seurasivat, kun liigan mestaruudesta kamppailivat Vantaan TAFT ja Espoon Poli.

Seitsemännessä jaksossa kruunattiin myös Lomamatka 1980 -luvulle kisan voittajat, jotka saivat lahjaksi kesä-Ladan. 1970- ja -80-luvuilla Neuvostoliiton Lada oli oikea kansanauto. Kun kysyntä alkoi Suomessa hiipua, alettiin halpoja autoja kärrätä sinne missä sitä oli: Viroon ja Leningradiin.

Lomamatka 80-luvulle -sarjan kahdeksannessa jaksossa nähtiin ohjelmassa aiemmin esittämätöntä materiaalia. Yhdeksännessä ja viimeisessä jaksossa lomalaiset tapaavat pitkän tauon jälkeen. Jaksot voi katsoa Areenasta.

Kommentit
  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.