Hyppää pääsisältöön

Loukkaantumisen retoriikka

Bocca della Verità, Totuuden suu, marmorista veistetty, kasvoja esittävä reliefi (mahdollisesti pakana-aikaista jumalaa esittävä veistos).
Bocca della Verità eli Totuuden suu (Rooma) Bocca della Verità, Totuuden suu, marmorista veistetty, kasvoja esittävä reliefi (mahdollisesti pakana-aikaista jumalaa esittävä veistos). Kuva: Image Source SKOY/ Herbert Spichtinger Bocca della Verità,totuuden suu

Elämmekö loukkaantumisen aikaa? Ovatko ihmiset entistä hanakampia loukkaamaan toisiaan ja loukkaantumaan itse toisten sanomisista tai tekemisistä. Filosofian ja retoriikan tutkija Markus Neuvonen valmistelee filosofian alan väitöskirjaa viisaasta päätöksenteosta, ajattelusta, vuorovaikutuksesta ja sen oppimisesta. Kysytään häneltä.

Markus Neuvosen mukaan yksi aiheeseen kiinteästi liittyvä ja paljon keskustelua herättänyt asia on internetin anonymiteetti. Kun ihmiset kokevat ettei heillä ole kiinni jäämisen riskiä, sanoivatpa he mitä tahansa sosiaalisessa mediassa tai netin keskustelupalstoilla, niin he alkavat tehdä tyhmyyksiä.

– Kun internetissä ei voi lyödä nyrkillä, niin siellä lyödään sanoilla. Ja kun netin anonyymi villi länsi on ollut olemassa jo sen verran kauan, niin se on alkanut vuotaa myös sen ulkopuolelle. Ihmiset ovat ikään kuin harjaantuneet tökerössä käyttäytymisessä, toteaa Neuvonen.


Sosiaalinen media antaa meille myös aika pöhöttyneen kuvan omasta merkityksestämme.

Ilmiöön liittyvät myös politiikka ja psykologiset tekijät.

– Yksi keskeinen tekijä on viime aikoina keskusteluun noussut kriisitietoisuus ja se miten viime vuosina on toistettu sitä, että meillä on pulaa tärkeistä resursseista ja olemme taistelemassa viimeisistä leivänmuruista. Olemme ikään kuin sodassa kaikkia vastaan.

Kun ihmiset ajetaan tällaiseen mielentilaan, niin he hakeutuvat hyvin nopeasti erilaisiin leireihin, jotka riitelevät keskenään. Käyttäytymisestä tulee tällöin hyvin lyhytnäköistä, epäkohteliasta ja joskus jopa väkivaltaista.

– Toinen ihmisten käyttäytymiseen vaikuttava asia on epävarmuus ja krooninen hallinnan puutteen tunne, johon tämä meidän aikamme ovat lähestulkoon meidät kaikki ajaneet, Neuvonen sanoo.

Poliitikot, ekonomistit ja muut valta-asemassa olevat voivat käyttää kriisipuhetta omien tavoitteidensa ja tarkoitusperiensä ajamiseen. Tällainen strategia on Neuvosen mukaan hyvin lyhytjänteinen ja aiheuttaa lopulta vain apatiaa, kyynisyyttä ja opittua avuttomuutta. Syntyy kierre, joka ruokkii kriisiä ja vaikuttaa myös talouteen lamauttavasti.

Mistä some-raivo kumpuaa?

Sosiaalisessa mediassa ihmiset purkavat tunteitaan ja käyttäytyvät usein helpommin sopimattomasti. Neuvonen uskoo, että ihmisillä on siellä luuloteltu intimiteetin tunne, oma Facebook-tili voi tuntua henkilökohtaiselta tilalta.

– Somen käyttäjät luulevat keskustelevansa vain kavereidensa kanssa, eivätkä ymmärrä että keskusteluista jää jälki ja että ne on helppo jäljittää. Ihmiset ottavat siellä vapauksia ja voivat solvata tai uhkailla toisia ihmisiä omalla nimellään.

Mistä tämä loukkaaminen ja loukkaantuminen sitten johtuvat? Neuvosen mukaan asiamme saattavat olla liiankin hyvin. Kun emme koe mitään todellista, suurta uhkaa, niin uhkareaktiomme heräävät pienemmistäkin syistä ja kanavoituvat sitten vaikkapa some-kirjoitteluun.

– Sosiaalinen media antaa meille myös aika pöhöttyneen kuvan omasta merkityksestämme ja omien mielipiteidemme painoarvosta. Se saattaa tuottaa illuusion siitä, että yhden ihmisen mielipiteellä olisi suurikin merkitys.

Kun luuloteltu vaikutusvalta, krooninen pettymyksen tunne ja kyvyttömyys käsitellä pettymyksen tunnetta kohtaavat, niin käsillä on resepti, josta some-raivo kumpuaa.

Poliitikassa loukkaamisen ja loukkaantumisen retoriikkaa hyödynnetään usein. Jokaisella puolueella on omat ydinkohderyhmänsä, josta he pyrkivät saamaan äänestäjiä. Esimerkiksi Perussuomalaiset hyödyntävät retorista vastakkainasettelua, jossa ylimielinen eliitti sortaa poloista ja kiusattua kansaa.

– Se on tarina, johon ihmisten on helppo mennä mukaan, samaistua siihen ja sen henkilöhahmoihin. Kyse on poliittisesta valtapelistä ja kaikki retoriikan keinot ovat siinä käytössä. Näin politiikka toimii. Joku keksii hyvän tarinan, ryhtyy toistamaan sitä, lopulta uskoo siihen ja yrittää saada muutkin uskomaan. Sitten tarinat kilpailevat keskenään siitä, kenen versioon uskotaan eniten.

Malttia keskusteluun

Markus Neuvonen perää kaikilta julkiseen keskusteluun osallistuvilta malttia ja ymmärrystä myös erilaisia mielipiteitä kohtaan.

– Keskustelun tuoksinassa olemme aika lailla tunteidemme viemiä. Joskus saatamme huomata puolustavamme lopulta aivan älyttömiäkin mielipiteitä ja se suututtaa meitä entisestään. Ennen kuin tällaiseen tilanteeseen ajautuu, pitäisi muistaa ottaa perspektiiviä asiaan, hyväksyä erimielisyydet ja epävarmuus ja olla provosoitumatta.

Myös huumori auttaa, muistuttaa Neuvonen.

– Asioiden näkeminen koomisessa valossa auttaa aina. Erimielisyyttä kannattaa opetella sietämään ja solvauksille voi vaikka nauraa. Se voi olla tie mielenrauhaan.

Filosofian ja retoriikan tutkija Markus Neuvonen
Filosofian ja retoriikan tutkija Markus Neuvonen Kuva: Markus Neuvonen markus neuvonen,filosofit,tutkijat

Markus Neuvonen

Itsenäinen tutkija, konsultti ja luennoitsija

Valtiotieteen maisteri, valmistelee filosofian alan väitöskirjaa viisaasta päätöksenteosta, ajattelusta, vuorovaikutuksesta ja sen oppimisesta. Aiemmin työskennellyt mm. lääketutkimuksen ja tieteenetiikan parissa ja vetänyt Kriittisen Korkeakoulun Puhujakoulua.

Retoriikan, vuorovaikutus- ja neuvottelutaitojen lisäksi konsultoi ja kouluttaa ajattelun, päätöksenteon ja strategisen suunnittelun taidoissa, jotka soveltuvat erityisesti ennustamattomiin ja epävarmoihin olosuhteisiin.

Kirjoittanut kirjan Päätä viisaasti (Talentum 2014)

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 ulkomaiseen avaruusromu-tarjontaan.

    Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, kuvaili Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään äänien, musiikin ja tekniikan maailmaa, ja tehdään katsaus menneen vuoden ulkomaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen näkemys siitä, millaista monitahoista musiikkia maailmalla jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman alkukevään 2018 elokuvat

    Elokuvia viitenä päivänä viikossa

    Teema esittää keväällä 2018 elokuvia viitenä päivänä viikossa. Teeman elokuvafestivaalin ajankohta on 20.–24.3.

  • Tuomas Nevanlinna: Koirapuisto on konservatiivin keidas

    Koira on ihmiselle peto, joka pitää alistaa.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kirjoittaa esseessään siitä, miten politiikka ja ideologia vaikuttavat ihmisen ja koiran suhteeseen. Jos koira ei olekaan vallanhaluinen alfapeto, joka pitää alistaa, miksi niin kuitenkin yhä mielellään uskotaan? Koirapuistossa jopa edistyksellisin viherpiipertäjä toimii kuin Trumpin taantumuksellisin kannattaja – sukupuolirooleja ja ankaran auktoriteetin tärkeyttä korostaen.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.