Se hetki, kun avaat upouuden patjan paketista ja paha haju valtaa koko makuuhuoneen. Valmistaja vakuuttaa, ettei hajusta ole vaaraa. Tutkija kaipaa lisätietoa - tai ainakin pitkää palautusaikaa patjalle.
Erityisesti patjat ja sänkykokonaisuudet, joissa on vaahtomuovia tai viskoelastista vaahtomuovia eli älyvaahtoa saattavat uutena haista voimakkaasti. Mikä on hajun syy?
- Se haju tulee patjan raaka-aineista ja kemikaaleista, jotka ovat öljyjohdannaisia ja joissa on kemikaalille tyypillinen tuoksu, kertoo vaahtomuovivalmistaja Recticelin avainasiakaspäällikkö Merja-Liisa Vuori.
Vaahtomuovipatjan soluihin jää vaahdotusprosessissa tehdasilmaa.
Recticel on Suomen ainoa vaahtomuovitehdas. Se valmistaa Kouvolassa vaahtomuovia sekä viskoelastista älyvaahtoa tuotemerkillä Formax. Vaahtomuovia käytetään moneen tarkoitukseen, muun muassa erilaisiin patjoihin ja sänkyteollisuuden tarpeisiin.
Lämpöön ja paineeseen reagoiva viskoelastinen älyvaahto on tullut kuluttajille tunnetuksi erityisesti kansainvälisen Tempur-tuotemerkin kautta.
Vaahtomuovi tehdään kemikaaleista vaahdottamalla. Sen pääkomponentteina ovat polyoli ja difenyylimetaani-diisosyanaatti (MDI). Niiden lisäksi käytetään tarvittava määrä apuaineita.

Merja-Liisa Vuoren mukaan uusi patja haisee, koska vaahtomuovipatjan soluihin jää vaahdotusprosessissa tehdasilmaa. Joissain valmistuserissä haju on voimakkaampaa kuin toisissa.
- Se riippuu ihan siitä vaahdotusprosessin häiriöttömyydestä. Jos vaahdotuksessa on sattunut joku häiriö, patja voi haista voimakkaammalle.
- Meillä on vaikeuksia kovien pakkasten aikana vaahdottaa, koska se prosessi vaatii tietynlaista kypsymisaikaa useamman vuorokauden. Kovilla pakkasilla ja kovilla helteillä ääriolosuhteet vaikuttavat kypsymisprosessiin, Vuori kertoo.
Hajun pitäisi lähteä tuulettamalla ja imuroimalla.
Patjoissa olevat kemikaalit siis haisevat. Ja jos hajua ei ole onnistuttu kunnolla tuulettamaan tehtaassa tai myymälässä, patja haisee kun kuluttaja ottaa sen käyttöön kotonaan.
Recticelin mukaan haju ei ole vaarallista, mutta voi herkälle nukkujalle olla haitallista ja aiheuttaa muunmuassa limakalvo-oireita. Hajun ei pitäisi olla patjan pysyvä ominaisuus, eikä siitä pitäisi olla terveyshaittaa.
- Hajun pitäisi lähteä pois tuulettamalla ja imuroimalla, Vuori neuvoo.
Tutkimustietoa kaivataan
VTT:n päästötutkija Helena Järnström ei ole aivan yhtä varma patjapäästöjen vaarattomuudesta. Patjojen päästöistä tiedetään jopa kansainvälisestikin hyvin vähän, eikä puolueettomia tutkimuksia juurikaan ole.
- Patjoissa voi olla isosyanaattiyhdisteitä, jotka ovat jäänteitä polymerisoinnista, jos se ei ole ollut täydellistä. Niitä pidetään vaarallisina ja niille on haitalliseksi tunnetun pitoisuuden arvoja olemassa. Ne tosin ovat työsuojeluun tarkoitettuja arvoja, Järnström toteaa.
Isosyanaattiyhdisteet voivat aiheuttaa lähinnä ärsytysoireita ja erilaisia limakalvo-oireita. Merkittävää päästöjen osalta ovat ensimmäiset yöt uudella patjalla. Jos nukkuja altistuu korkeille päästöille alkuvaiheessa, voi myöhemmässä vaiheessa pienempikin pitoisuus riittää aiheuttamaan reaktioita, Järnström selventää.

Mutta yksi julkinen tutkimus patjoista löytyy: Teksasin yliopistossa selvitettiin vauvojen patjojen päästöjä vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa. Osa tutkimuksen patjoista testattiin VTT:n tiloissa Otaniemessä.
Tutkimuksessa osoittautui, että uusista lastenpatjoista lähtee neljä kertaa enemmän haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuin käytetyistä patjoista.
- Orgaanisia yhdisteitä haihtuu näistä tuotteista ja ne voivat olla pienelle lapselle merkittävä tekijä elinympäristössä, toteaa Helena Järnström.
Tutkimuksessa ei ollut mukana älyvaahtopatjoja. Niiden turvallisuudesta on monenlaisia epäilyjä, osa tuotteista on saatettu tehdä jykevämmin myrkyin kuin toiset.
Merkittävää päästöjen osalta ovat ensimmäiset yöt uudella patjalla.
Allergia- ja Astmaliitto olisi halunnut yhteistyössä VTT:n kanssa selvittää suomalaisten patjojen kemikaalipäästöjä. Patjoja olisi tutkittu niin aistinvaraisin keinoin kuin laboratoriokokeinkin. Niistä olisi mitattu muunmuassa orgaanisia haihtuvia yhdisteitä, formaldehydiä ja liimoille tyypillisiä ammoniakkipäästöjä. Tavoitteena oli luoda patjoille ja sängyille oma merkki, jonka avulla kuluttaja tunnistaa vähäpäästöisen patjan. Valtaosa patjavalmistajista ei kuitenkaan hankkeesta innostunut ja tutkimus kariutui.
Toki yritykset ovat tehneet VTT:nkin tiloissa omia yksittäisiä tutkimuksia, mutta niistä Järnström ei saa puhua - ne ovat liikesalaisuuksia.
Alalla on jo lukuisia erilaisia sertifikaatteja sekä yritysten omavalvontana tekemiä tutkimuksia, joihin sänkyvalmistajat vetoavat. Niissä patjojen komponentit on yleensä tutkittu yksi kerrallaan. Joissain sertifikaateissa päästömittaukset ovat rutiinia, mutta kaikissa sertifikaateissa varsinaisia päästömittauksia ei antajansa puolesta tehdä lainkaan.
Uskaltaisiko Järnström ostaa uuden älyvaahtopatjan? Päästötutkija epäröi pitkään.
- En tiedä, ainakin pyytäisin pitkän vaihtoajan, Järnström vastaa.
Viranomaisella ei tietoa patjojen kemikaaleista
Patjavalmistajat ja -myyjät kertovat noudattavansa Eurooppalaista kemikaaliasetusta REACHia, jonka avulla pyritään suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä paremmin kemikaalien aiheuttamilta riskeiltä. REACHiin vetoaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö haitallisia yhdisteitä voisi esiintyä tai aiheuttaa vaaraa.

Viimekädessä patjojen turvallisuutta Suomessa valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Sekin on saanut valituksia haisevista patjoista, mutta ei ole lähtenyt selvittämään ongelmaa. Selvittäminen kun on liian vaikeaa, koska viranoamainen ei tiedä mitä kemikaaleja valmistaja tuotteissaan käyttää.
- Tukes valvoo lainsäädännön noudattamista ja tekee aineita koskevia riskinarvioita EU-lainsäädännön puitteissa, mutta meillä ei ole tietoa yksittäisistä kemikaaleista eri valmistajien tuotteissa, eikä sellaisia tietoja tarvitse lainsäädännön mukaan viranomaiselle myöskään toimittaa esineiden osalta. Tällaisten haisevien kemikaalien terveysvaikutusten arvioiminen yksittäisen patjan kohdalla on siis lähtökohtaisesti melko mahdotonta pelkän hajun perusteella, kommentoi ryhmäpäällikkö Marilla Lahtinen kemikaalien markkinavalvontayksiköstä.
Kemikaalien hajujen osalta Tukes neuvoo ensisijaisesti olemaan yhteydessä tuotteen valmistajaan. Kuluttaja voi myös tehdä ilmoituksen Tukesille, jos epäilee kemikaalia sisältävän tuotteen aiheuttavan terveydellisiä oireita.
Muokattu 31.3.2016: Lisätty linkki.
Muokattu 1.4.16 / Sanakorjaus: "patjavalmistajat" -> "valtaosa patjavalmistajista".