Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Miksi patja haisee?

Toimittaja haistaa vaahtomuovipatjaa tehtaalla.
Toimittaja haistaa vaahtomuovipatjaa tehtaalla. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),patjat,Vaahtomuovi

Se hetki, kun avaat upouuden patjan paketista ja paha haju valtaa koko makuuhuoneen. Valmistaja vakuuttaa, ettei hajusta ole vaaraa. Tutkija kaipaa lisätietoa - tai ainakin pitkää palautusaikaa patjalle.

Erityisesti patjat ja sänkykokonaisuudet, joissa on vaahtomuovia tai viskoelastista vaahtomuovia eli älyvaahtoa saattavat uutena haista voimakkaasti. Mikä on hajun syy?

- Se haju tulee patjan raaka-aineista ja kemikaaleista, jotka ovat öljyjohdannaisia ja joissa on kemikaalille tyypillinen tuoksu, kertoo vaahtomuovivalmistaja Recticelin avainasiakaspäällikkö Merja-Liisa Vuori.

Vaahtomuovipatjan soluihin jää vaahdotusprosessissa tehdasilmaa.

Recticel on Suomen ainoa vaahtomuovitehdas. Se valmistaa Kouvolassa vaahtomuovia sekä viskoelastista älyvaahtoa tuotemerkillä Formax. Vaahtomuovia käytetään moneen tarkoitukseen, muun muassa erilaisiin patjoihin ja sänkyteollisuuden tarpeisiin.

Lämpöön ja paineeseen reagoiva viskoelastinen älyvaahto on tullut kuluttajille tunnetuksi erityisesti kansainvälisen Tempur-tuotemerkin kautta.

Vaahtomuovi tehdään kemikaaleista vaahdottamalla. Sen pääkomponentteina ovat polyoli ja difenyylimetaani-diisosyanaatti (MDI). Niiden lisäksi käytetään tarvittava määrä apuaineita.

Toimittaja Maarit Åström-Kupsanen ja Recticelin Merja-Liisa Vuori.
Merja-Liisa Vuori Suomen ainoalla vaahtomuovitehtaalla Kouvolassa. Toimittaja Maarit Åström-Kupsanen ja Recticelin Merja-Liisa Vuori. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),recticel,Vaahtomuovi,patjat

Merja-Liisa Vuoren mukaan uusi patja haisee, koska vaahtomuovipatjan soluihin jää vaahdotusprosessissa tehdasilmaa. Joissain valmistuserissä haju on voimakkaampaa kuin toisissa.

- Se riippuu ihan siitä vaahdotusprosessin häiriöttömyydestä. Jos vaahdotuksessa on sattunut joku häiriö, patja voi haista voimakkaammalle.

- Meillä on vaikeuksia kovien pakkasten aikana vaahdottaa, koska se prosessi vaatii tietynlaista kypsymisaikaa useamman vuorokauden. Kovilla pakkasilla ja kovilla helteillä ääriolosuhteet vaikuttavat kypsymisprosessiin, Vuori kertoo.

Hajun pitäisi lähteä tuulettamalla ja imuroimalla.

Patjoissa olevat kemikaalit siis haisevat. Ja jos hajua ei ole onnistuttu kunnolla tuulettamaan tehtaassa tai myymälässä, patja haisee kun kuluttaja ottaa sen käyttöön kotonaan.

Recticelin mukaan haju ei ole vaarallista, mutta voi herkälle nukkujalle olla haitallista ja aiheuttaa muunmuassa limakalvo-oireita. Hajun ei pitäisi olla patjan pysyvä ominaisuus, eikä siitä pitäisi olla terveyshaittaa.

- Hajun pitäisi lähteä pois tuulettamalla ja imuroimalla, Vuori neuvoo.

Tutkimustietoa kaivataan

VTT:n päästötutkija Helena Järnström ei ole aivan yhtä varma patjapäästöjen vaarattomuudesta. Patjojen päästöistä tiedetään jopa kansainvälisestikin hyvin vähän, eikä puolueettomia tutkimuksia juurikaan ole.

- Patjoissa voi olla isosyanaattiyhdisteitä, jotka ovat jäänteitä polymerisoinnista, jos se ei ole ollut täydellistä. Niitä pidetään vaarallisina ja niille on haitalliseksi tunnetun pitoisuuden arvoja olemassa. Ne tosin ovat työsuojeluun tarkoitettuja arvoja, Järnström toteaa.

Isosyanaattiyhdisteet voivat aiheuttaa lähinnä ärsytysoireita ja erilaisia limakalvo-oireita. Merkittävää päästöjen osalta ovat ensimmäiset yöt uudella patjalla. Jos nukkuja altistuu korkeille päästöille alkuvaiheessa, voi myöhemmässä vaiheessa pienempikin pitoisuus riittää aiheuttamaan reaktioita, Järnström selventää.

Toimittaja Maarit Åström-Kupsanen ja tutkija Helena Järnström VTT:n laboratoriossa.
Helena Järnström VTT:n laboratoriossa Espoossa. Toimittaja Maarit Åström-Kupsanen ja tutkija Helena Järnström VTT:n laboratoriossa. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),patjat,VTT Expert Services Oy,päästöt (aine)

Mutta yksi julkinen tutkimus patjoista löytyy: Teksasin yliopistossa selvitettiin vauvojen patjojen päästöjä vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa. Osa tutkimuksen patjoista testattiin VTT:n tiloissa Otaniemessä.

Tutkimuksessa osoittautui, että uusista lastenpatjoista lähtee neljä kertaa enemmän haihtuvia orgaanisia yhdisteitä kuin käytetyistä patjoista.

- Orgaanisia yhdisteitä haihtuu näistä tuotteista ja ne voivat olla pienelle lapselle merkittävä tekijä elinympäristössä, toteaa Helena Järnström.

Tutkimuksessa ei ollut mukana älyvaahtopatjoja. Niiden turvallisuudesta on monenlaisia epäilyjä, osa tuotteista on saatettu tehdä jykevämmin myrkyin kuin toiset.

Merkittävää päästöjen osalta ovat ensimmäiset yöt uudella patjalla.

Allergia- ja Astmaliitto olisi halunnut yhteistyössä VTT:n kanssa selvittää suomalaisten patjojen kemikaalipäästöjä. Patjoja olisi tutkittu niin aistinvaraisin keinoin kuin laboratoriokokeinkin. Niistä olisi mitattu muunmuassa orgaanisia haihtuvia yhdisteitä, formaldehydiä ja liimoille tyypillisiä ammoniakkipäästöjä. Tavoitteena oli luoda patjoille ja sängyille oma merkki, jonka avulla kuluttaja tunnistaa vähäpäästöisen patjan. Valtaosa patjavalmistajista ei kuitenkaan hankkeesta innostunut ja tutkimus kariutui.

Toki yritykset ovat tehneet VTT:nkin tiloissa omia yksittäisiä tutkimuksia, mutta niistä Järnström ei saa puhua - ne ovat liikesalaisuuksia.

Alalla on jo lukuisia erilaisia sertifikaatteja sekä yritysten omavalvontana tekemiä tutkimuksia, joihin sänkyvalmistajat vetoavat. Niissä patjojen komponentit on yleensä tutkittu yksi kerrallaan. Joissain sertifikaateissa päästömittaukset ovat rutiinia, mutta kaikissa sertifikaateissa varsinaisia päästömittauksia ei antajansa puolesta tehdä lainkaan.

Uskaltaisiko Järnström ostaa uuden älyvaahtopatjan? Päästötutkija epäröi pitkään.

- En tiedä, ainakin pyytäisin pitkän vaihtoajan, Järnström vastaa.

Viranomaisella ei tietoa patjojen kemikaaleista

Patjavalmistajat ja -myyjät kertovat noudattavansa Eurooppalaista kemikaaliasetusta REACHia, jonka avulla pyritään suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä paremmin kemikaalien aiheuttamilta riskeiltä. REACHiin vetoaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö haitallisia yhdisteitä voisi esiintyä tai aiheuttaa vaaraa.

Vaahtomuovia Recticelin tehtaalla.
Vaahtomuoviaihioita Recticelin tehtaalla. Vaahtomuovia Recticelin tehtaalla. Kuva: YLE/Maarit Åström-Kupsanen Kuningaskuluttaja (Tv),Vaahtomuovi,recticel

Viimekädessä patjojen turvallisuutta Suomessa valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Sekin on saanut valituksia haisevista patjoista, mutta ei ole lähtenyt selvittämään ongelmaa. Selvittäminen kun on liian vaikeaa, koska viranoamainen ei tiedä mitä kemikaaleja valmistaja tuotteissaan käyttää.

- Tukes valvoo lainsäädännön noudattamista ja tekee aineita koskevia riskinarvioita EU-lainsäädännön puitteissa, mutta meillä ei ole tietoa yksittäisistä kemikaaleista eri valmistajien tuotteissa, eikä sellaisia tietoja tarvitse lainsäädännön mukaan viranomaiselle myöskään toimittaa esineiden osalta. Tällaisten haisevien kemikaalien terveysvaikutusten arvioiminen yksittäisen patjan kohdalla on siis lähtökohtaisesti melko mahdotonta pelkän hajun perusteella, kommentoi ryhmäpäällikkö Marilla Lahtinen kemikaalien markkinavalvontayksiköstä.

Kemikaalien hajujen osalta Tukes neuvoo ensisijaisesti olemaan yhteydessä tuotteen valmistajaan. Kuluttaja voi myös tehdä ilmoituksen Tukesille, jos epäilee kemikaalia sisältävän tuotteen aiheuttavan terveydellisiä oireita.

Lue lisää:

Nainen makaa patjalla kaupassa.

Sopivan patjan löytää rauhassa kokeilemalla

Nyrkkisääntö runkopatjan ostajalle on: Mitä painavampi patja, sitä laadukkaampia materiaaleja siihen on käytetty. Patjan sopivuutta kannattaa kokeilla ajan kanssa. Moni valmistaja antaa patjalle pitkän vaihto-oikeuden.

Muokattu 31.3.2016: Lisätty linkki.
Muokattu 1.4.16 / Sanakorjaus: "patjavalmistajat" -> "valtaosa patjavalmistajista".

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.