Anna Tulusto
Yle
Sivistyksen alasajo on hallituksen kulttuuripolitiikan suurin virhe, sanoo Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto . Leikkaukset amputoivat etenkin taiteen yliopisto-opetusta ja tutkimusta. ”Se vähentää taiteen yhteiskunnallista arvostusta. Pidemmällä aikavälillä koko kulttuurin kenttä kärsii siitä.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa.
KULTTUURIN VAIHTOEHTOMINISTERIT. #kulttuurinvälikysymys valitsi viisi poliitikkoa, joilla on sanottavaa kulttuurista. Tässä on heistä yksi.
Outi Alanko-Kahiluodon mukaan Suomessa ei ole ollut riittävästi poliitikkoja, jotka olisivat ymmärtäneet, että taloutta voi kasvattaa kulttuurin ja luovien alojen kautta. Hallituksen kulttuurin kärkihankkeisiin hän suhtautuu kuitenkin innostuneesti:
”Uskon, että sosiaalitoimen sisältä voi hyvin käyttää rahaa kulttuurin tekemiseen, kun on huomattu, että taide tuo hyvinvointia. Tällaiset avaukset ovat mielestäni hyviä. Ainoana pelkona tässä on, että taiteilijoista tulee sosiaalityön tekijöitä ilman edes koulutusta siihen.”
Meillä hyvinvointivaltion ja sivistysvaltion romuttaminen tapahtuvat samaan aikaan.
Hallituksen päätös luopua kulttuuriministeristä kertoo Alanko-Kahiluodon mukaan siitä, että johtavat puolueet eivät pidä tasa-arvoa tärkeänä poliittisena tavoitteena.
”Hallitus ei näe kansalaisten tasa-arvoista oikeutta sivistykseen ja kulttuuriin asioina, joiden puolustamiseksi tarvittaisiin omaa ministeriä. Meillä hyvinvointivaltion ja sivistysvaltion romuttaminen tapahtuvat samaan aikaan."
Lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on käynnissä laaja-alainen kulttuurin alasajo. Miksi kulttuuri kuihtuu?
”On yleiseurooppalaista, että taloudesta on ylipäätään tullut päämäärä sinänsä. Uusliberalistinen talouden uusjako näkyy siinä, että julkinen sektori on katoamassa. Kaikissa Euroopan maissa on menty väärään suuntaan viime vuosina.”
Sivistyksen alasajo räikeää
Kun katsoo valtion kulttuuripolitiikka tällä vuosisadalla kokonaisuutena, eri puolueiden halu panostaa sivistykseen näyttää Outi Alanko-Kahiluodosta vähentyneen.
”Elämme globaalissa maailmassa, jossa meillä ei ole enää yhteistä kansallisvaltioprojektia tai mitään muutakaan yhteistä projektia. Kun hyvinvointivaltiota rakennettiin, oikeutta sivistykseen ajoivat niin sivistysporvarit kuin työväenliike.”
Miltä tuntuu olla poliitikko aikana, jolloin sivistys luisuu alamäkeä?
”Onhan tämä ihan hirvittävän tuskallista. Yliopistojen leikkauksia on tehty kauan, mutta tämä hallitus tekee sen avoimesti. Maisterien määrän vähentäminen on tietoinen päämäärä. Osoitetaan eri tavoin, että ei arvosteta sivistystä ja koulutusta. Se on ollut räikeää.”
Talous on sitä varten, että meillä olisi kulttuuria eikä kulttuuri ole taloutta varten.
Miksi valtion on tuettava taidetta?
”Taide ja kulttuuri ovat yhteiskunnan arvokkain tuote. Taide ei ole väline. Talous on sitä varten, että meillä olisi kulttuuria eikä kulttuuri ole taloutta varten. Tämä unohtuu. Se mitä meistä tuleville polville jää on kulttuuriperintö, ei talousperintö.”
Mitä seuraa, kun yksityinen raha kasvattaa osuuttaan taiteessa?
”Valtion rooli on tae siitä että kaikilla kansalaisilla on oikeus kulttuuripalveluihin. Kun valtio kaventaa taiteen ja kulttuurin rahoitusta, se kaventaa demokratiaa. Se kaventaa sananvapautta ja mahdollisuutta julkiseen kriittiseen keskusteluun. On yhteiskunnan etu, että meillä on ihmisiä, jotka voivat toimia kansakunnan kriittisenä peilinä. Taide ja kirjallisuus tekevät sitä.”
Työn muuttumista ei ole Suomessa huomattu
Kulttuuri on bisneksenä kohtuullisen suurta (5 % kulutuksesta). Samalla kulttuuripolitiikka pirstaloituu. Miten tämä ristiriita on mahdollinen?
”Suomessa on globaalit yritykset ja perinteinen tehdastyö olleet panostuksen kohteena. Ei ole huomattu työn muuttumista. Jos vertaa muihin Pohjoismaihin, me emme ole panostaneet itsensä työllistäviin luovien alojen työntekijöihin. Ei oikein ymmärretä heidän huonoa asemaa. Heillä ei ole edunvalvojaa poliittisella kentällä.”
Kulttuurin suurin uhkakuva on Alanko-Kahiluodon mukaan se, että yhä useamman ihmisen annetaan pudota pois hyvinvoinnista ja väestö polarisoituu.
”Paras tapa huolehtia kulttuurista on huolehtia tasa-arvosta ja oikeudesta kouluttautua taustasta huolimatta.”
Minkälaista taidetta tällä hetkellä mielestäsi tarvitaan?
”Poliitikon tehtävä ei ole antaa taiteelle mitään tehtäviä. Taiteilijan pitäisi voida tehdä vapaasti työtään miettimättä yleisöä. Jos pitää ajatella myyntiä tai lipputuloja, ei saada kiinnostavinta mahdollista taidetta. Vapaata kriittistä taidetta tarvitaan, aina.”
Mikä olisi ensimmäinen tekosi kulttuuriministerinä?
”Vapaan kentän rahoituksen parantaminen. Mielestäni kulttuuriministeri voisi kaivaa esiin jo tehdyt selvitykset keinoista kulttuurialan työllisten aseman parantamisesta, jotka voitaisiin panna täytäntöön. Näitä selvityksiä on tehty TEM:n, STM:n ja OKM:n puolella. Siellä on sellaisia toimia, jotka on toteutettu menestyneesti muissa Pohjoismaissa.”
Meillä ei ole ollut näkemyksellistä ja asiantuntevaa kulttuuriministeriä, joka olisi ymmärtänyt laaja-alaisesti kulttuurialaa.
Miksi tehdyt selvitykset eivät ole aiemmin johtaneet mihinkään?
”Meillä ei ole ollut näkemyksellistä ja asiantuntevaa kulttuuriministeriä, joka olisi ymmärtänyt laaja-alaisesti kulttuurialaa. Tarvittaisiin ministeriöiden välistä yhteistyötä, jossa löydettäisiin pahimmat sudenkuopat luovan työn tekemisen ehdoista. Esimerkiksi insinöörivetoisissa hankkeissa ei aina huomioida luovaa osaamista.”
Kulttuuriministerillä olisi käyttöä kulttuurien törmätessä
Pakolaiskriisi on synnyttänyt mittavan kulttuurien yhteentörmäyksen. Kulttuuripolitiikan näkökulmasta se avaa Alanko-Kahiluodon mukaan myös mahdollisuuksia.
”Kulttuuri sinänsä on luonteeltaan kansainvälistä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa kulttuuri on mitä suurimmassa määrin sillanrakentaja. Sen kautta käydään dialogia, avataan ihmisiä ymmärtämään toista ihmistä.”
Minkälaista pakolaispolitiikkaa tekisit itse kulttuuriministerinä?
”Kulttuuriministeri voisi omalla painoarvollaan puhua sivistysvaltioprojektin puolesta, jossa annetaan arvoa ihmisoikeuksille ja ihmisten tasa-arvolle ja myös uusille kansalaisille. Se on tärkeä positio, josta voi puolustaa ihmisoikeuksia.”
Artikkelia päivitetty, linkki lisätty.
