Hyppää pääsisältöön

Pirjo Leppänen muistetaan Päätalon Riituna

Näyttelijä Pirjo Leppänen oli naispääosassa ohjaaja Mikko Niskasen viimeisiksi jääneissä elokuvissa Elämän vonkamies sekä Nuoruuteni savotat. Kirjailija Kalle Päätalon rankkoihin lapsuusvuosiin sijoittuvissa elokuvissa Leppänen näytteli Kallen äitiä Riitua. Hän tekikin roolinsa niin väkevästi, että kirjailija Päätalo puristeli Elämän vonkamiehen ensi-iltanäytöksessä vieressään istuneen Leppäsen sormet helliksi. Dokumentissa Riitun poika Kalle he muistelevat Päätalon nuoruusvuosia ja elokuvien syntyvaiheita.

Kirjailija Panu Rajala sai 1980 alkupuolella idean Kalle Päätalon Iijoki-sarjan filmaamisesta. Kun Rajala vuonna 1983 valittiin MTV:n teatteripäälliköksi, hän ryhtyi kartoittamaan todellisia mahdollisuuksia sarjan kuvaamiseen. Ideoita oli jopa monikymmenosaisesta tv-sarjasta, mutta lopulta sovittiin kahdesta elokuvasta ja kuusiosaisesta tv-sarjasta. Ohjaajasta neuvoteltiin pitkään ja hartaasti, lopulta valinta osui maaseudun elämän kuvaajana meritoituneeseen Mikko Niskaseen.

Niskanen oli kiinnostunut projektista, vaikka sen massiivisuus epäilyttikin tinkimättömänä tunnettua ohjaajaa. Niskanen kävi tutustumassa Taivalkosken ja Jokijärven maisemiin yhdessä käsikirjoittaja Eero Marttisen kanssa ja oli vakuuttunut siitä, että elokuva oli kuvattava juuri Koillismaalla, Iijoki-sarjan aidossa ympäristössä.

Priitta-Stiina “Riitu” Päätalon eli Kalle Päätalon äidin rooliin Niskanen valitsi rovaniemeläisen Pirjo Leppäsen, joka ei ennen valintaansa – aivan kuten ei Niskanenkaan – ollut perehtynyt Päätalon tuotantoon. Kallen isän eli Herman “Herkko” Päätalon roolin näytteli puolestaan Lahden kaupunginteatterista juuri eläkkeelle jäänyt Martti Kainulainen.

Mikko Niskanen antoi meille sellaisen ohjeen, että “älkää näytelkö, eläkää”.― Pirjo Leppänen

Vuonna 1999 valmistuneessa dokumentissa Riitun poika Kalle Pirjo Leppänen muistelee kuvitelleensa Riitun perinteiseksi suomalaisen elokuvan naishahmoksi, joka kodinhoitopuuhien lomassa käy huutelemassa lapsia syömään. Käsikirjoituksen ja pari Iijoki-sarjan alkupään kirjaa luettuaan hän kuitenkin alkoi ymmärtää mihin oli lupautunut.

Riitu Päätalo on 26-osaisen Iijoki-sarjan keskeisimpiä hahmoja, moniulotteinen persoona ja Kalle Päätalon vaikean lapsuusajan tukipylväs. Riitu oli ollut oikea ihminen, jonka lapset, sukulaiset ja tuttavat olivat yhä olemassa. Lisäksi oli Päätalon suuri, uskollinen fanijoukko, joka odotti näkevänsä valkokankaalla kirjoista tutuksi tulleen Riitun. Valtava vastuu säikäytti Leppäsen.

Riitu Päätalo (Pirjo Leppänen) soutaa järvellä.
Riitu Päätalo (Pirjo Leppänen) soutelemassa Taivalkosken Jokijärvellä. Riitu Päätalo (Pirjo Leppänen) soutaa järvellä. Kuva: Yle Soutaja,maisema,Piippu,maisema
Riitu Päätalo (Pirjo Leppänen) ja poikansa Kalle kävelevät harjulla.
Riitu Päätalo (Pirjo Leppänen) ja poikansa Kalle (Mika Kinnunen) kävelevät harjulla. Riitu Päätalo (Pirjo Leppänen) ja poikansa Kalle kävelevät harjulla. Kuva: Yle pirjo leppänen,Kalle Päätalo,Harju (Geologia),maisema,Taivalkoski

Viimeistään Elämän vonkamiehen ensi-illassa hän kuitenkin tiesi onnistuneensa. Leppänen istui näytöksessä vierekkäin Kalle Päätalon kanssa, joka piti näyttelijää kädestä koko elokuvan ajan. Erityisen tunteellisissa kohdissa Päätalo puristi Leppäsen kättä niin lujasti, että tämä vain vaivoin pystyi pidättämään huutoaan.

Minä en kyllä käsittänyt, että kuinka voi olla äitini ja filmin esittäjä niin samannäköinen. Ja hänen näyttelijäntyö vielä: siinä oli sitä “putikkalaisten pahaa verta” ja myös hellyyttä, oli kaikkea. Minä olen siitä lähtien elänyt Pirjon maailmassa.― Kalle Päätalo

Leppänen sai Elämän vonkamiehestä parhaan naispääosan Jussi-patsaan, vaikka elokuva ei muutoin noussutkaan kriitikkojen suosioon. Leppäsen rinnalla myös Martti Kainulainen teki unohtumattoman roolisuorituksen hermoherkkänä Herman Päätalona.

Elämän vonkamiehen näki elokuvateattereissa reilut 160 000 ihmistä. Vuonna 1989 esitetyn tv-sarjan katsojakeskiarvo oli huimaava 1,46 miljoonaa. Nuoruuteni savotat keräsi pari vuotta myöhemmin 156 000 teatterikäyntiä ja tv-sarjan katsojakeskiarvo oli 1,13 miljoonaa. Niskanen suunnitteli Iijoki-sarjalle jatkoa, mutta hanke jäi kesken ohjaajan kuoltua vuonna 1990.

Kalle Päätalo (Mika Kinnunen)  hiihtää hämärässä metsässä.
Kalle Päätalo (Mika Kinnunen) hiihtää hämärässä metsässä. Kalle Päätalo (Mika Kinnunen) hiihtää hämärässä metsässä. Kuva: Yle Kuvanauha hiihto,hiihtäjät,lumi,talvi,Koillismaa,Taivalkoski,Kalle Päätalo

Leppänen pohtii dokumentissa myös Päätalon kirjojen suosiota, joka oli parhaimmillaan käsittämätöntä. Jokaista Iijoki-sarjan osaa on myyty lähes 100 000 kappaletta. Leppänen uskoo innokkaan lukijakunnan perustuvan Päätalon perusrehellisyyteen: kuinka rankan rajusti hän käsittelee itseään, kertoen kaiken, säästelemättä mitään. Lukija saa kokemuksen siitä, ettei ole yksin virheidensä kanssa, vaan että niitä tekevät muutkin ja että niiden yli voi päästä.

Pirjo Leppänen jäi työkyvyttömyyseläkkeelle Rovaniemen teatterista vuonna 2008, mutta on näytellyt sen jälkeen mm. Taivaan tulet -sarjassa sekä Oulun kaupunginteatterin ja Rovaniemen teatterin näytelmissä. Riitu Päätalon “väärävartisen” hän nosti suupieleensä vielä Hannu Kahakorven vuonna 2008 valmistuneessa elokuvassa Päätalo.

Artikkelissa on käytetty lähteenä Eero Marttisen kirjaa "Täyttä elämää – Mikko Niskanen, elokuvamies".

Riitun poika Kalle -dokumentista sekä Jussi-gaalan klipistä on valitettavasti jouduttu jättämään pois otteet Elämän vonkamiehestä tekijänoikeussyistä.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?