Hyppää pääsisältöön

Työhevosperinteitä halutaan säilyttää

Suomenhevonen loimessa laitumella.
Iita on hetki sitten vetänyt heinäpaalia reessä perässään. Sen omistaja Matti Pakarinen treenauttaa sitä valtakunnallisiin työmestaruuskilpailuihin toukokuulle Ylivieskaan. Se voitti kisan vuonna 2014. Suomenhevonen loimessa laitumella. Kuva: YLE/Reetta Arvila suomenhevonen,Hevosen loimi
Julkaistu . Päivitetty

Työhevosella hoituu niin puusavotat kuin pellon kynnöt. Tosin ihan vain rekireissukin on nautinto sekä hevoselle että sen ohjastajalle.

Rautalampinen Matti Pakarinen omistaa useita suomenhevosia ja on innokas työhevosharrastaja.

“Me työhevosseurassa haluamme ylläpitää ja elvyttää vanhoja työhevostaitoja. Työhevoset hävisivät melkein kokonaan, kun traktorit tulivat.”

Suomenhevonen tottelee kuin unelma, kunhan sen vain on töihinsä opettanut, valistaa Matti. Hevoselle riittää, kun vähän sanoo ohjeita ja sen kuin maiskauttaa merkiksi. Matti levittääkin työhevosten ilosanomaa mielellään.

”Työhevosharrastus kiinnostaa yhä useampaa ja erityisesti kolmekymppiset naiset ovat innokkaita opettelemaan uusia taitoja.”

Matti Pakarinen syöttää havuja suomenhevoselleen Kesypoika-ruunalle.
Ruuna Kesypoika syö lastia odotellessa havuja. Matti kertoo, että hevonen pystyy vetämään helposti tuhansia kiloja perässään. Määrä riippuu paljolti siitä millaisessa maastossa kuljetaan. Matti Pakarinen syöttää havuja suomenhevoselleen Kesypoika-ruunalle. Kuva: YLE/Reetta Arvila suomenhevonen,metsätyö
Suomenhevonen vetää rekeä jäällä.
Iisvesi on toinen Rautalammin isoista järvistä. Jäällä kelpaa vielä sujutella reen kanssa. Matin mukaan hevonen ei muutenkaan heikoille jäille suostu menemään. Suomenhevonen vetää rekeä jäällä. Kuva: YLE/Reetta Arvila suomenhevonen
Jyri-Pekka Lemettinen lastaa suomenhevosen vetämään rekeen puita.
Kesypoika odottelee maltilla, kun Jyri-Pekka Lemettinen lastaa puita rekeen. Keiteleläisellä Jyri-Pekalla on vaimonsa kanssa karjatila ja siellä on myös muun muassa neljä suomenhevosta. Haaveissa on saada koulutettua niistä työhevosia ja niinpä mies onkin Matilla opissa. Jyri-Pekka Lemettinen lastaa suomenhevosen vetämään rekeen puita. Kuva: YLE/Reetta Arvila suomenhevonen,metsätyö
Matti Pakarinen hellii suomenhevostaan.
Reston Vipa on kiltti kaveri. Matti hankki ensimmäisen suomenhevosen 25 vuotta sitten ja se oli menoa. Taustalla loimessa on Iita, joka on erityisen lahjakas työhevonen ja se on pärjännyt hyvin työhevoskilpailuissa. Matti Pakarinen hellii suomenhevostaan. Kuva: YLE/Reetta Arvila suomenhevonen,pusu
Matti Pakarinen esittelee tekemiään länkiä.
Matti on tehnyt jo 10 vuoden ajan käsityönä tilauksesta länkiä. Hän siirtää tietotaitoa mielellään eteenpäin ja on muun muassa pitänyt längentekokursseja. Matti Pakarinen esittelee tekemiään länkiä. Kuva: YLE/Reetta Arvila länget,hevonen
Jyri-Pekka Lemettinen ja Matti Pakarinen ihailevat tilan oria.
Jyri-Pekka ja Matti ihailevat tilan oria. Matti kehuu kuinka 4-vuotiaalla hevosella on leveä rinta ja silmistä näkee, että se on lempeä ja ihmisystävällinen. “Osa oreista on semmoisia pureskelijoita ja näpsijöitä, niin tässä ei ole sitä vikaa.” Jyri-Pekka Lemettinen ja Matti Pakarinen ihailevat tilan oria. Kuva: YLE/Reetta Arvila suomenhevonen,oriit (hevonen),Rautalampi
Kissat lepäilevät vanhoissa lastenvaunuissa.
Vanhoissa lastenkärryissä kellistelee ja ihmettelee Pakaristen kaksi isoa kissaa. Hevosten ja kissojen lisäksi pihassa on muun muassa pukki, kanoja ja hirvikoiria. Kissat lepäilevät vanhoissa lastenvaunuissa. Kuva: YLE/Reetta Arvila kissa
Lataa

Lisää ohjelmasta

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

    Kommentteja 15

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

    Kommentteja 6

Aiheeseen liittyvää

2017

  • Pietari Kylmälä ja hevosaiheista grafiikkaa

    Maalta kaupunkiin, kopotikop! Näin hepasta tuli teinien terapeutti

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä

    Kannattaa mennä ratsastustallille jos haluaa oppia jotain siitä, miten selviydytään “uuden työn” joustavassa ja tunneherkässä maailmassa. Tallilla hevoset ja nuoret naiset ratkovat sosiaalisen elämän monimutkaisia pulmia ja terapoivat toisiaan. Ennen hevonen veti tukkia metsässä ja teki sankaritekoja rintamalla, nykyään se seurustelee, reflektoi itseään ja käyttää kannettavaa elektroniikkaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä!

2016

2015

  • Metsurit pitämässä taukoa työstä.

    Pöllimiesten savotta Sompion Lapin aarniometsissä

    Metsureiden elämää vuonna 1966

    Antero Ruuhosen ohjaamassa dokumentissa Savotta kurkistetaan Sompion Lapissa tapahtuvaan metsureiden työhön. Vuonna 1966 ilmestyneessä kuvauksessa katoavaa työläisperinnettä seurataan talvisella Savukosken savotalla, ennen kuin alueen valtasi Lokan tekoaltaan vesistö.

    Kommentteja 5

2007

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

    Kommentteja 15

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

    Kommentteja 6

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

    Kommentteja 2