Iita on hetki sitten vetänyt heinäpaalia reessä perässään. Sen omistaja Matti Pakarinen treenauttaa sitä valtakunnallisiin työmestaruuskilpailuihin toukokuulle Ylivieskaan. Se voitti kisan vuonna 2014.Suomenhevonen loimessa laitumella.Kuva: YLE/Reetta Arvilasuomenhevonen,Hevosen loimi
Työhevosella hoituu niin puusavotat kuin pellon kynnöt. Tosin ihan vain rekireissukin on nautinto sekä hevoselle että sen ohjastajalle.
Rautalampinen Matti Pakarinen omistaa useita suomenhevosia ja on innokas työhevosharrastaja.
“Me työhevosseurassa haluamme ylläpitää ja elvyttää vanhoja työhevostaitoja. Työhevoset hävisivät melkein kokonaan, kun traktorit tulivat.”
Suomenhevonen tottelee kuin unelma, kunhan sen vain on töihinsä opettanut, valistaa Matti. Hevoselle riittää, kun vähän sanoo ohjeita ja sen kuin maiskauttaa merkiksi. Matti levittääkin työhevosten ilosanomaa mielellään.
”Työhevosharrastus kiinnostaa yhä useampaa ja erityisesti kolmekymppiset naiset ovat innokkaita opettelemaan uusia taitoja.”
Ruuna Kesypoika syö lastia odotellessa havuja. Matti kertoo, että hevonen pystyy vetämään helposti tuhansia kiloja perässään. Määrä riippuu paljolti siitä millaisessa maastossa kuljetaan.Matti Pakarinen syöttää havuja suomenhevoselleen Kesypoika-ruunalle.Kuva: YLE/Reetta Arvilasuomenhevonen,metsätyö
Iisvesi on toinen Rautalammin isoista järvistä. Jäällä kelpaa vielä sujutella reen kanssa. Matin mukaan hevonen ei muutenkaan heikoille jäille suostu menemään.Suomenhevonen vetää rekeä jäällä.Kuva: YLE/Reetta Arvilasuomenhevonen
Kesypoika odottelee maltilla, kun Jyri-Pekka Lemettinen lastaa puita rekeen. Keiteleläisellä Jyri-Pekalla on vaimonsa kanssa karjatila ja siellä on myös muun muassa neljä suomenhevosta. Haaveissa on saada koulutettua niistä työhevosia ja niinpä mies onkin Matilla opissa.Jyri-Pekka Lemettinen lastaa suomenhevosen vetämään rekeen puita.Kuva: YLE/Reetta Arvilasuomenhevonen,metsätyö
Reston Vipa on kiltti kaveri. Matti hankki ensimmäisen suomenhevosen 25 vuotta sitten ja se oli menoa. Taustalla loimessa on Iita, joka on erityisen lahjakas työhevonen ja se on pärjännyt hyvin työhevoskilpailuissa.Matti Pakarinen hellii suomenhevostaan.Kuva: YLE/Reetta Arvilasuomenhevonen,pusu
Matti on tehnyt jo 10 vuoden ajan käsityönä tilauksesta länkiä. Hän siirtää tietotaitoa mielellään eteenpäin ja on muun muassa pitänyt längentekokursseja.Matti Pakarinen esittelee tekemiään länkiä.Kuva: YLE/Reetta Arvilalänget,hevonen
Jyri-Pekka ja Matti ihailevat tilan oria. Matti kehuu kuinka 4-vuotiaalla hevosella on leveä rinta ja silmistä näkee, että se on lempeä ja ihmisystävällinen. “Osa oreista on semmoisia pureskelijoita ja näpsijöitä, niin tässä ei ole sitä vikaa.”Jyri-Pekka Lemettinen ja Matti Pakarinen ihailevat tilan oria.Kuva: YLE/Reetta Arvilasuomenhevonen,oriit (hevonen),Rautalampi
Vanhoissa lastenkärryissä kellistelee ja ihmettelee Pakaristen kaksi isoa kissaa. Hevosten ja kissojen lisäksi pihassa on muun muassa pukki, kanoja ja hirvikoiria.Kissat lepäilevät vanhoissa lastenvaunuissa.Kuva: YLE/Reetta Arvilakissa
Filosofi ja diplomi-insinööri Frank Martela halusi tutkijaksi jo nuorena, mutta tuolloin hän ei aavistanut, että häntä tulisi aikuisena kiinnostamaan erityisesti ihmisten maailma.
"Komedian tekeminen on vaikeaa, siksi pidän siitä paljon."
Näyttelijä Kiti Kokkonen on ehtinyt tehdä uransa aikana jo monenlaisia rooleja elokuvissa, revyyssä, televisiossa ja radiossa. Hän sanoo pitävänsä komediallisesta sisällöstä, koska se on haastavaa. Kokkosen mielestä yleisö on helpompi saada herkistymään yhteiskunnallisen satiirin äärellä kuin naurattaa sitä komedian keinoin.
Valokuvaus on valokuvaaja Juha Laitalaiselle pakkomielle.
”Maisemakuvauksessa ei voi tilata oikeaa hetkeä, vaan se tulee, jos on tullakseen”, sanoo valokuvaaja Juha Laitalainen, jonka kuvissa on usein yllätyksellisyyttä ja sattumanvaraisuutta. Yllätyksen onnistunut taltiointi tekee Juha Laitalaisen kuvista kuvan.
Työ ja elämä voivat olla tasapainossa kutsumusammatissakin.
Sähkökitaroita tuntevalle Juha Ruokangasta ei tarvitse esitellä: Ruokankaan soittimet ovat maailmankuuluja. Niitä tehdään Turengin Harvialassa, vanhassa tallirakennuksessa, jossa Ruokangas myös asuu perheineen.
Vanhan ajan työmoraali auttoi pääsemään arvostettuun asemaan soittajien ja soitinrakentajien keskuudessa. Perheen ja muun elämän kannalta vain työlle omistautuminen tuli kuitenkin liian kalliiksi.
Kappale "Kotkan Ruusu" kertoo kotkalaisesta prostituoidusta, joka odottaa satamassa ottajaansa. Laulun kerrotaan pohjautuvan Rosalia Mäkiseen, joka piti Kotkassa parturiliikettä 1940–1960-luvulla.
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä
Kannattaa mennä ratsastustallille jos haluaa oppia jotain siitä, miten selviydytään “uuden työn” joustavassa ja tunneherkässä maailmassa. Tallilla hevoset ja nuoret naiset ratkovat sosiaalisen elämän monimutkaisia pulmia ja terapoivat toisiaan. Ennen hevonen veti tukkia metsässä ja teki sankaritekoja rintamalla, nykyään se seurustelee, reflektoi itseään ja käyttää kannettavaa elektroniikkaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä!