Hyppää pääsisältöön

Yliperän kaamospilkkijät kalastavat pimeässä

”Tämä on Yliperän joulukuu. Jääkalan aika luojan kädestä elävän elämässä. Kaamos, jota ei kauan kestä läheltä katsoa, mutta jota etäältä sopii ihmetellä ja ihastella.” Kaamosjärven kalastajat -ohjelma (1969) näyttää Pohjoisen Lapin ankarissa olosuhteissa elävien ihmisten arkea. Karusta erämaasta elävät he, jotka löytävät kalat jään alta ja riekot hangilta.

Lapin Yliperässä, viimaisella tunturiaukealla kaksi miestä lapioi lunta tupakka huulessa. Täältä Lapin karusta erämaasta on miesten onkiminen heidän elantonsa. Työt aloitetaan aamun hämärässä ja lopetetaan yhtä lailla säkkipimeässä. Valoa ei kaamosjärvelle riitä nimeksikään.

Jäiselle järvikentälle miehet ovat pystyttäneet telttakodan, jossa he keittelevät kahvit ja saavat murua rinnan alle. Vanhanliiton miehet puhuvat verkoista – nailonia sen täytyy olla, vanhoista pumpuliverkoista ei ole enää mihinkään. Ja entäs riekon pyytäminen sitten? Haarukka ja hamppulanka ovat jo eilistä, nyt asiansa tunteva erämies pyytää valkean linnun metallilangalla. Vaikka jotkut sanovatkin, ettei se kestä.

Se on se luonnonlaki täällä kyllä, jota me vielä kanta-asukkaat ja ammattimettästäjät käyttää, ovat sille paljon kuuliaisemmat kohta kuin tolle esivallan laille.― Heikan Jussa

Kaamosjärven pimeäpilkkijät eivät ole Yliperässä ainoita luontaistaloudesta eläjiä. He tietävät kertoa, että Johannes Uusitalo eli Heikan Jussa pyytää usein samoilla seuduilla.

”Etelän ihmiset, kun kulukee täällä, niin ne kyseelee, että millä täällä eleetään. Mie olen monesti vastannut sen, että no mettätöillä. No siihen ne kyllä ku kattelee tuonne puolhee ja toissee ja sanoo, että no eihän täällä ole mettiä. Mutta he ei sitä käsitä tuota mettästystä ja kalaastusta, että silläki voi ellää”, Heikan Jussa sanoo.

Lait ja säädökset ovat kuitenkin vaikeuttaneet yliperäläisten elinkeinoja. Heikan Jussa muistaa vielä ajan, kun sai pyytää vapaasti niin paljon kuin halusi.

”Se on se luonnonlaki täällä kyllä, jota me vielä kanta-asukkaat ja ammattimettästäjät käyttää, ovat sille paljon kuuliaisemmat kohta kuin tolle esivallan laille.”

Tunnelma ohjelmassa on kauttaaltaan seesteinen, varsinkin kun seurataan kahden miehen kiireetöntä jutustelua ja hyräilyä jäätikölle pystytetyssä kodassa, joka on heidän kotinsa monen kalastuskuukauden ajan. Dokumentissa nimettömiksi jääneet miehet on tunnistettu Kauko Koivurannaksi ja Akseli Kotavuopioksi. Tunnistuksen tekivät Elävä arkiston Facebook-fanit.

Leppoisa mustavalkofilmi ei anna katsojan kuitenkaan unohtaa, miten poikkeukselliset elinolosuhteet Yliperän asukkailla on. Ohjelman toimittaja Juhani Lihtonen selostaa:

”Sitten tulevat pahat ilmat. Tuulee ja tuiskuaa, Jäämeri purkaa vihansa tähän tunturiin.”

Kaamosjärven kalastajien kodassa kelluu katkeransuloinen vaippa. Lauluja luritellaan, juttuja jutustellaan, päivällä ei ole niin väliä. Näin ei välttämättä olisi enää kauaa, muutos seuraa väistämättä tulevaisuudessa. Yliperän luonnosta ei riitä kaikille, jotka sieltä haluavat ottaa.

Lisää ohjelmasta

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto