Hyppää pääsisältöön

Yliperän kaamospilkkijät kalastavat pimeässä

”Tämä on Yliperän joulukuu. Jääkalan aika luojan kädestä elävän elämässä. Kaamos, jota ei kauan kestä läheltä katsoa, mutta jota etäältä sopii ihmetellä ja ihastella.” Kaamosjärven kalastajat -ohjelma (1969) näyttää Pohjoisen Lapin ankarissa olosuhteissa elävien ihmisten arkea. Karusta erämaasta elävät he, jotka löytävät kalat jään alta ja riekot hangilta.

Lapin Yliperässä, viimaisella tunturiaukealla kaksi miestä lapioi lunta tupakka huulessa. Täältä Lapin karusta erämaasta on miesten onkiminen heidän elantonsa. Työt aloitetaan aamun hämärässä ja lopetetaan yhtä lailla säkkipimeässä. Valoa ei kaamosjärvelle riitä nimeksikään.

Jäiselle järvikentälle miehet ovat pystyttäneet telttakodan, jossa he keittelevät kahvit ja saavat murua rinnan alle. Vanhanliiton miehet puhuvat verkoista – nailonia sen täytyy olla, vanhoista pumpuliverkoista ei ole enää mihinkään. Ja entäs riekon pyytäminen sitten? Haarukka ja hamppulanka ovat jo eilistä, nyt asiansa tunteva erämies pyytää valkean linnun metallilangalla. Vaikka jotkut sanovatkin, ettei se kestä.

Se on se luonnonlaki täällä kyllä, jota me vielä kanta-asukkaat ja ammattimettästäjät käyttää, ovat sille paljon kuuliaisemmat kohta kuin tolle esivallan laille.― Heikan Jussa

Kaamosjärven pimeäpilkkijät eivät ole Yliperässä ainoita luontaistaloudesta eläjiä. He tietävät kertoa, että Johannes Uusitalo eli Heikan Jussa pyytää usein samoilla seuduilla.

”Etelän ihmiset, kun kulukee täällä, niin ne kyseelee, että millä täällä eleetään. Mie olen monesti vastannut sen, että no mettätöillä. No siihen ne kyllä ku kattelee tuonne puolhee ja toissee ja sanoo, että no eihän täällä ole mettiä. Mutta he ei sitä käsitä tuota mettästystä ja kalaastusta, että silläki voi ellää”, Heikan Jussa sanoo.

Lait ja säädökset ovat kuitenkin vaikeuttaneet yliperäläisten elinkeinoja. Heikan Jussa muistaa vielä ajan, kun sai pyytää vapaasti niin paljon kuin halusi.

”Se on se luonnonlaki täällä kyllä, jota me vielä kanta-asukkaat ja ammattimettästäjät käyttää, ovat sille paljon kuuliaisemmat kohta kuin tolle esivallan laille.”

Tunnelma ohjelmassa on kauttaaltaan seesteinen, varsinkin kun seurataan kahden miehen kiireetöntä jutustelua ja hyräilyä jäätikölle pystytetyssä kodassa, joka on heidän kotinsa monen kalastuskuukauden ajan. Dokumentissa nimettömiksi jääneet miehet on tunnistettu Kauko Koivurannaksi ja Akseli Kotavuopioksi. Tunnistuksen tekivät Elävä arkiston Facebook-fanit.

Leppoisa mustavalkofilmi ei anna katsojan kuitenkaan unohtaa, miten poikkeukselliset elinolosuhteet Yliperän asukkailla on. Ohjelman toimittaja Juhani Lihtonen selostaa:

”Sitten tulevat pahat ilmat. Tuulee ja tuiskuaa, Jäämeri purkaa vihansa tähän tunturiin.”

Kaamosjärven kalastajien kodassa kelluu katkeransuloinen vaippa. Lauluja luritellaan, juttuja jutustellaan, päivällä ei ole niin väliä. Näin ei välttämättä olisi enää kauaa, muutos seuraa väistämättä tulevaisuudessa. Yliperän luonnosta ei riitä kaikille, jotka sieltä haluavat ottaa.

Lisää ohjelmasta

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.