Hyppää pääsisältöön

Yliperän kaamospilkkijät kalastavat pimeässä

”Tämä on Yliperän joulukuu. Jääkalan aika luojan kädestä elävän elämässä. Kaamos, jota ei kauan kestä läheltä katsoa, mutta jota etäältä sopii ihmetellä ja ihastella.” Kaamosjärven kalastajat -ohjelma (1969) näyttää Pohjoisen Lapin ankarissa olosuhteissa elävien ihmisten arkea. Karusta erämaasta elävät he, jotka löytävät kalat jään alta ja riekot hangilta.

Lapin Yliperässä, viimaisella tunturiaukealla kaksi miestä lapioi lunta tupakka huulessa. Täältä Lapin karusta erämaasta on miesten onkiminen heidän elantonsa. Työt aloitetaan aamun hämärässä ja lopetetaan yhtä lailla säkkipimeässä. Valoa ei kaamosjärvelle riitä nimeksikään.

Jäiselle järvikentälle miehet ovat pystyttäneet telttakodan, jossa he keittelevät kahvit ja saavat murua rinnan alle. Vanhanliiton miehet puhuvat verkoista – nailonia sen täytyy olla, vanhoista pumpuliverkoista ei ole enää mihinkään. Ja entäs riekon pyytäminen sitten? Haarukka ja hamppulanka ovat jo eilistä, nyt asiansa tunteva erämies pyytää valkean linnun metallilangalla. Vaikka jotkut sanovatkin, ettei se kestä.

Se on se luonnonlaki täällä kyllä, jota me vielä kanta-asukkaat ja ammattimettästäjät käyttää, ovat sille paljon kuuliaisemmat kohta kuin tolle esivallan laille.― Heikan Jussa

Kaamosjärven pimeäpilkkijät eivät ole Yliperässä ainoita luontaistaloudesta eläjiä. He tietävät kertoa, että Johannes Uusitalo eli Heikan Jussa pyytää usein samoilla seuduilla.

”Etelän ihmiset, kun kulukee täällä, niin ne kyseelee, että millä täällä eleetään. Mie olen monesti vastannut sen, että no mettätöillä. No siihen ne kyllä ku kattelee tuonne puolhee ja toissee ja sanoo, että no eihän täällä ole mettiä. Mutta he ei sitä käsitä tuota mettästystä ja kalaastusta, että silläki voi ellää”, Heikan Jussa sanoo.

Lait ja säädökset ovat kuitenkin vaikeuttaneet yliperäläisten elinkeinoja. Heikan Jussa muistaa vielä ajan, kun sai pyytää vapaasti niin paljon kuin halusi.

”Se on se luonnonlaki täällä kyllä, jota me vielä kanta-asukkaat ja ammattimettästäjät käyttää, ovat sille paljon kuuliaisemmat kohta kuin tolle esivallan laille.”

Tunnelma ohjelmassa on kauttaaltaan seesteinen, varsinkin kun seurataan kahden miehen kiireetöntä jutustelua ja hyräilyä jäätikölle pystytetyssä kodassa, joka on heidän kotinsa monen kalastuskuukauden ajan. Dokumentissa nimettömiksi jääneet miehet on tunnistettu Kauko Koivurannaksi ja Akseli Kotavuopioksi. Tunnistuksen tekivät Elävä arkiston Facebook-fanit.

Leppoisa mustavalkofilmi ei anna katsojan kuitenkaan unohtaa, miten poikkeukselliset elinolosuhteet Yliperän asukkailla on. Ohjelman toimittaja Juhani Lihtonen selostaa:

”Sitten tulevat pahat ilmat. Tuulee ja tuiskuaa, Jäämeri purkaa vihansa tähän tunturiin.”

Kaamosjärven kalastajien kodassa kelluu katkeransuloinen vaippa. Lauluja luritellaan, juttuja jutustellaan, päivällä ei ole niin väliä. Näin ei välttämättä olisi enää kauaa, muutos seuraa väistämättä tulevaisuudessa. Yliperän luonnosta ei riitä kaikille, jotka sieltä haluavat ottaa.

Lisää ohjelmasta

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?