Hyppää pääsisältöön

Torpparin poika rehki taksvärkissä ja livahti nurkkatansseihin

Loimaan Peltoisten kylässä koko ikänsä asunut Urho Ketola muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan köyhässä torppariperheessä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kun rikkaampien lapset keskittyivät vielä leikkeihin, joutui moni köyhemmän perheen kasvatti jo töihin. Urholla työt alkoivat rippikouluiässä taksvärkin teolla.

Torpparit eli vuokratilalliset maksoivat yleensä torpastaan vuokraa maanomistajalle tekemällä tälle päivätöitä eli taksvärkkiä. Niilo Ihamäen toimittamassa haastattelussa vuodelta 1969 Urho Ketola kertoo, kuinka hän muun muassa rippikouluiässä istutti 150 puuta yhden päivän aikana vain yksi mies apurinaan.

Kyntötöissä Urho ajoi hevosta äkeen perässä ja työpäivä kesti usein aamusta iltaan. Epämieluisin työ oli riihenpuinti, sillä se oli niin raskasta ja nokista.

Koulupakkoa ei Urhon nuoruudessa vielä ollut, mutta hän kävi kiertokoulua, jossa opetettiin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Kirkon pitämillä lukukinkereillä Urho muistaa jännittäneensä. Huonoja lukijoita toisinaan tukistettiin. Opettajien ankaruus vaihteli: "niitä oli sellaisiakin mukaviakin luettajia, ettei ollut pahoja", Urho sanoo.

Rahaa ei juuri käytetty, sillä sitä ei ollut. Jos mieli päästä iltamiin, oli pääsylippu 50 penniä, siihen meni päivän palkka. Virallisten tanssipaikkojen ulkopuolella ja ilman lupia järjestetyt ns. nurkkatanssit olivat ilmaisia.

Tanssien lisäksi yksi nuorten kohtaamispaikka oli juna-asema. Urho muistelee, kuinka sinne mentiin iltaisin ihan vain katselemaan junien saapumista.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa alettiin esittämään myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto