Hyppää pääsisältöön

Torpparin poika rehki taksvärkissä ja livahti nurkkatansseihin

Loimaan Peltoisten kylässä koko ikänsä asunut Urho Ketola muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan köyhässä torppariperheessä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kun rikkaampien lapset keskittyivät vielä leikkeihin, joutui moni köyhemmän perheen kasvatti jo töihin. Urholla työt alkoivat rippikouluiässä taksvärkin teolla.

Torpparit eli vuokratilalliset maksoivat yleensä torpastaan vuokraa maanomistajalle tekemällä tälle päivätöitä eli taksvärkkiä. Niilo Ihamäen toimittamassa haastattelussa vuodelta 1969 Urho Ketola kertoo, kuinka hän muun muassa rippikouluiässä istutti 150 puuta yhden päivän aikana vain yksi mies apurinaan.

Kyntötöissä Urho ajoi hevosta äkeen perässä ja työpäivä kesti usein aamusta iltaan. Epämieluisin työ oli riihenpuinti, sillä se oli niin raskasta ja nokista.

Koulupakkoa ei Urhon nuoruudessa vielä ollut, mutta hän kävi kiertokoulua, jossa opetettiin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Kirkon pitämillä lukukinkereillä Urho muistaa jännittäneensä. Huonoja lukijoita toisinaan tukistettiin. Opettajien ankaruus vaihteli: "niitä oli sellaisiakin mukaviakin luettajia, ettei ollut pahoja", Urho sanoo.

Rahaa ei juuri käytetty, sillä sitä ei ollut. Jos mieli päästä iltamiin, oli pääsylippu 50 penniä, siihen meni päivän palkka. Virallisten tanssipaikkojen ulkopuolella ja ilman lupia järjestetyt ns. nurkkatanssit olivat ilmaisia.

Tanssien lisäksi yksi nuorten kohtaamispaikka oli juna-asema. Urho muistelee, kuinka sinne mentiin iltaisin ihan vain katselemaan junien saapumista.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto