Hyppää pääsisältöön

Lisääntyykö eriarvoisuus terveydenhuollossa?

Bioetiikkaa tutkiva Heikki Saxén kirjastossa
Heikki Saxén haluaa herättää keskustelua terveydenhuollon etiikasta. Bioetiikkaa tutkiva Heikki Saxén kirjastossa Kuva: Yle, Eerik Ratia heikki saxén

Lääketiede ottaa valtavia harppauksia ja uusia kalliita hoitoja on koko ajan enemmän tarjolla. Mutta kenelle ja millä rahalla? Bioetiikkaa tutkiva Heikki Saxén haluaa herättää keskustelua etiikasta terveydenhuollossa. Kuinka raha määrittelee sen kuka saa parasta mahdollista hoitoa?

Heikki Saxén on ottanut tehtäväkseen vahvistaa eettistä keskustelua terveydenhuollossa. Kenellä on oikeus uusiin kalliisiin hoitoihin vai ovatko ne vain rikkaiden etuoikeus?

– Suomessa päätökset on perinteisesti tehty ylhäältä alaspäin. Nyt päätöksenteko pitäisi tehdä entistä läpinäkyvämmäksi ja lähestyttävämmäksi. Täytyisi myös herätellä moniäänistä ja moniarvoista julkista keskustelua ja tietoisuutta näistä asioista, Saxén painottaa.

Syöpähoidot ovat kehittyneet yksilölliseen suuntaan. Nykyään voidaan tunnistaa jokaisen potilaan oma syöpä, sen erikoispiirteet ja huomioida ne hoidossa. Puhutaan yksilöllistetystä lääketieteestä.

– Se on kallista. Yksilöllistetyt syöpähoidot voivat maksaa 50 000 euroa vuodessa. On selvää, ettei julkinen terveydenhoito voi kattaa sitä kaikkea ja täytyy tehdä kompromisseja, Saxén toteaa.

Suomeen perustettiin Palveluvalikoimaneuvosto eli Palko puolitoista vuotta sitten. Sen tehtävänä on linjata muun muassa mitä terveydenhoitopalveluita julkinen puoli tarjoaa.

– Palkon täytyy ottaa kantaa, kuinka paljon yksilöllistettyjä syöpähoitoja julkinen terveydenhoito tulevaisuudessa tarjoaa, Saxén sanoo.

Lääketiede kehittyy valtavalla vauhdilla ja se nostaa esiin myös muita haastavia eettisiä kysymyksiä.

Kuinka paljon ihmistä voidaan muokata ja parannella? Ja luodaanko ihminen 2.0?― Heikki Saxén, bioetiikan tutkija, Tampereen yliopisto

– Lisäksi, kun puhutaan geenimuokkauksista, niin niissä ei ole kyse ole vain rahasta, vaan myös siitä, mitä pidetään eettisesti sopivana. Kuinka paljon ihmistä voidaan muokata ja parannella? Ja luodaanko ihminen 2.0, Saxén pohtii.

Keskustelua tarvitaan kipeästi lisää. Tällä hetkellä ihmiset eivät tiedä, minkälaisia mahdollisuuksia on olemassa ja miten päätöksiä tehdään. Saxénin mielestä tietoisuutta pitäisi lisätä ja houkutella ihmisiä osallistumaan keskusteluun tarjoamalla heille kanavia, joiden kautta he voivat tuoda äänensä kuuluviin.

Palveluvalikoimaneuvosto perustettiin EU:n potilasdirektiivin pohjalta. Sen ansiosta Suomessa piti ensimmäistä kertaa määritellä kattavasti, mitä julkiseen terveydenhoitoon kuuluu.

Toisin kuin Suomessa bioetiikalla on vakiintunut asema Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Saksassa ja yleensäkin EU:ssa. Saxén perusti reilu vuosi sitten Bioetiikan Instituutin.

– Olemme kartoittaneet tutkimushankkeessa mahdollisuutta, että terveydenhuollossa avattaisiin uusia eettisiä kanavia. Maailmalla on tehty avauksia siihen suuntaan. Esimerkiksi terveydenhuoltoon on tullut uusi ammattiryhmä, kliiniset eetikot tai sairaalan bioeetikot. He ovat sairaalan arjessa herättelemässä ja välittämässä eettistä vuoropuhelua, Saxén kertoo.

Hän nostaa esimerkiksi päätökset elämästä ja kuolemasta, sekä niihin liittyvät eettiset ongelmat.

– Olisi hyvä, että lääkäri voisi puhua asioista esimerkiksi eetikon kanssa. Tietysti voidaan tulla myös tilanteisiin, joissa on erilaisia näkemyksiä hoitohenkilökunnan ja potilaan kesken tai vaikka jo hoitohenkilökunnan kesken. Usein keskustelu auttaa, Saxén vakuuttaa.

Saxén jatkaa, että tällaisten keskustelujen herättäminen vaatii rohkeutta ja jonkun ihmisen sitoutumista.

– Se voi olla vaikeaa nykyisellä rakenteella, mutta jos siihen lisätään henkilö, jonka tehtävä on nimenomaan tehdä sitä, niin keskustelu on helpompaa ja turvallisempaa aloittaa, Saxén sanoo.

Hänen mielestään on selvää, että myös Suomessa tarvitaan bioeettistä keskustelua, koska luottamus esimerkiksi terveydenhuoltoa kohtaan ei ole enää itsestään selvää.

Asiantuntija: HEIKKI SAXÉN, bioetiikan tutkija, Tampereen yliopisto

Toimittaja: NINA MALMBERG