Hyppää pääsisältöön

Perhe mukana lasten allergiatutkimuksessa: "Vieraista koirista melkein vääjäämättä tulee jotain"

Koira makoilee matolla, lapsi leikkii taustalla.
Koira makoilee matolla, lapsi leikkii taustalla. Kuva: Yle, Petri Vilén lapsi

Koiraa ja muita karvaisia lemmikkejä on pitkään pidetty lasten allergioiden aiheuttajina. Turun yliopiston Lapsi-koira -allergiatutkimus tietää, että mikrobit siirtyvät koirasta lapseen läheisessä kontaktissa, kun asutaan saman katon alla. Varhainen altistuminen lemmikkien ja erityisesti koiran mikrobeille voi vähentää lapsilla astma- ja allergiariskiä.

Pöytyäläisen Terhi ja Tarmo Rantasen perheessä 2,5-vuotiaan Teemun jaloissa pyörivät Suomen pystykorvat Jere ja Riku sekä mäyräkoira Ransu. Koirat olivat perheessä jo kun Teemu syntyi.

– Teemu on lattiatasolla ryömimisestä lähtien ollut koirien kanssa ja juonut jopa samasta vesikupista, tietysti vahingossa, naurahtaa Terhi.

Teemu osallistuu perheen kahden koiran kanssa Tyksin Lasten ja nuorten klinikan Lapsi-koira -allergiatutkimukseen. NAMI-tutkimusryhmän tutkimus selvittää, suojaako perheessä oleva koira lasta allergialta.

Jos koira nuolaisi, tuli iholle punaisia läikkiä.― Terhi Rantanen

– Teemulla alkoi puolivuotiaana kalaruuasta atooppinen ihottuma ja sen jälkeen sitä on tullut milloin mistäkin ruoka-aineesta. Huomasin, että hän oli vauvana myös omille koirille allerginen. Jos koira nuolaisi, tuli iholle punaisia läikkiä, Terhi muistelee.

Tutkimusryhmän aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että lapsen varhainen ravitsemus, imetys sekä synnytystapa vaikuttavat lapsen terveyteen. On myös havaittu, että lapsen varhainen altistuminen lemmikkieläimelle, erityisesti koiralle, voi vähentää astma- ja allergiariskiä.

– Kun tutkimme koiraperheiden pikkuvauvoja, löysimme heiltä koiraperäisiä mikrobeja, joita ei sinne voi tulla muuten kuin kontaktista koiran kanssa. Tämä tutkimus osoitti, että heillä joilla oli ollut näitä koiraperäisiä mikrobeja tietyssä iässä, oli vähemmän allergista herkistymistä, toteaa NAMI-tutkimuksen johtaja, lastentautiopin professori Erika Isolauri Tyksin Lasten ja nuorten klinikalta.

Äiti pukee lapselle ulkovaatteita.
Äiti pukee lapselle ulkovaatteita. Kuva: Yle, Petri Vilén pukea

Suojavaikutuksen mekanismi on epäselvä. Sen ajatellaan liittyvän lemmikkieläimen mukanaan tuomaan monipuolisempaan mikrobiympäristöön ja sen puolustusjärjestelmää muokkaavaan vaikutukseen. Nyt tutkitaan tarkemmin mikrobien siirtymistä lapsen ja perheen koiran välillä sekä sen vaikutusta lapsen allergiseen herkistymiseen.

Pitkään oletettiin, että karvaiset lemmikit perheessä aiheuttavat allergista herkistymistä. Monessa perheessä jopa luovuttiin rakkaasta koirasta tai kissasta.

– Aikaisemmin ajateltiin, että lemmikit olivat allergeenien lähteitä. Niistä siirtyi lapseen vieraita proteiineja, jotka aiheuttavat allergisen reaktion. Tämä käsitys johti ajatukseen, että ne itsenäisesti aiheuttaisivat yksilön allergian, selvittää Isolauri.

Koko selitysmalli on nyt kääntänyt suuntaa 180 astetta.

Nyt tunnetaan immunologinen käsite, toleranssi. Se on aktiivinen prosessi, jolla hillitään tulehdusreaktiota.― Erika Isolauri, lastentautiopin professori

– Nyt tunnetaan immunologinen käsite, toleranssi. Se on aktiivinen prosessi, jolla hillitään tulehdusreaktiota. Se ei ole vastasyntyneellä valmiina, vaan vaatii kypsyäkseen kontakteja, Isolauri jatkaa.

Tieteellistä näyttöä on siis jo siitä, että pikkulapsen kontaktit omaan lähiympäristöön, kuten ravitsemukseen, kotieläimiin tai lemmikkeihin, kypsyttävät lapsen omaa puolustusvastetta saaden aikaan toleranssin.

Esimerkiksi navetta- ja talliympäristöstä on eristetty tiettyjä eläinperäisiä mikrobeja, jotka saavat aikaan allergista tulehdusta hillitseviä puolustusvasteita. Edellytyksenä on, että eläin on terve.

– Oleellista on, että lapsi tutustuu luonnollisesti omaan ympäristöönsä. Häntä ei tarvitse viedä altistumaan vieraaseen ympäristöön. Äiti on kokenut tämän ympäristön altisteet ja esimerkiksi äidinmaidossa on välittäjäaineita ja vasta-aineita sekä tunnistemolekyylejä juuri sille omalle ympäristölle, selventää Isolauri.

Koira.
Koira. Kuva: Yle, Petri Vilén koira

Perheelle tutkimus kestää kuukauden. Ensimmäisellä kerralla perhe tuo ulostusnäytteen sekä lapsesta että koirasta. Lapsen verikokeesta selvitetään allergista herkistymistä ja tulehdusvasteeseen liittyviä asioita.

– Tämän jälkeen koirat satunnaistetaan saamaan joko probiootteja tai lumevalmistetta kuukauden ajan. Kuukauden kuluttua otamme jälleen ulostusnäytteet lapsesta ja koirasta, jotka sitten analysoidaan, selvittää tutkimuslääkäri Merja Nermes tutkimuksen kulkua.

Probiootit ovat mikrobeja, joita annetaan suun kautta. Niitä käytetään niin ihmisillä, koirilla kuin muillakin eläimillä edistämään suoliston terveyttä.

– Haluamme tarkastella, tapahtuuko probioottien ja ylipäänsä mikrobien siirtymistä kuukauden interventiojakson aikana. Tutkimuksen lopussa katsomme, onko myöskin lapsen ulosteesta löydettävissä näitä probiootteja, kun kerran samassa taloudessa eletään, Nermes jatkaa.

Mitkä on niitä hyödyllisiä, lasta mahdollisesti allergioilta suojaavia bakteereita, joita koiralta voi välittyä?

– Koiralla on ihan oma, luonteenomainen bifidobakteerimikrobistonsa. Siellä on muutamia kantoja kuten bifidobacterium thermophilum tai bifidobacterium pseudolongum. Näitä bakteereita ihmisellä ei ole, jollei hän ole ollut koiran tai kissan kanssa tekemisissä. Ne ovat suolistoperäisiä ja niitä on havaittu näillä lapsilla, joilla on vähemmän allergisia oireita, kertoo Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen johtaja, professori Seppo Salminen Turun yliopistosta.

Tutkimusryhmä on osoittanut, että lapsi saa ensimmäiset mikrobinsa itse asiassa jo ennen syntymää. Jos äiti on terve, hänen painonsa ei nouse liikaa, hän syö monipuolisesti, saa lapsi jo ennen synnytyspolttojen käynnistymistä näitä mikrobeja niellessään lapsivettä.

Onko eroa sillä, jos koira on perheessä jo raskauden aikana vai otetaanko se kotiin vasta lapsen syntymän jälkeen? Juuri tätä parhaillaan tutkitaan.

Jos perhe on koiraperhe ja siellä on allergiaoireita, tärkeintä on selvittää allergian syy ja antaa siedätyshoitoa, antaa sen toleranssin kypsyä.― Erika Isolauri, lastentautiopin professori

– Tällä hetkellä emme anna mitään suosituksia, emme medikalisoi lemmikkejä. Jos perhe on koiraperhe ja siellä on allergiaoireita, tärkeintä on selvittää allergian syy ja antaa siedätyshoitoa, antaa sen toleranssin kypsyä, Isolauri painottaa.

Terhi Rantanen on huomannut, etteivät omat koirat aiheuta Teemulle enää oireita kuten pojan ollessa pienempi.

– Mutta vieraista koirista melkein vääjäämättä tulee jotain. Jos koira nuolaisee tai hän silittää koiraa, tulee punaisia läikkiä. Olen ajatellut, että hän on varmasti siedättynyt omiin koiriin.

Asiantuntijat:
ERIKA ISOLAURI, lastentautiopin professori, Turun yliopisto ja Tyksin Lasten ja nuorten klinikka
SEPPO SALMINEN, professori, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen johtaja, NAMI-tutkimusryhmä, Turun yliopisto
MERJA NERMES, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri, NAMI-tutkimusryhmä, Tyksin Lasten ja nuorten klinikka

Lisää ohjelmasta

sauli Paajanen tyttärensä ja kissansa kanssa.
sauli Paajanen tyttärensä ja kissansa kanssa. Kuva: Yle, Kare Lehtonen kissa
Omalääkäri Risto Laitila
Omalääkäri Risto Laitila Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila
Omalääkäri Risto Laitila
Omalääkäri Risto Laitila Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista.
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista. Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti,sokeus,Azra Tayyebi