Hyppää pääsisältöön

Tuomo Puumala: Tulevaisuuden merkit ovat hyvät

Kansanedustaja Tuomo Puumala
Kansanedustaja Tuomo Puumala Kansanedustaja Tuomo Puumala Kuva: Aleksis Salusjärvi Tuomo Puumala

”Haaveeni on, että pieni osuus sosiaali- ja terveystyön budjetista voitaisiin varata kulttuuriin. Ruotsissa tätä on jonkun verran tutkittu hyvin tuloksin”, sanoo Tuomo Puumala (kesk.), joka on hyvin tyytyväinen hallituksen kulttuuripolitiikkaan, etenkin raja-aitoja rikkoviin kärkihankkeisiin. #kulttuurinvälikysymys kysyy, mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Tuomo Puumala.

KULTTUURIN VAIHTOEHTOMINISTERIT. #kulttuurinväliksymys valitsi viisi poliitikkoa, joilla on sanottavaa kulttuurista. Tässä on heistä yksi.

Tuomo Puumala toivoo, että kärkihankkeiden kautta saataisiin avattua uusi ovi kulttuurin rahoitukseen.

”Toivon, että rahoitus ei olisi vain kulttuuribudjetin 500 miljoonan euron nollasummapeliä. On kiistatonta että kulttuurilla on isompi arvo.”

Politiikka luo painotuksen

Valtio luo taiteelle välinearvoja, mutta Puumala muistuttaa taiteen itseisarvon tärkeydestä.

”Enemmän se on niin, että politiikka voi ottaa näkökulman, mitä painotetaan. Ei taidetta voi tietenkään alistaa mihinkään.”

Hallitus ilmoitti säästävänsä myös ministerien määrässä. Tuomo Puumala sanoo olevansa huolissaan ministerien poistamisesta.

”En halua että valta siirtyy virkamiehille, mikä on ollut muutenkin kasvava tendenssi.”

Opetuksen ja kulttuurin puolella on Puumalan mukaan toisaalta hyvä, että yhdellä ihmisellä on kokonaisuus hallussa. Ikävää on sen sijaan kulttuurin jääminen taka-alalle.

Kulttuuriin on päätetty panostaa. Se tulisi helpommin esille, jos olisi oma ministeri puhumassa asiasta.

”En tiedä, kuinka moni tietää, että kulttuuriin on päätetty vain panostaa. Se tulisi helpommin esille, jos olisi oma ministeri puhumassa asiasta”, sanoo pääministeripuolueen kansanedustaja.

Kulttuurilta kuitenkin faktisesti leikataan.

”Siitä lähdettiin, että ei ole mahdollista perua edellisen hallituksen leikkauksia. Ennemmin mietittiin uusia kohteita, joista kulttuuri säästyi.”

Puumala pitää surullisena sitä kulttuurin alasajoa, joka on EU:n jäsenvaltioissa käynnissä.

”Se kertoo siitä hädästä, missä on oltu monessa maassa. Kulttuurin vaikutukset eivät ole aina kovin näkyviä, sellaisesta on ehkä helpompi leikata. Suomessa ei pidä tuolle tielle lähteä.”

Taide avaa pakolaisille mahdollisuuden

Tuomo Puumala on varma, että ilman taidetta ja vahvaa kulttuuripolitiikkaa Suomi ei tule selviämään käynnissä olevasta maahanmuuttoaallosta.

”Kulttuurien sillanrakentamisessa on paljon mahdollisuuksia. Haluan heittää haasteen kentälle: mitä enemmän saadaan porukat osallistumaan sitä suurempia tuloksia saadaan aikaiseksi.”

Koulutus ja kieltenopetus ovat etusijalla, mutta taiteen synnyttämä vuoropuhelu on keskeistä.

”Jos tällä tavalla maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset voisivat toisiaan kohdata, uskon että siitä voisi syntyä paljon hyvää.”

Sivistyksen kriisi

Suomen aikuisväestössä kasvaa uuslukutaidottomuus ja lukutaito vähenee nuorten keskuudessa. Onko sivistys kriisissä?

”On kyse myös siitä, muodostuuko yhteiskunta sivistyspolitiikan kautta jonkinlaiseksi. Vai onko niin, että yhteiskunnan muutokset heijastuvat myös koulutukseen? Uskon että molemmat asiat vaikuttavat.”

Varmaan me ollaan yhteiskuntana kaikkiaan pienessä kriisissä.
Tuomo Puumala
Tuomo Puumala Kuva: Aleksis Salusjärvi Tuomo Puumala

Erojen kasvu on koko maailmassa megatrendinä. Osa pärjää aina vaan paremmin ja osa tippuu entistä hurjemmin kelkasta.

”Varmaan me ollaan yhteiskuntana kaikkiaan pienessä kriisissä. Siinä piilee myös uuden nousun mahdollisuus. Tätä varten tehdään koulutuspuolella isojakin reformeja, peruskoulua ollaan uudistamassa.”

Maailma on muuttunut ylipäätään hektisemmäksi. Puumala haluaa suojella lukemisharrastusta.

”Ajattelun kehittymisen ja toisten kulttuurien tai toisten ihmisten ymmärtämisen kannalta ei lukemista voi korvata oikein millään. Se alkaa hyvin varhain. Jo satujen ääneen lukeminen on tärkeää.”

Valtion on pidettävä kulttuuri monimuotoisena

Tuomo Puumalan mielestä valtion ydintehtäviä on jättää kulttuuriperintöä tuleville sukupolville.

”On huolehdittava siitä, että kulttuuri pysyy monimuotoisena. Kaikki kulttuurin muodot eivät ole itsessään kannattavia, siksi ne tarvitsevat tukea.”

Kokonaispottia tulisi kasvattaa niin, että valtion rooli säilyy ja yksityiseltä puolelta tulisi lisää.

Mitä seurauksia sillä on, jos säätiöt menevät valtion ohi taiteen apurahoituksessa?

”En näe sitä mörkönä, mutta en myöskään halua häivyttää valtion roolia. Veikkauksen rooli rahoituksessa on viime aikoina korostunut, sitäkään en pidä hyvänä. Ennemmin kokonaispottia tulisi kasvattaa niin, että valtion rooli säilyy ja yksityiseltä puolelta tulisi lisää – ja toisaalta valtion potti voisi kasvaa sote-puolen yhteistyöhankkeilla.”

Puumala on huolissaan kulttuuripoliittisen keskustelun marginalisoitumisesta.

”Ihailen Ranskaa, jossa kulttuurista käydään isoa yhteiskunnallista keskustelua. Suomessa se on jotenkin taka-alalla, meillä keskustelua hallitsee talous.”

Luovien alojen esteitä tulisi myös purkaa määrätietoisemmin.

”On tehty raportteja luovan työn kasvun esteistä, joihin voi vaikuttaa lainsäädännöllä. Niihin pitäisi pikaisesti puuttua.”

Myös perustulo voisi avata tältä osin uusia näkymiä.

Jos olisit Suomen kulttuuriministeri

Avarakatseinen maailma ja halu oppia koko ajan uutta ovat Puumalan mielestä kulttuurin otollisimmat lähtökohdat. Suurimpana uhkakuvana hän pitää välinpitämättömyyttä ja kyynisyyttä.

Jos talousarvojen keskeltä ei löydetä ihmisyyttä, hukkaamme olennaista.

”Kulttuuri ammentaa voimansa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Jos ollaan kyynisiä, kulttuurin tila käy pieneksi ja se marginalisoidaan. Samoin jos talousarvojen keskeltä ei löydetä ihmisyyttä, hukkaamme jotain olennaista.”

1990-luvun laman voittajiin kuului kulttuuri, jonka olemassaolo turvattiin eri tavoin. Voiko tämä toistua?

”Merkit ovat aika hyvät. Kulttuuria ei ole säästökohde, ja kärkihankkeissa on uusia avauksia. Uskotaan ja toivotaan että näin voi tapahtua ja tehdään sen eteen töitä.”

Jos olisit Suomen kulttuuriministeri, mikä olisi ensimmäinen päätöksesi?

”Kyllä se liittyisi lasten ja nuorten harrastustoimintaan – taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen Suomessa, ja siihen että mahdollisimman moni löytäisi oman juttunsa, oman tapansa kokea tätä maailmaa.”

  • Kuntavaaleista pitää tehdä kulttuurivaalit

    Kulttuurin välikysymys vaatii kulttuuria kuntavaaleihin

    Suomi on repeytynyt kuihtuviin kuntiin ja kasvaviin keskuksiin. Mutta mikä voisi olla kolmas tie, ja missä on uusien kuntapäättäjien valta sote-Suomessa? Anna Tulusto ja Aleksis Salusjärvi jättävät uuden kulttuurin välikysymyksen.

  • Keskustellaan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja taide pelastuu!

    Suomen, taitelijoiden ja taiteen tila keväällä 2016.

    "Fantastisen ruotsalainen keskustelu. Me keskustellaan täällä asioista, ihan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja tällä tavalla taide pelastuu", sanoi #kulttuurinvälikymys-keskustelun kommentaattori, toimittaja Katja Ståhl. #kulttuurinvälikysymys kokosi huhtikuisena torstai-iltana Vanhalle Ylioppilastalolle taiteilijoita ja poliitikkoja puhumaan Suomen, taitelijoiden ja taiteen tilasta, kun eduskuntavaaleista on kulunut vuosi. Kevään 2017 saattavat tuottaa uusia välikysymyksiä kulttuurista.

  • #kulttuurinvälikysymys: Sebastian Tynkkynen teki videovastineen pakolaisrunolle

    Sebastian Tynkkysen videovastine pakolaisrunolle

    Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen teki oma-aloitteisesti videovastineen #kulttuurinvälikysymys -hankkeen pakolaisaiheiselle runovideolle. Tynkkynen on yksi keskustelijoista tämän illan Kulttuurin välikysymys -ohjelmassa, joka nähdään suorana Yle Teemalla klo 19.30 alkaen. Katso molemmat videot täältä.

  • Li Andersson: Taide on luovan talouden ydin

    Andersson peräänkuuluttaa kulttuuripolitiikkaa.

    Li Andersson (vas.) kertoo olevansa pettynyt hallituksen kulttuuripolitiikkaan lähinnä siksi, ettei sitä ole ollut. ”Vaalien alla oli enemmän keskustelua kulttuurista kuin aikoihin. Olisi ollut tervetullutta reagoida siihen jotenkin.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Li Andersson.

Uusimmat sisällöt - Kulttuurin välikysymys

  • Kuntavaaleista pitää tehdä kulttuurivaalit

    Kulttuurin välikysymys vaatii kulttuuria kuntavaaleihin

    Suomi on repeytynyt kuihtuviin kuntiin ja kasvaviin keskuksiin. Mutta mikä voisi olla kolmas tie, ja missä on uusien kuntapäättäjien valta sote-Suomessa? Anna Tulusto ja Aleksis Salusjärvi jättävät uuden kulttuurin välikysymyksen.

  • Kokonaiskuvan kaipuu

    Todellisuus on helvetin sekava ja moniulotteinen.

    ”Miten voisimme hyväksyä, että todellisuus on helvetin sekava ja moniulotteinen?” kysyy toimittaja ja käsikirjoittaja Jari Hanska. Hanska oli yksi huhtikuun alussa järjestetyn Nykyaika-seminaarin järjestäjistä. Nuoren Voiman Liiton ja Kriitisen korkeakoulun yhdessä järjestämässä seminaarissa pyrittiin keskustelemaan yhden päivän aikana mm. sellaisista teemoista kuin maapallon ekologinen kantokyky, taiteen rooli, kaupunkitilan demokraattisuus, tiedon pirstaloituminen, ihmiskunnan kehittyminen, finanssikriisit ja rakkaus.

  • Keskustellaan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja taide pelastuu!

    Suomen, taitelijoiden ja taiteen tila keväällä 2016.

    "Fantastisen ruotsalainen keskustelu. Me keskustellaan täällä asioista, ihan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja tällä tavalla taide pelastuu", sanoi #kulttuurinvälikymys-keskustelun kommentaattori, toimittaja Katja Ståhl. #kulttuurinvälikysymys kokosi huhtikuisena torstai-iltana Vanhalle Ylioppilastalolle taiteilijoita ja poliitikkoja puhumaan Suomen, taitelijoiden ja taiteen tilasta, kun eduskuntavaaleista on kulunut vuosi. Kevään 2017 saattavat tuottaa uusia välikysymyksiä kulttuurista.

  • #kulttuurinvälikysymys: Sebastian Tynkkynen teki videovastineen pakolaisrunolle

    Sebastian Tynkkysen videovastine pakolaisrunolle

    Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen teki oma-aloitteisesti videovastineen #kulttuurinvälikysymys -hankkeen pakolaisaiheiselle runovideolle. Tynkkynen on yksi keskustelijoista tämän illan Kulttuurin välikysymys -ohjelmassa, joka nähdään suorana Yle Teemalla klo 19.30 alkaen. Katso molemmat videot täältä.

  • Li Andersson: Taide on luovan talouden ydin

    Andersson peräänkuuluttaa kulttuuripolitiikkaa.

    Li Andersson (vas.) kertoo olevansa pettynyt hallituksen kulttuuripolitiikkaan lähinnä siksi, ettei sitä ole ollut. ”Vaalien alla oli enemmän keskustelua kulttuurista kuin aikoihin. Olisi ollut tervetullutta reagoida siihen jotenkin.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Li Andersson.

  • Kaikki menee pieleen: sarjakuvataiteilijat Kaisa Leka, Ville Pirinen ja Juho Juntunen piirtävät maailmantuskassa

    Sarjakuvataitelijat ja maailmanloppu

    Juho Juntusen, Ville Pirisen ja Kaisa Lekan spontaani näkemys siitä, mikä mättää juuri nyt. Lapsuuden itsekkyys kulminoituu hiiltyneeseen maapalloon ja jumalan face palmiin. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.

  • Vihapuhe uhkaa myös kulttuuria - #kulttuurinvälikysymys selvitti uhkakuvat

    Mitkä ovat suomalaisen kulttuurin uhkakuvat?

    #kulttuurinvälikysymys lähetti kaikille kansanedustajille ja suurelle joukolle taiteen ammattilaisia kyselyn kulttuurin uhkakuvista. Vastanneiden näkemykset ovat linjassa: julkistalouden alasajo ja vihapuhe ovat kulttuurimme suurimmat uhat. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta. Keskustelua taiteen voimasta, uhista ja mahdollisuuksista.

  • "Rajasitko mun tissit pois kuvasta? Miks?" Jenni Kokander paljaana taiteen vuoksi

    Jenni Kokander on paljas Taiteilija.

    ”Yritin kirjoittaa "näkkileivästä", mutta asetelma tuntuikin teennäiseltä ja jotenkin pakoilulta. Mitä jos tekisinkin parodiaa itsestäni ja/tai taiteilijoista?” kirjoittaa näyttelijä Jenni Kokander sähköpostiviestissä. Tästä sai alkusa Me taiteilijat –video. Videossa päähenkilö, "Taiteilija" sanoo: "Me uskalletaan olla paljaana." Ja tämä on totta: hyvinkin paljaana. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.

  • Timo Harakka: Julkinen valta on jäljessä siitä, mitä taiteessa tapahtuu

    Timo Harakan mielestä kulttuuri on jäänyt ilman linjauksia.

    ”Ei ole näkemystä, minkälaisiin taidealoihin halutaan satsata tai minkälaista identiteettiä Suomi kulttuurin kautta rakentaisi.” Timo Harakan (sd.) mielestä kulttuuri on jäänyt hallituksessa ilman linjauksia, mikä ilmenee konkreettisesti kulttuuriministerin puuttumisena. #kulttuurinvälikysymys kysyy, mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Timo Harakka.

  • Ritva Elomaa: Kansallista kulttuuria pitää vaalia kuin timanttia tai kukkaa

    Elomaa on tyytyväinen hallituksen kulttuuripolitiikkaan.

    ”Kulttuuri on hallitusohjelmassa, eikä edes kovin heikosti. Se tekee tavoitteiden saavuttamisesta paljon helpompaa. Kulttuuriinhan kuuluu myös liikunta.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa.

  • Pakolainen saapuu paratiisiin - Maija Vilkkumaa tulkitsee Hassan Blasimin runon

    Hassan Blasimin runo pakolaisesta Maija Vilkkumaan lukemana

    "He vievät sinut omaan paratiisiinsa, sitten piinaavat sinua yötä päivää kauhuillaan sinun silmissäsi, joista loistaa pelko ja toivo." Kirjoittaa Suomessa asuva irakilaiskirjailija Hassan Blasim runossaan Pakolainen paratiisissa jonka nimi on Eurooppa. Blasimin mielestä pakolaisista ei saisi puhua liikaa - ja myönteiselläkin julkisuudella on huonot puolensa. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.