Hyppää pääsisältöön

Yhteinen taival – Ylen vuosikymmenet

Yle on kulkenut suomalaisten mukana arjessa ja juhlassa yli 90 vuotta. Lähde kanssamme matkalle halki vuosikymmenten.

1920193019401950196019701980199020002010

1920-luku

Yleisradio perustettiin 9.9.1926.

Ohjelmiston tavoitteena oli “kansansivistyksen edistäminen, hyödyllisten tiedonantojen toimittaminen ja viattoman ajanvietteen hankkiminen”. 10.9. radioitiin ensimmäinen jumalanpalvelus ja 14.9. ensimmäinen kuunnelma, August Strindbergin pienoisnäytelmä Paria.

Niin me uskommekin saavamme teidän kaikkien aulista apuanne alkavassa työssämme. Sillä yleisradiotoiminnan tärkeimpänä edellytyksenä lopultakin on hyvä yhteisymmärrys ja hedelmällinen yhteistyö ohjelman lähettäjän ja niitten kuuntelijain välillä.― Näillä sanoilla väliaikainen toimitusjohtaja L. M. Viherjuuri avasi O.Y. Suomen Yleisradio – A.B. Finlands Rundradion -nimisen ohjelmayhtiön toiminnan

Ensimmäinen säätiedotus merenkulkijoille lähetettiin Hanko-radiossa 15. maaliskuuta vuonna 1926. Radiosta lähetetyt säätiedotukset ja myrskyvaroitukset ovat olleet arkipäivää tuosta päivästä lähtien. Ne ovat osa Yleisradion viranomaistiedottamista.

Suosituimpia ohjelmia olivat musiikkiesitykset ja puheohjelmat. Selostajat olivat suurten tapahtumien silminnäkijöitä. Musiikilla oli alusta alkaen merkittävä osa Ylen ohjelmistossa. Radio-orkesteri – sittemmin Radion sinfoniaorkesteri – perustettiin jo 1927.

Ylen rahoitus perustui alusta alkaen lupamaksuihin. Kuuntelulupia oli perustamisvuoden lopulla noin 10 000.

Lue lisää:

Yleisradion kuuluttajat Alexis af Enehjelm, Ebba Jakobsson-Lilius ja Markus Rautio radion studiossa.

Sinko, Säteisheitin vai Yle?

Kun Yleisradio aloitti vuonna 1926 toimintansa, uudelle palvelulle piti keksiä vetävä nimi. Esillä oli monia vaihtoehtoja, kuten Sinko, Säteisheitin ja Kansansäteilijä. Nimi Yleisradio napattiin Puolustusvoimilta, jossa yleisradiolla tarkoitettiin kaikkien kuultavissa olevaa radiolähetystä.

Lue lisää:

Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita.

Merisää on radiotiedotteiden klassikko

Yksi radion tunnetuimmista ja seuratuimmista tiedotteista on merisää. Viisi kertaa päivässä lähetettävä säätiedotus merenkulkijoille on samalla yksi pisimpään ohjelmistossa ollut tiedotus. Merisään mittauksesta ja tiedotteen tekemisestä vastaa ilmatieteen laitos. Se on osa Yleisradion viranomaistiedottamista.

Lue lisää:

Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

1920193019401950196019701980199020002010

1930-luku

Suomalainen yhteiskunta oli 1930-luvulla maalaiskylien maa. Neljä viidesosaa suomalaisista asui maalla ja kaksi kolmasosaa sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Yleisradion lähetysten kuuntelemisen mahdollisti harvaan asutun maan sähköistäminen. Kaikki Yleisradion lähetykset olivat suoria vuoteen 1934 asti.

1930-luku oli radiokuunnelmien aikaa. Suosituimpana sarjana oli Suomisen perhe. Urheilutapahtumien selostukset lisääntyivät ja kouluradiolähetykset aloitettiin 1934. Yleisradion ensimmäisiltä vuosilta ei ole säilynyt ohjelmia kuultavaksi, sillä aluksi ohjelmia tallennettiin vain kokeeksi.

Vanhin Ylellä tallessa oleva radio-ohjelma on presidentti P. E. Svinhufvudin uudenvuoden puhe vuodelta 1935.

Alusta lähtien Yleisradio on lähettänyt myös aika­merkkiä. Aluksi se annettiin triangelilla, vuodesta 1934 lähtien gongilla. Myöhemmin otettiin käyttöön viidestä lyhyestä ja yhdestä pitkästä piippauksesta koostuva aikamerkki, joka on edelleen käytössä.

Lue lisää:

Kuuluttaja Birgit Lilius odottaa aikamerkkigongin kumahdusta.

Yleisradion aikamerkki on radioklassikko

Aikamerkki on yksi niistä Ylen ohjelmanumeroista, jotka ovat eniten vaikuttaneet jokapäiväiseen ihmiselämään. Elävän arkiston aikamerkkipakettiin sisältyy myös kellonaikojen luentaa yli kahden tunnin ajalta.

Lue lisää:

Kukko Ylen radiostudiossa ehkä 1930-luvulla (arvioitu).

Aamukukot kiekuivat päivän radio-ohjelman alkaneeksi

Kukko kiekuu … kukko kiekuu … kukko kiekuu! Näin kuului aamuisin Suomen radiosta hellästi. Säännöllisesti aina 1930-luvulta vuoteen 1963 asti suoritti Ylen ainoan radiokanavan aamunavauksen radion aamukukko.

Arvoisa Yleisradio, voisitteko kohteliaimmin ottaa huomioon, että toivoisin kuulevani Miliza Korjuksen iki-ihanan Warum?-kappaleen. Kunnioittavin terveisin vakiokuulijanne rouva Nieminen Kuusankoskelta

Lauantain toivotut levyt on Yleisradion vanhin yhtämittaisesti jatkunut ohjelma. Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien.

Lue lisää:

Lauantain toivotut levyt -ohjelmaan vuosikymmenten aikana saapuneita kuuntelijoiden toivekirjeitä ja postikortteja

Lauantain toivotut levyt – toivomuskonsertteja radion kuuntelijoille vuodesta 1935

Lauantain toivotut levyt on Yleisradion vanhin yhtämittaisesti jatkunut ohjelma. Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Ohjelman 70-vuotissyntymäpäivää vietettiin Yle Radio 1:ssä marraskuussa 2005.

Lue lisää:

Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

1920193019401950196019701980199020002010

1940-luku

Vuosikymmentä leimasivat kansainväliset kriisit ja sotavuodet. Talvisota, välirauhan aika ja jatkosota vaikuttivat Yleisradion toimintaan ja ohjelmistoon.

Radion piti tyydyttää poliittisen ja sotilaallisen toiminnan lisäksi kansanhuollon toiveet sekä rintamamiesten tarpeet: Radiossa luettiin tiedotuksia kansalaisille ja lähetettiin tervehdyksiä rintamalle. Sota-aika synnytti myös iskelmäklassikoita.

Rauhan tultua Yleisradio palasi normaaliin arkeen ja puolustusvoimien ohjelmisto jäi pois. Radiosta lähetettiin ajankohtaisia ohjelmia, jotka palvelivat Suomen jälleenrakentamista. Kulttuuri- ja kasvatustavoitteet tulivat sisällöissä keskeisiksi.

Ensimmäinen Metsäradio lähetettiin 1946. Säännölliset saamenkieliset ohjelmat aloitettiin lokakuussa 1947. Radioteatteri perustettiin 1948 tuottamaan “mahdollisimman korkeatasoista teatteritaidetta”. Radion ääreen kokoonnuttiin kuuntelemaan Viisasten kerhoa ja Kalle Kustaa Korkin seikkailuja.

Tässä vaiheessa luotiin pohja Ylen parlamentaariselle ohjaukselle, joka toimii edelleenkin. Yhtiön ensimmäinen eduskunnan valitsema hallintoneuvosto aloitti toimintansa.

Vuonna 1949 Yleisradio välitti presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanoton ensimmäistä kertaa.

Lue lisää:

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa 1975. Presidentti Urho Kekkonen seisoo yksin keskellä salia, taustalla vieraita ja valokuvaajia.

Linnan juhlista tuli Suomen tärkein mediatapahtuma

Televisiokamerat päästettiin itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan mukaan 1950-luvulla, mutta radio oli ollut paikalla jo aiemmin. Ensimmäiset suorat lähetykset Linnan juhlista nähtiin jo heti tv-toiminnan alkuvuosina, mutta suora lähetys vakiinnutti paikkansa itsenäisyyspäivän illassa vasta 1980-luvulla. 2000-luvulla Linnan juhlat keräsi tv:n ääreen jopa pari miljoonaa suomalaista.

Lue lisää:

Mellerin lapset kuuntelevat radiota

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

1920193019401950196019701980199020002010

1950-luku

Yle aloitti säännölliset televisiolähetykset Suomen television nimellä 1958. Television suosio oli suurempi kuin oli osattu aavistaakaan: kotimaiset elokuvat, urheilu ja radiosta tutuksi tullut lavaviihde vetivät katsojia.

Yleisön suursuosikki oli vuonna 1958 alkanut Palapeli-viihdeohjelma ja sen suosituin osuus, Niilo Tarvajärven juontama Laatikkoleikki.

Teija Sopanen 50-luvulla.
Teija Sopanen 1950-luvulla. Teija Sopanen 50-luvulla. Kuva: Yle Kuvapalvelu Teija Sopanen,Yle,ylen historia

Vaikka Markus-setä ja muut radiokuuluisuudet olivat suuruuksia, ensimmäinen megatähti syttyi televisiossa. Teija Sopanen aloitti kuuluttajana, mutta päätyi television monitoiminaiseksi. Koko kansan Teija oli Suomen suosituin tv-esiintyjä melkein kaksikymmentä vuotta.

Radion Ula-asemat rakennettiin ja kuuluvuus parani. Uusia suosittuja ohjelmia olivat Tervetuloa aamukahville sekä Kankkulan Kaivolla.

Lue lisää:

Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

1920193019401950196019701980199020002010

1960-luku

Suomen suuren rakennemuutoksen vuosikymmenenä väestö muutti etelään ja maalta kaupunkeihin. Länsi-Euroopan yli pyyhkäissyt henkisen muutoksen aalto näkyi myös vaurastuvassa Suomessa. Aikakautta kuvasi halu herättää keskustelua ja saada ihmiset toimimaan.

Yleisradio kehitti ohjelmatoimintaa ajan hengessä pystyäkseen paremmin täyttämään sivistys- ja valistustavoitteensa. Yleisradion historian ajanjaksoa 1965–1969 kutsutaan usein reporadioksi silloisen pääjohtajan Eino S. Revon mukaan.

TV2 syntyi, kun Yle alkoi toimia kahdella tv-kanavalla 1965.

Suomi osallistui ensimmäisen kerran Eurovision laulukilpailuihin vuonna 1961 Laila Kinnusen esittämällä kappaleella Valoa ikkunassa.

Sävelradio mullisti Yleisradion musiikkitarjonnan aloittamalla iskelmien soittamisen. Muutamassa viikossa perustettu Sävelradion toimitus alkoi soittaa kevyttä musiikkia peräti kuusi tuntia päivässä.

Vuoden 1964 alkupuolella puolen miljoonan tv-luvan raja meni rikki. Vuonna 1966 oli aika katsoa taasepäin kuluneita 40 vuotta. Ensimmäinen suora väri-tv-lähetys tehtiin vuonna 1967.

Urheiluruutu aloitettiin vuonna 1963. Ylen uutiset oli hankittu alkuvuosikymmeninä Suomen Tietotoimistolta, mutta vuonna 1965 Yle alkoi lähettää omia uutisiaan radiossa ja televisiossa.

Lue lisää:

Ylen Kuustudiossa seurattiin ensimmäistä kuukävelyä heinäkuussa 1969.

Kuustudio

Kesällä 1969 maailma eli historiallisia hetkiä, kun Yhdysvallat valmistautui kautta aikain ensimmäiseen kuukävelyyn. Ylen Kuustudiossa seurattiin suorana kun astronautti Neil Armstrong otti ensimmäiset askeleet kuun pinnalla.

Lue lisää:

Pipopäinen pikkulapsi 1960

Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

1920193019401950196019701980199020002010

1970-luku

Yleisradion ja koko Suomen 1970-lukua voi luonnehtia määritteellä politisoituminen. Suomen suunnasta käytiin kamppailua. Elimme Kekkosen aikaa, maailman puheenaiheita olivat öljykriisi, idän ja lännen liennytyspolitiikka, ETYK-huippukokous, ja terrorismi Euroopassa.

Yleisradio kehitti aluetoimintaa ja lisäsi ohjelmistoa. Radioon tuli kaksi kanavaa. Yleisohjelma oli asiapitoinen kanava, johon liittyi myös viranomaistiedotuksia. Rinnakkaisohjelma-kanavan sisältö oli viihteellisempää. Kolmanneksi ohjelmakanavaksi muodostui ruotsinkielinen ohjelma.

Puhelinlangat laulaa oli kontaktiohjelmien edelläkävijä. Ensimmäinen alueellinen radio Ylen aikainen aloitti pääkaupunkiseudulla vuonna 1975.

Televisiossa saivat ensiesityksensä Myrskyluodon Maija ja Kahdeksan surmanluotia. Viihdettä edusti Jatkoaika, Sirkus Pasila ja Ilkamat.Vuonna 1977 ruutuun ilmestyi yksi Ylen klassikoista, Pikku Kakkonen.

Ransu-koira ja Sirkuspelle Hermanni
Ransu-koira ja Sirkuspelle Hermanni Kuva: Yle Ransu,Sirkuspelle Hermanni,1980-luku,Veijo Pasanen

1920193019401950196019701980199020002010

1980-luku

Yleisradio oli 1980-luvulla aivan uudessa tilanteessa, kun yhtiö sai kilpailijoita. Markkinoille tulivat kaupalliset radiot, uusi kaupallinen tv-kanava, kaapelitelevisio ja MTV:n uutiset.

Yle aloitti tekstitelevisiotoiminnan 1981. Miljoonas väri-tv-lupa lunastettiin vuonna 1982, säännölliset yöradiolähetykset alkoivat 1987 ja tv-lähetykset uudesta lähetyskeskuksesta 1988.

Ylen ohjelmallinen panostus oli tv-historian suurteos, neliosainen tv-elokuva Rauta-aika. Alkuperäinen Rockradio aloitti rinnakkaisohjelmassa. Iskelmä- ja rock-ohjelma Hittimittari täydensi television musiikkitarjontaa.

Suosittuja viihdeohjelmia olivat Reinikainen, Hukkaputki, Hepskukkuu, Velipuolikuu ja Mutapainin ystävät.

Lue lisää:

Esko Salminen (Pohjolan isäntä).

Rauta-aika

"Unohtakaa Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. TV2:n komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982.

1920193019401950196019701980199020002010

1990-luku

1990-luvun alussa Suomessa alkoi pankkikriisi joka johti maamme historian ehkä suurimpaan lamaan. Lamalla oli syvä vaikutus koko vuosikymmenen ajan Suomen talouteen, kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin.

Lamaa paettiin Ylen elämänmakuisten draama- ja viihdesarjojen pariin. Suosittuja olivat mm. Metsolat, Kotikatu, Vuoroin vieraissa, Kummelit ja Tuttu juttu.

Ensimmäinen nuorille suunnattu populaarimusiikin kanava Radiomafia perustettiin vuonna 1990.

Saamelaisten oma radiokanava perustettiin ja uutisia alettiin tehdä viittomakielellä.

Yle aloitti verkkopalvelut avaamalla omat kotisivunsa vuonna 1995 ja ensimmäinen Ylen vaalikone oli käytössä vuoden 1996 eurovaaleissa

Vuonna 1996 mustavalko-tv-lupa poistui käytöstä.

Ykkösen aamu-tv aloitti 1997. Yle perusti myös Suomen ensimmäiset digitaaliset radiokanavat, Yle Radio Peilin, Ylen Klassisen ja Radio Ainon.

Ylen tehtävät määriteltiin Yleisradio-lailla, joka astui voimaan 1994.

1920193019401950196019701980199020002010

2000-luku

2000-luvun alku oli kaukana lamavuosista. Suomessa internet ja matkapuhelimet yleistyivät nopeaan tahtiin. Suomalaiset kansainvälistyivät ja talous eli vahvaa kasvukautta.

Viihteeseen rynnistivät uudet ohjelmatyypit: humoristinen animaatio ja tosi-tv. Itse valtiaat, Pasila ja Satuhäät nousivat suosikeiksi.

Teknologiahuumassa television suosituimipia ohjelmia olivat myös yllättäen maalaiskomediat ja draamasarjat kuten Mooseksen perintö, Turvetta ja timantteja, Raid, Pirunpelto, Karjalan kunnailla ja Taivaan tulet.

Ylen alueelliset tv-uutiset käynnistyivät loppiaisena 2000 ja laajentuivat lopulta kattamaan koko maan. Vuonna 2007 Yle perusti oman uutistoimiston.

Yle avasi Elävän arkiston 80-vuotisjuhlansa kunniaksi 9.9.2006. Vuonna 2007 avautunut Yle Areena oli maan ensimmäinen verkkopalvelu, jonka avulla saattoi katsella televisio-ohjelmia ja kuunnella radio-ohjelmia silloin, kun itselle sopii.

Suomi voitti Euroviisut vuonna 2006 ja isännöi seuraavana vuonna ensimmäisiä Eurovision laulukilpailuja Suomessa.

Suomi siirtyi digitaaliseen televisioon kun analogiset tv-lähetykset lopetettiin elokuussa 2007.

Lue lisää:

Mr. Lordi eli Tomi Putaansuu lavalla

Euroviisujen Suomen-karsinnoista tuli esiintyjien kisa 2000-luvulla

Alkukangertelun jälkeen 2000-luvusta tuli Suomelle kunnian vuosikymmen, kun Lordi toi voiton kotiin vuonna 2006.

Lue lisää:

Marion Rung laulaa Tom tom tom -kappaletta Euroviisukarsinnassa.

Euroviisukarsinnoissa yhdistettiin maailmaa 1970-luvulla

Suomen euroviisukarsinnoissa kuultiin paljon rauhaa ja eurooppalaisuutta korostavia lauluja 1970-luvulla.

Lue lisää:

Frederik, Riki Sorsa, Kari Kuivalainen ja Sonja Lumme 1980-luvulla Suomen euroviisukarsinnoissa

Viisukarsinnat muuttuivat joka vuosi 1980-luvulla

Suomen Euroviisukarsinnat elivät nopean evoluution aikaa 1980-luvulla. Konsepti muuttui joka vuosi, osittain teknologian kehittymisen vuoksi.

Lue lisää:

Beat, CatCat, Edea ja Jasmine edustivat Suomea euroviisuissa 1990-luvulla

Euroviisukarsinnat kehittyivät kansanjuhlasta lama-ajan säästöviisuihin 1990-luvulla

Euroviisut ja euroviisukarsinnat olivat muutosten kourissa 1990-luvulla. Vuosikymmenen alussa karsinnoista tuli mahtipontinen viihdetapahtuma, kunnes lama pakotti supistamaan.

1920193019401950196019701980199020002010

2010-luku

Globalisaatio, digitalisaatio ja modernit kansainvaellukset ovat kuluvan vuosikymmenen isoja otsikoita.

Yle Areena ja Elävä arkisto äänestettiin vuonna 2011 ensimmäisen kerran Suomen arvostetuimmiksi palveluiksi verkossa.

Yle on alan edelläkävijä Suomessa. Yle Areena ja Elävä arkisto äänestettiin vuonna 2011 Suomen arvostetuimmiksi palveluiksi verkossa. Sittemmin molemmat palvelut on palkittu useasti.

Yle on muuttunut ajan mukana.Yle on digitalisoinut television, uudistanut tuotantotapoja ja rakentanut uusia verkkopalveluita. Kaikki televisiokanavat ovat olleet katseltavissa suorana Yle Areenassa huhtikuusta 2013 alkaen.

Yle kehitti ensimmäisen uutissovelluksensa Yle Uutisvahdin vuonna 2014. Se valittiin heti samana vuonna Suomen parhaaksi julkisen sektorin mobiilipalveluksi. Yle Uutisluokka aloitti mediakasvatuksen yhdessä koulujen kanssa vuonna 2014. Uutisluokan tavoitteena on edistää nuorten medialukutaitoa ja lisätä koululaisten kiinnostusta ajankohtaisia asioita ja yhteiskuntaa kohtaan. Yle laajensi uutispalveluaan aloittamalla venäjänkieliset tv-uutiset keväällä 2013 ja karjalankieliset radiouutiset Pohjois-Karjalan alueella alkuvuodesta 2015.

Tv-kanavien lähettäminen teräväpiirtomuodossa alkoi 2014 ja vuonna 2015 lähes kaikki Ylen tekemät televisio-ohjelmat olivat teräväpiirto- eli HD-laatua.

Ylen rahoitusmalli muuttui ensimmäisen kerran yhtiön perustamisen jälkeen: laitteen käyttöön perustuvasta maksusta siirryttiin Yle-veroon vuonna 2013.

Siskonpeti-sarjan toinen tuotantokausi: Sanna Stellan, Pirjo Heikkilä, Krisse Salminen ja Niina Lahtine
Kultaisella Venlalla palkitun Siskonpedin kvartetti Niina Lahtinen, Krisse Salminen, Sanna Stellan ja Pirjo Heikkilä. Siskonpeti-sarjan toinen tuotantokausi: Sanna Stellan, Pirjo Heikkilä, Krisse Salminen ja Niina Lahtine Kuva: Yle/Numi Nummelin siskonpeti

1920193019401950196019701980199020002010

Yle on yhteinen juttu.
Suomalaisten oma yhtiö kertoo sinun tarinasi.

Yleisradion toimitus- ja pääjohtajat vuodesta 1926

väliaikainen toimitusjohtaja L. M. Viherjuuri 2.6.1926–31.3.1927
väliaikainen toimitusjohtaja Yrjö Koskelainen 1.4.1927–12.10.1927
väliaikainen toimitusjohtaja, prokuristi A. Deinert 13.10.1927–7.12.1927
toimitusjohtaja (pääjohtaja 1.4.1944 alkaen) Hj. W. (Hjalmar Woldemar) Walldén (nimi v:sta 1935 J. V. (Jalmar Voldemar) Vakio) 7.12.1927–25.4.1945
pääjohtaja Hella Wuolijoki 26.4.1945–31.12.1949
pääjohtaja Einar Sundström 1950–1964
pääjohtaja Eino S. Repo 1965–1969
pääjohtaja Erkki Raatikainen 1970–1979
pääjohtaja Sakari Kiuru 1980–1989
pääjohtaja Reino Paasilinna 1.1.1990–31.3.1994
toimitusjohtaja Arne Wessberg 1.4.1994–30.4.2005
toimitusjohtaja Mikael Jungner 1.5.2005–30.4.2010
toimitusjohtaja Lauri Kivinen 1.5.2010–

Pitkään Yleisradion toimitus- tai pääjohtaja nimitettiin poliittisin perustein ja määräajaksi. Nykyistä toimitusjohtajaa Lauri Kivistä ei ole nimitetty poliittisin perustein, ja hänellä on vakituinen työsuhde.

Ylen pääjohtajien kavalkadi Elävässä arkistossa