Hyppää pääsisältöön
Aihesivun AFK pääkuva

Keskittymisen meta

Ville Toimi
Ville Toimi Kuva: Kirsi Ranta e-urheilu

Counter-Strikessa keskittyminen on kaiken A ja O... tai pikemminkin G ja G.

Muistan, kun nuorena urheilun, jota harrastin, edessä ei ollu etuliitettä “e-”. Pelasin muun muassa lentopalloa. Siinä olin tasoltani ehkä Gold Nova 2. Menin syöttämään palloa ottelun ratkaisevalla hetkellä ja aloin hokea päässäni “keskity, keskity, keskity…” Syötin, ja katsoin kuinka pallo jäi verkkoon. Lentopallossa syöttäminen on yhtä yksinkertaista kuin awikalla ampuminen. Tähtäät ja ammut. Mutta silloin kun keskittyy siihen, että keskittyy, ei keskity siihen, että tähtäisi kohdalleen. Noh, tämä taas saattoi olla yhtä yksinkertaista kuin Negevin spray-kuvion hallitseminen. Mutta kuitenkin totta.

Toissa päivänä päättyneessä MLG Columbus 2016 Major -turnauksessa brasilialainen Luminosity Gaming voitti pokaalin ja 500 000 dollaria, koska onnistui keskittymään olennaiseen paremmin kuin muut joukkueet.

Semifinaalissa yhdysvaltalais-ukrainalainen Team Liquid pelasi parasta peliään (koskaan) aina siihen asti, kun olivat yhden rundin päässä kartan voitosta. Luminosity Gaming kuitenkin nousi Miragessa tilanteesta 9-15 ja Cachessa tilanteesta 6-15 jatkoaikojen kautta voittoon. Semifinaali päättyi 2-0. Tämä ei tapahtunut pelkästään Liquidin jäätymisen takia, vaan enemmänkin LG:n asenteen ja keskittymiskyvyn ansiosta.

Mietitään Liquidin ja LG:n mentaalitasoa comebackin eri vaiheissa.

Liquid voittaa Cachessa viidennentoista kierroksensa ja on enää yhden rundin päässä kartan voitosta. Pelaajat toteavat itselleen, että nyt pitää pysyä rauhallisena ja jatkaa omaa peliä. Tarvitaan enää yksi rundi voittoon. Ja vaikka usko voittoon olisikin vahva, nyt osa keskittymisestä on siirtynyt pois pelitilanteiden miettimisestä itsensä rauhoittelemiseen.

Samaan aikaan vastapuolella Luminosity Gamingin pelaajat jatkavat keskittymistä peliin miettimättä, mikä tilanne on. Joukkueena LG:n yksi ominaispiirteistä on se, että se pystyy kartan edetessä lukemaan vastustajan aikeita paremmin ja muuttamaan pieniä osia pelissään niiden tuhoamiseksi. Ja nyt se alkaa kantaa hedelmää, koska vastapuolella keskittyminen rakoilee.

Liquidin tavoitteeksi on tullut saada yksi rundi. Voittaa kartta. Saada kotiyleisö huutamaan hurmoksessa. Kun taas LG:n pelaajat keskittyvät sataprosenttisesti pienempien palasten haalimiseen: voittamaan entry-taisteluita, ajoittamaan hyökkäykset täydellisesti, flänkkäämään tehokkaasti, hakemaan infoa harkituilla riskeillä, selkeään kommunikoimiseen retake-tilanteissa, pitämään reaktioajan mahdollisimman lyhyenä... Ja kun näissä pienissä palasissa onnistuu paremmin kuin vastustaja, voittaa rundeja.

Vaikka pelaaja saisi kammottavan ajatuksen nopeasti pois päästään, se on silti jäänyt alitajuntaan kytemään

Lauantaina LG alkoi tässä vaiheessa pelata täydellisyyttä hipoen. Myönnän, että Miragessa coldzeran uskomaton neljän tapon suoritus awikalla vaati tuuria onnistuakseen, mutta vaikka tämä ei olisi osunut hypystä tuplia vaan tippunut itse siihen paikkaan, tilanne olisi ollut vielä neljä vastaan neljä.

Seuraava vaihe on se, kun LG on saanut pari rundia ja Liquidin pelaajien mieleen nousee hetkeksi “worst case scenario”. Vaikka pelaaja saisi kammottavan ajatuksen nopeasti pois päästään, se on silti jäänyt alitajuntaan kytemään ja osa keskittymisestä olennaiseen ropissut pois.

Lisäksi tässä vaiheessa Liquidin in-game-leader Hiko alkaa paineiden takia ajatella enemmän laatikon sisältä eikä löydä enää etua tuovia taktiikoita. Etenkin Cachessa reilussa johdossa olisi voinut vielä ottaa parilla rundilla isompaa riskiä ja laittaa joku pelaaja yrittämään todella nopeaa entry-killiä. Toinen tappo sitten tradena, pommisaitti porukalla haltuun ja brasseille - suurta ajattelijaa, Frederikiä, lainaten - postimerkki perseeseen.

Itse asiassa joukkueen entinen in-game-leader ja koostan stand-in:nä turnaukseen tullut adreN oli juuri edeltävänä päivänä puhunut siitä, kuinka vaikea in-game-leaderina on nähdä itseään frägääjänä, kun keskittyy saamaan joukkuekavereista kaiken potentiaalin irti. Tässäkin tilanteessa Hiko, joka kartan ensimmäisessä osiossa sai uskomattomat 24 frägiä , olisi voinut itse lähteä hakemaan ratkaisijan roolia, kun mikään muu ei enää tuntunut toimivan.

Samalla Luminosity Gaming on sen sijaan saanut peräkkäisiä onnistumisia ja jääkiekostakin tuttu momentum on tukevasti heillä. Tässä vaiheessa takaa nousevalla joukkueella on monesti tapana kurkata tulostaululle ja syyllistyä tarvittavien rundien laskemiseen. Brasilialainen joukkue on kuitenkin henkisesti vahva ja jatkaa täysillä keskittymistä.

Kierros kierrokselta Liquidin ahdinko kasvaa ja painajainen alkaa käydä todeksi. Pelaajien sisältä kalvaa epätoivo ja huolestuminen alkaa näkyä jenkkikatsomossakin. Täyttä sulamista Liquid ei kuitenkaan mielestäni näyttänyt ja olisi varmasti käyttänyt jonkun tilaisuuden hyväkseen mikäli LG olisi sellaisen tarjonnut.

Sitten kolmaskymmenes rundi ratkeaa ja brassit ovat tasoittaneet kartan. On heidän aika huokaista helpotu… tai siis ei ole. LG on saanut jenkit ja s1mplen niskalenkkiin, joten olisi virhe löysätä otetta.

Counter-Strikessa viimeisen rundin voittamisesta on tullut monille tabu

Jatkoajalle pääsemisen helpotus on verrattavissa samaan fiilikseen kuin Liquidilla oli yhdeksän rundia sitten: “Ollaan lähellä voittoa. Nyt vaan klousataan tää.” Ja nyt on nähty (kahdesti), mihin se voi pahimmillaan johtaa.

LG jatkaa samaa rataa ja voittaa molemmat kartat ensimmäisillä jatkoajoilla.

Counter-Strikessa viimeisen rundin voittamisesta on tullut monille tabu, jonka voi "jinxata" helposti. Jos katsoo tilannetta ulkopuolelta, se on yksi rundi muiden joukossa, ei mitään ihmeellistä: vastustajat eivät saa helpotusta kuten täyttä rahapankkia, kuudetta pelaajaa tai ala näkemään johtavaa joukkuetta seinien läpi (poislukien Valven MotiMaking Kappa). Kaikki on vain korvien välistä kiinni.

Totta kai joskus häviöllä oleva joukkue voi saada yhdeksän rundia putkeen. Onhan se johtavakin joukkue monesti saanut päästäkseen isoon johtoon. Ei siinä mitään taikaa ole (paitsi ehkä NiP:n kohdalla). Eikä varmaan CS-yhteisössä olisi sanontaa “Comeback is real” (kaikkine muunnoksineen), jos comebackeja ei tapahtuisi niin usein. Mutta varmasti niitä tapahtuisi harvemmin, jos johtava joukkue lopettaisi scoreboardiin vilkuilun ja keskittyisi viimeiseen rundiin.

P.S. Finaalissa tämä toistui Na’Vin kohdalla. Eniten ihmettelinkin sitä, miten paljon Na’Vi ihmetteli tapahtunutta hävittyään ensimmäisen kartan 11-4 -johdosta. Kyllähän he olivat Luminosityn semifinaaliottelun nähneet.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - E-urheilu