Ville Matilainen
Yle
Sketsisarja Mutapainin ystävissä otettiin vuoden 1985 alussa kantaa Etelä-Afrikan rotuerotteluun eli apartheidiin. Sketsissä tavattiin Kari Heiskasen vimmaisesti näyttelemä Ulkoministeri, joka oli vastikään palannut Etelä-Afrikasta. Suorasanainen toiminnan mies oli kiihkeällä päällä, jolta ei edes haastattelupöytä säästynyt.
Ulkoministeri ei liiemmin peittele pöyristystään. Etelä-Afrikan rotuerottelu oli edennyt kerrassan sietämättömälle tasolle.
Ulkoministeri kertoo lyöneensä jo tervetuliaispuheessaan Etelä-Afrikan valtiojohdolle luun kurkkuun. Toiminnan mies paljastaa lisäksi karanneensa isänniltään ja tutustunut elämään mustille määrätyillä asuinalueilla eli bantustaneissa.
Maahan on mustan väestönosan rangaistussiirtola. Se on kerta kaikkiaan kuvottavaa.
Suomen ja Etelä-Afrikan kauppaneuvotteluita Ulkoministeri ei suostunut edes harkitsemaan tällaisessa tilanteessa. Myös ulkomaankauppaministeriön tulee pitää varansa, mikäli Suomessa on nähtävissä pieniäkään merkkejä kaupankäynnistä Etelä-Afrikan kanssa.
Aseellista väliintuloa ministeri ei nähnyt oikeaksi ratkaisuksi tilanteeseen. Ainoa mikä toimii on totaalinen saarto. Ulkoministeri kertoo lopuksi suuntaavansa seuraavaksi Puolaan, josta hän ei palaisi, ennen kuin asiat saataisiin siellä järjestykseen.
Haastattelijan roolissa sketsissä nähdään Pirkka-Pekka Petelius.
Todellisuus sketsin taustalla
Suomen oli aluksi vaikea ottaa kantaa Etelä-Afrikan harjoittamaan rotuerotteluun eli apartheid-politiikkaan. Poliittiseksi perinteeksi muodostui, että valtioiden sisäisiin asioihin ei puututa. Myös ulkomaankauppa oli keskeinen tekijä linjoja määriteltäessä. Esimerkiksi vielä vuonna 1969 ulkoministeri Ahti Karjalainen ei nähnyt mitään hyötyä Suomen ja Etelä-Afrikan kauppasuhteiden katkaisemisessa vaikka YK:n yleiskokous oli tuominnut apartheidin jo vuonna 1962. 1980-luvulla tilanne oli jo muuttunut. Vuosien 1984–85 aikana useat yhdysvaltalaisyritykset lähtivät Etelä-Afrikasta ja Yhdysvaltain senaatti asetti maan lokakuussa 1986 kauppasaartoon. Suomen eduskunta sääti vuonna 1987, että suomalaisyrityksillä oli kauppakielto Etelä-Afrikkaan. Apartheidin lakkauttava perustuslaki hyväksyttiin Etelä-Afrikassa joulukuussa 1993. YK:n yleiskokous päätti Etelä-Afrikan-vastaiset pakotteet ja Suomikin lopetti Etelä-Afrikan taloussaarron 1993.
Lue lisää:
Mitä apartheid meille kuuluu?
Suomen oli vaikea ottaa kantaa Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaan. Perinteeksi muodostui, että valtioiden sisäisiin asioihin ei puututa.
Lue lisää:
Tasavallassa tapahtuu: Aiheena Etelä-Afrikan apartheid
Vastaamassa ovat talouden, politiikan ja urheilun päättäjät suorassa lähetyksessä elokuussa 1976.
Lue lisää:
Mustavalkoista kauppaa Etelä-Afrikkaan
Etelä-Afrikan kauppasaarto oli poliittisesti kannattavaa, mutta yrityksiltä se vei markkinaosuuksia. Tähän löytyi kuitenkin lääkkeitä.
