Hyppää pääsisältöön

Mutapainin ystävien Ulkoministeri tuohtui Etelä-Afrikan rotuerottelusta

Sketsisarja Mutapainin ystävissä otettiin vuoden 1985 alussa kantaa Etelä-Afrikan rotuerotteluun eli apartheidiin. Sketsissä tavattiin Kari Heiskasen vimmaisesti näyttelemä Ulkoministeri, joka oli vastikään palannut Etelä-Afrikasta. Suorasanainen toiminnan mies oli kiihkeällä päällä, jolta ei edes haastattelupöytä säästynyt.

Ulkoministeri ei liiemmin peittele pöyristystään. Etelä-Afrikan rotuerottelu oli edennyt kerrassan sietämättömälle tasolle.

Ulkoministeri kertoo lyöneensä jo tervetuliaispuheessaan Etelä-Afrikan valtiojohdolle luun kurkkuun. Toiminnan mies paljastaa lisäksi karanneensa isänniltään ja tutustunut elämään mustille määrätyillä asuinalueilla eli bantustaneissa.

Maahan on mustan väestönosan rangaistussiirtola. Se on kerta kaikkiaan kuvottavaa.― Ulkoministeri

Suomen ja Etelä-Afrikan kauppaneuvotteluita Ulkoministeri ei suostunut edes harkitsemaan tällaisessa tilanteessa. Myös ulkomaankauppaministeriön tulee pitää varansa, mikäli Suomessa on nähtävissä pieniäkään merkkejä kaupankäynnistä Etelä-Afrikan kanssa.

Aseellista väliintuloa ministeri ei nähnyt oikeaksi ratkaisuksi tilanteeseen. Ainoa mikä toimii on totaalinen saarto. Ulkoministeri kertoo lopuksi suuntaavansa seuraavaksi Puolaan, josta hän ei palaisi, ennen kuin asiat saataisiin siellä järjestykseen.

Haastattelijan roolissa sketsissä nähdään Pirkka-Pekka Petelius.

Todellisuus sketsin taustalla

Suomen oli aluksi vaikea ottaa kantaa Etelä-Afrikan harjoittamaan rotuerotteluun eli apartheid-politiikkaan. Poliittiseksi perinteeksi muodostui, että valtioiden sisäisiin asioihin ei puututa. Myös ulkomaankauppa oli keskeinen tekijä linjoja määriteltäessä. Esimerkiksi vielä vuonna 1969 ulkoministeri Ahti Karjalainen ei nähnyt mitään hyötyä Suomen ja Etelä-Afrikan kauppasuhteiden katkaisemisessa vaikka YK:n yleiskokous oli tuominnut apartheidin jo vuonna 1962. 1980-luvulla tilanne oli jo muuttunut. Vuosien 1984–85 aikana useat yhdysvaltalaisyritykset lähtivät Etelä-Afrikasta ja Yhdysvaltain senaatti asetti maan lokakuussa 1986 kauppasaartoon. Suomen eduskunta sääti vuonna 1987, että suomalaisyrityksillä oli kauppakielto Etelä-Afrikkaan. Apartheidin lakkauttava perustuslaki hyväksyttiin Etelä-Afrikassa joulukuussa 1993. YK:n yleiskokous päätti Etelä-Afrikan-vastaiset pakotteet ja Suomikin lopetti Etelä-Afrikan taloussaarron 1993.

Lue lisää:

kuvitusta Aparthei-artikkeliin.

Mitä apartheid meille kuuluu?

Suomen oli vaikea ottaa kantaa Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaan. Perinteeksi muodostui, että valtioiden sisäisiin asioihin ei puututa.

Lue lisää:

Tasavallassa tapahtuu -ohjelman aiheena Etelä-Afrikan apartheid 1976.

Tasavallassa tapahtuu: Aiheena Etelä-Afrikan apartheid

Vastaamassa ovat talouden, politiikan ja urheilun päättäjät suorassa lähetyksessä elokuussa 1976.

Lue lisää:

Rahtilaiva merellä.

Mustavalkoista kauppaa Etelä-Afrikkaan

Etelä-Afrikan kauppasaarto oli poliittisesti kannattavaa, mutta yrityksiltä se vei markkinaosuuksia. Tähän löytyi kuitenkin lääkkeitä.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto