Hyppää pääsisältöön

Oopperailta Suomen kansallisoopperassa: Paheellisen elämän raskas rangaistus

Igor Stravinskyn ooppera Hulttion tie striimataan Suomen Kansallisoopperasta 9.4.2016.
Igor Stravinskyn ooppera Hulttion tie striimataan Suomen Kansallisoopperasta 9.4.2016. Kuva: Saara Salmi hulttion tie,Suomen Kansallisooppera

Alkusysäys Igor Stravinskyn Hulttion tie -oopperalle oli säveltäjän tutustuminen William Hogarthin (1697–1764) maalauksiin chicagolaisessa taidenäyttelyssä vuonna 1947.

Kahdeksan maalauksen sarjassa komea nuorukainen Tom Rakewell perii isältään suuren summan rahaa.

Tom lupaa viedä rakastettunsa Sarahin vihille (kuva 1). Hän alkaa tuhlata rahojaan (kuva 2) ja päätyy bordelliin (kuva 3). Velkaantunut Tom alkaa varastella ja hänet pidätetään, mutta Sarahin takuurahat vapauttavat Tomin (kuva 4). Tom tarvitsee edelleen rahaa ja menee siksi naimisiin vanhan lesken kanssa. Sarah yrittää estää avioliiton (kuva 5). Tom jatkaa tuhlaamista ja menettää koko omaisuutensa pelaamalla (kuva 6). Rappio syvenee, Tom joutuu vankilaan (kuva 7) ja lopulta mielisairaalaan (kuva 8).

Oopperansa libretistiksi Stravinsky pyysi Westan Hugh Audenin (1907–1973), joka opiskeli Oxfordissa ja lukeutui vasemmistoradikaaleihin. Hän solmi avioliiton Thomas Mannin tyttären kanssa ja taisteli fasismia vastaan Espanjan sisällissodassa.

Libretistin ja säveltäjän yhteistyö sujui hedelmällisissä merkeissä. Vaikka Hogarthin maalaukset ovat lähtökohtana libretolle, kaksikko lisäsi tarinaan henkilöitä kuten Nick Shadow'n, joka ei esiinny Hogarthin töissä. Hänen hahmonsa yhdistyy puoliksi Mefistoon, puoliksi Don Giovannin Leporelloon. Mozartista muistuttaa myös Truloven tytär Anna, jonka voi nähdä Don Giovannin Donna Annana. Hogarthin vanha ruma nainen on muuttunut Babaksi, parrakkaaksi turkkilaiseksi sirkustähdeksi. (Lue myös: Sopraano Päivi Nisula jää eläkkeelle parrakkaana naisena)

Jäähyväiset uusklassismille

Igor Stravinsky hylkäsi muiden säveltäjien tavoin uusklassismin 1950-luvulla, mutta vuonna 1951 kantaesitetty Hulttion tie on vielä täysverinen uusklassismin edustaja. Siitä kertoo esimerkiksi lyhyt vaskipuhallinalkusoitto, joka muistuttaa Monteverdin Orfeon alkusoittoa. Hulttion tien melodinen maailma tuo mieleen muistumia englantilaisesta barokkimusiikista, mutta toisaalta myös Gluckin traagisista oopperoista. Stravinsky ei olisi myöskään Stravinsky, jos mukana ei olisi jazzvaikutteita. Tässä oopperassa niitä löytyy bordellikohtauksen kääpiöiden kuorosta.

Hulttion tien musiikki on jäsennelty selkeisiin kohtauksiin, joita kannattelevat perinteisen oopperan keinot: resitatiivit, aariat ja ensemblekohtaukset. Kokonaisuus muistuttaa 1700-luvun opera seriaa.

Anne (Hanna Rantala) ja Tom (Steve Davislim)
Anne (Hanna Rantala) ja Tom (Steve Davislim) Kuva: Copyright Heikki Tuuli 2016 hulttion tie,Oopperailtoja

Jos oopperan libretosta on viittauksia Mozartiin, niitä löytyy myös musiikista. Annen suuri kohtaus loppuu kirkkaaseen C-duuriin, jota Mozart piti puhtauden sävellajina. Myös Ryöstö seraljista -oopperan Konstanze laulaa suuren aariansa C-duurissa.

Igor Stravinsky oli mestarillinen orkestroija. Hulttion tiessä esimerkiksi huutokauppakohtauksen trumpettien nopeasti toistuvat sävelet karakterisoivat hienosti näyttämön tapahtumia, kun taas hautausmaakohtauksessa matalat jouset maalavat traagisuuden ja yksinäisyyden sävyjä.

Hulttion tien kantaesitys oli Venetsiassa 11. syykuuta 1951 legendaarisessa La Fenice- teatterissa. Stravinskylle Venetsia merkitsi hyvin paljon. Hän vieraili kaupungissaa säännöllisesti ja sävelsi San Marcon katedraalia varten kuoroteoksena Canticum Sacrum. Stravinskyn viimeinen leposija onkin Venetsiassa, San Michelen hautausmaasaarella.

Suora kuvallinen verkkolähetys Kansallisoopperasta

Hulttion tien esitys Suomen kansallisoopperassa 9.4.2016 on ensimmäinen Ylen ja Kansallisoopperan yhteistyönä tekemä suora kuvallinen verkkolähetys. Sitä voi seurata osoitteessa yle.fi/klassinen. Esityksen voi kuulla suorana myös Yle Radio 1:ssä.

Esityksen johtaa norjalaiskapellimestari Eivind Gullberg Jensen. Viime vuosina hän on johtanut oopperoita mm. English National Operassa, Zürichin oopperassa ja Baijerin valtionoopperassa.

Moskovalainen ohjaaja Dmitri Bertman perusti vuonna 1990 Helikon-oopperan, joka kuuluu Venäjän kiinnostavimpiin oopperaseurueisiin. Se kiertää aktiivisesti kotimaassaan sekä ulkomailla. Monia palkintoja ohjauksistaan voittanut Bertman on ohjannut mm. Pietarin Mariinski-teatterissa, Wienin valtionoopperassa sekä Tukholman, Aucklandin, Toronton ja Istanbulin oopperoissa.

Tom ei ole hulttio luonnostaan

Yksi Tom Rakewellin osan laulajista on tenori Tuomas Katajala. Hän kuvaa rooliansa näin.
– Tom on spontaani, helposti lähestyttävä nuorukainen ja tietyllä tavalla myös naiivi. Hän uskoo elämän hyvyyteen ja tarttuu uusiin asioihin suuremmin ajattelematta. Tom ei ole hulttio luonnostaan. Bordellikohtauksessa hän ei suin päin syöksy houkutuksiin, vaan tajuaa siinä hetkessä tekevänsä väärin.

Mother Goose (Merle Silmato) ja Tom (Tuomas Katajala)
Mother Goose (Merle Silmato) ja Tom (Tuomas Katajala) Kuva: Copyright Heikki Tuuli 2016 hulttion tie,Oopperailtoja

Katajala pitää Tomin musiikkia kauniina, mutta haasteellisena.

– Musiikki on todella kaunista, värikylläistä ja rikasta. Karaktääri vaihtuu äärimmäisen kauniista melodioista hyvinkin resitoiviin ja voimakkaasti aksentoituviin tunnekuohuisiin osiin. Rytmiikka koostuu monesti myös laulajan ja orkesterin vastarytmistä, joka tuo jännitteen, mutta luo samalla laulajalle myös haasteen.

Katso täältä Tuomas Katajalan ja apulaiskapellimestari Kurt Kopeckyn haastattelu.

Synopsis oopperan tapahtumista

I näytös

Truloven puutarhassa Anne Trulove ja Tom Rakewell iloitsevat kevään tulosta ja rakkaudestaan. Tyttärensä tulevaisuudesta huolehtiva herra Trulove kertoo Tomille, että tämä voisi saada itselleen hyvän paikan lontoolaisesta pankista. Tom ei ole kiinnostunut, sillä hän haluaa rahaa helposti. Silloin ilmestyy Nick Shadow, esittäytyy Tomin kuolleen sedän palvelijaksi ja ilmoittaa nuorukaisen saaneen suuren perinnön. Hän tarjoutuu nyt palvelemaan Tomia. Palkkansa Shadow ottaisi vuoden ja yhden päivän kuluttua. Tomin on ensin lähdettävä Lontooseen selvittämään perintöasioita, mutta hän lupaa pian lähettää hakemaan Annea ja jättää jäähyväiset. Nick Shadow ilmoittaa katsojille, että hulttion tie on alkanut.

Hilton tie -ooppera Suomen kansallisoopperassa
Hilton tie -ooppera Suomen kansallisoopperassa Kuva: Copyright Heikki Tuuli 2016 hulttion tie,Oopperailtoja

Shadow on johdattanut Tomin Lontoon huvituksiin ja Mother Goosen ilotaloon. Miehet ja huorat laulavat kuorossa. Tom muistelee vielä Annea ja haluaisi lähteä pois. Nick Shadow kääntää käkikellon takaisin keskiyöhön ja vakuuttaa Tomin siitä, että aika on hänen puolellaan. Lopulta Mother Goose varaa Tomin itselleen.

Truloven puutarhassa Anne valittaa, ettei ole kuullut mitään Tomista. Hän ei suostu uskomaan, että Tom olisi unohtanut hänet. Anne päättää lähteä Lontooseen.

II näytös

Tom on jo kyllästynyt Lontoon huvituksiin ja muistaa edelleen yksinkertaista maalaiselämää ja Annea. Silloin Nick Shadow esittelee lehteä, jossa mainostetaan turkkilaista Babaa, maksusta esiteltävää parrakasta naista. Shadow ehdottaa, että Tom ottaisi Baban vaimokseen. Näin hän pystyisi osoittamaan vapauttaan tavanomaisesta mausta, ja tämä vapaus voisi tuoda hänelle onnen. Tom nauraa, mutta ymmärtää Nickin idean ja suostuu.

Baba (Päivi Nisula)
Baba (Päivi Nisula) Kuva: Copyright Heikki Tuuli 2016 hulttion tie,Oopperailtoja

Lontooseen tullut Anne odottaa Tomin talon ulkopuolella. Tom seurueineen tulee ja menee taloon. Tom kehottaa Annea lähtemään takaisin. Kun Baba tulee talosta, Tom tunnustaa Annelle, että Baba on hänen vaimonsa. Anne lähtee ja Tom selittää Baballe keskustelleensa vain maitotytön kanssa.

Tom ja Baba ovat aamiaisella ja Tom on jo saanut tarpeekseen jatkuvasti höpöttävästä Babasta. Seuraa kiihkeä riita ja Baba heittelee astioita. Tom vaientaa Baban ja laulu katkeaa kesken.

Uupunut Tom nukahtaa ja näkee unta: siinä Shadow tuo laitteen, joka tekee Baban särkemän astian sirpaleista leipää. Kun Tom herää, Nick Shadow esittelee hänelle juuri sellaista ihmelaitetta. Shadow sanoo, että laitetta pitää alkaa valmistaa ja markkinoida.

III näytös

Leipäkoneen valmistaminen on vienyt Tomin konkurssiin ja talossa pidetään huutokauppa. Anne kyselee ostajilta Tomia, mutta kukaan ei tiedä missä hän on. Sellem saa kaupaksi monenlaista tavaraa. Viimeisenä tulee esiin Baba, joka jatkaa edellisessä näytöksessä katkennutta lauluaan. Baba vakuuttaa Annelle, että Tom rakastaa tätä edelleen. Ulkoa kuuluu Tomin ja Shadow’n ääni ja Anne lähtee. Baba poistuu ja ilmoittaa, että jos hänet vielä haluaa nähdä, on maksettava pääsymaksu.

On kulunut vuosi ja päivä. Nick Shadow’n on nyt aika saada palkkansa. Hautausmaalla hän sanoo Tomille, että hintana on Tomin sielu. Tom saisi vain valita, miten surmaa itsensä keskiyön koittaessa. Kello alkaa lyödä. Yhdeksännellä lyönnillä Nick antaa kuitenkin vielä yhden mahdollisuuden: jos Tom arvaa oikein kolme Nickin pakasta vetämää korttia, hän pelastuu. Nick vetää ensimmäisen kortin, Tom muistaa sydämen kuningatartaan ja arvaa: herttakuningatar. Toisenkin kortin Tom arvaa oikein. Nick vetää herttakuningattaren toiseen kertaan, ja kun Tom näkee Annen, hän arvaa taas oikein. Tomin sijasta hautaan vajoaa Nick, mutta ennen lähtöään hän vie Tomin järjen. Tom uskoo nyt olevansa Adonis.

Igor Stravinskyn Hulttion tie -ooppera Suomen kansallisoopperassa
Igor Stravinskyn Hulttion tie -ooppera Suomen kansallisoopperassa Kuva: Copyright Heikki Tuuli 2016 hulttion tie,Oopperailtoja

Mielisairaalassa Tom pyytää muita juhlimaan Adoniksen ja Venuksen häitä. Kun Anne tulee katsomaan Tomia, hän uskoo näkevänsä kaipaamansa Venuksen. Tom pyytää anteeksiantoa, Anne lohduttaa häntä ja laulaa Tomille kehtolaulun.

Epilogissa Tom, Shadow, Anne ja Baba astuvat taas esiin ja kertovat tarinan opetuksen: ”Laiskoille käsille ja sydämille paholainen löytää kyllä työtä.”

Igor Stravinsky: Hulttion tie, Suomen kansallisoopperassa 9.4. 2016.

Musiikinjohto: Eivind Gullberg Jensen
Ohjaus: Dmitri Bertman
Lavastus: Hartmut Schörghofer
Puvut: Erika Turunen
Valaistus: Thomas Hase
Koreografia: Edvald Smirnov

Rooleissa:

Tom Rakewell - Steve Davislim, tenori
Anne - Hanna Rantala, sopraano
Nick Shadow - Jaakko Kortekangas, baritoni
Baba - Päivi Nisula, mezzosopraano
Trulove - Koit Soasepp, basso
Sellem - Mika Pohjonen, tenori
Mother Goose - Merle Silmato, mezzosopraano
Vartija - Juha Eskelinen, baritoni

Suomen kansallisoopperan kuoro ja orkesteri

Esityskieli englanti, tekstitys suomeksi

Suoran oopperaillan radiossa ja suoran kuvallisen verkkolähetyksen toimittavat Risto Nordell ja Outi Paananen. Oopperan väliajalla illan teoksesta ja sen esityksestä keskustelevat säveltäjät Kimmo Hakola ja Olli Kortekangas.

Suoran verkkolähetyksen aikana on mahdollisuus myös keskustella esityksestä lähetysikkunassa. Lähetysikkunassa oopperaillan jakavat yleisön kanssa oopperalaulajat Mari Palo ja Jeni Packalen. Palo on yksi Hulttion tien Anne Truloven roolin esittäjistä, Packalen laulaa Baban roolia.

Kuuntele Yle Radio 1 la 9.4. klo 18.50
Katsele yle.fi/klassinen la 9.4. klo 18.50.

  • Hyvä sirkus toimii aina, todistavat Eskelinen ja Gomyo

    Levyarvostelu

    Pohjimmiltaan Niccolo Paganini oli pahimman lajin kikkailija, mutta hänen huumorinsa on kestänyt aikaa. Sen todistavat viulisti Karen Gomyo ja kitaristi Ismo Eskelinen, joiden uutuuslevy sisältää Paganinin parhaita sketsejä ja linkittää hänet onnistuneesti Locatellin, Vivaldin ja Corellin viuluviikarijatkumoon.

  • Kokeellista kuoroilmaisu Haapasen malliin

    Levyarvostelu

    Yleensä moderni, avantgardistinen kuoromusiikki työlästä nauttia CD-levyn kokoisina annoksina. BIS-yhtiön julkaisu Perttu Haapasen kuoromusiikista on tässä suhteessa keskimääräistä helpompi. Laajasta tuotannosta valikoidut seitsemän teosta ilmentävät Haapasen leikkisää ja kokeilevaa asennetta sekä ihmisääneen että teksteihin, mutta seassa on sointuisuutta ja selviä rakenteita riittävästi, että kuulija kokee olevansa musiikin äärellä. Sitä paitsi Helsingin kamarikuoron kunnianhimo osuu juuri tällaiseen materiaaliin.

  • Turkulaisten jykevä Egmont hurmaisi - jos Hebon tulkintaa ei olisi

    Levyarvostelu

    Turun filharmoninen orkesteri on levyttänyt ahkerasti Naxokselle näytelmämusiikkia, ensin Sibeliukselta ja viimeksi Beethovenilta, ja ylikapellimestari Leif Segerstamin näyttämökokemus on yleensä liimannut musiikkisirpaleet hyvin yhteen. Orkesterin uusi levytys Beethovenin Egmont-melodraamasta hyödyntää kokemusta loistavasti, mutta kohtaa kovan kotimaisen kilpailijan.

  • Lempeää sinfoniarunoilua Virosta

    Levyarvostelu

    Arvo Pärt, Erkki-Sven Tüür ja monet muut ovat nostaneet kansainväliselle tasolle Viron nykymusiikin, mutta varhaisempikin perinne ansaitsisi huomiota. Sitä antaa levy-yhtiö Ondine, joka vuosi sitten julkaisi ensimmäisen levyn Heino Ellerin musiikkia. Nyt projekti jatkuu levyllisellä sinfonisia runoja.