Hyppää pääsisältöön

Perusasioista - Ihmiskäsitysten ja maailmankatsomusten raunioilla?

Kirjailija Maria Matinmikko
Kirjailija Maria Matinmikko Maria Matinmikko (Kirjailija),#kulttuurinvälikysymys

"Monesti ihminen hakeutuu samankaltaisten pariin, syntyy kuplia. Missä kuplan rajat menevät? Siinä, mistä alkaa toisenlaisuus, jota ei tiennyt edes olevan olemassa?" Näin kirjoittaa kirjailija Maria Matinmikko kolumnissaan. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.

Maria Matinmikko

Aikuisen ihmisen tulisi selvittää itselleen muutama perusasia: mikä on ihmiskäsitykseni; minkälainen on maailmankatsomukseni; minkä tyyppistä ajatteluni ja toimintani on. Tarkennan vielä, mitä on ihmisyys, kuinka näen maailman, mihin suuntaan haluan sitä rakentaa, ja onko ajatteluni ja toimintani karkeasti jaettuna esimerkiksi ”dialogista” vai ”monologista”. Kun on selvittänyt nämä itselleen, tulisi testata ja tarkistaa niiden paikkansapitävyys ja käyttökelpoisuus – uudelleen ja uudelleen.

Sen lisäksi että ruokailemme ja autoilemme fossiilitalouden raunioilla, välillä tuntuu että huidomme pimeässä ihmiskäsitysten ja maailmankatsomusten raunioilla primitiivisten, väkivaltaisten ja epädemokraattisten reaktioiden ja suunnitelmien vallassa.

Tuloerojen ja koulutuserojen kasvu kostautuvat koko yhteiskunnalle. Ilmastonmuutos on tosiasia ja se on jokaisen ongelma. Olemme kaikki samaa ihmislajia. Ei liene liian yksinkertaistavaa sanoa, että tunnemme samoja perustunteita. Onko jollekulle epäselvää, mitä köyhyys, hätä, pelko ja häpeä voivat pahimmissa ja lievemmissäkin tapauksissa saada aikaiseksi?

Kuinka astutaan yhteiseen tilaan kuplan ulkopuolelle ja neuvotellaan sellaiset olosuhteet, jotka ovat kunnioittavat ja elinkelpoiset kaikille?

Monesti ihminen hakeutuu samankaltaisten pariin, syntyy kuplia. Missä kuplan rajat menevät? Siinä, mistä alkaa toisenlaisuus jota ei tiennyt edes olevan olemassa? Ilmiöistä, joiden sisällöistä ei ole mitään realistista käsitystä? Jokainen perhe tai sen kaltainen yksikkö on sosio-ekonomisesti erilainen kuin mikään toinen yksikkö. Jokainen kulttuuri pitää sisällään lukemattomia mikrokulttuureita. Eri maiden ja maanosien kulttuurit ovat erilaisia. Tämä on lähtökohta.

Näitä erilaisuuksia voi hämmästellä loputtomiin, niiden äärellä voi hamuta räjähteitä, huppuviittoja, herrakerhoja ja muureja. Mutta onko historia tai nykypäivä osoittanut, että tämän tyyppinen ongelmanratkaisu on hedelmällistä?

Sanon, nextii levelii kehiin.

Kuinka astutaan yhteiseen tilaan kuplan ulkopuolelle ja neuvotellaan sellaiset olosuhteet, jotka ovat kunnioittavat ja elinkelpoiset kaikille? Näiden olosuhteiden määrittämiseen tarvitaan harkittu ja rakentava käsitys ihmisyydestä. Eikä se edes riitä: oman käsityksen monologinen naulaaminen sinne tänne ei tuota välttämättä mitään ratkaisuja eikä edes keskustelua. Tarkoitan dialogisella ajattelulla ja toiminnalla sitä, että pyrkii kuuntelemaan, ei kiinnitä huomiota vain jo olemassa olevia käsityksiään vahvistaviin seikkoihin ja on valmis muuttamaan näkemyksiään uusien tietojen ja kokemusten valossa.

Maahanmuuttajan, viisikymppisen valkoisen miehen tai runotytön stereotypiat eivät sano mitään. Stereotypia on yritys ottaa haltuun sen sijaan että kohtaisi ihmisen itsenään.

Palataan ihmisarvon käsitteen juurille. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ensimmäisen artiklan ensimmäinen lause kuuluu: ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.” Jos ihmisarvo alkaa korreloida esimerkiksi palkkakuitin loppusumman tai oman kuplan asukkien kanssa, ollaan täydellisesti menetetty käsitys toisaalta jaetusta ihmisyydestä, toisaalta ihmisten väistämättömästä erilaisuudesta, ja järjestyneen yhteiskunnan tarkoituksista. Tämä on itsestäänselvää: ihmisten lähtökohdat, tavoitteet, intohimot, elämäntavat ja elämän koettelemukset ovat tavattoman erilaiset.

On laiskaa, typerää ja kokematonta lähestyä ketään stereotyyppisten käsitysten kanssa. Stereotypia täytetään omilla mielikuvilla, jotka eivät välttämättä liity paljonkaan kyseiseen henkilöön. Ihminen on monen asian yhdistelmä, hybridi. Ajattelen, että jokaisella ihmisellä on sisäisyys, jota toiset ihmiset eivät voi täydellisesti tavoittaa ja ymmärtää – hyvä jos tavoittaa ja ymmärtää itsekään. Maahanmuuttajan, viisikymppisen valkoisen miehen tai runotytön stereotypiat eivät sano mitään. Stereotypia on yritys ottaa haltuun sen sijaan että kohtaisi ihmisen itsenään. Luulen, ettei kukaan halua tulla kohdatuksi sterotypiana. Eikä sen lävitse yksinkertaisesti edes kohtaa ketään.

Elämä on vaikeaa.

Miksi oman ajattelun ajattelu on merkittävää?

Mitä on emotionaalinen aikuisuus?

Minkälaisia elämäntapamuutoksia vaaditaan, jottei ilmastonmuutos etene maailmanlaajuisiksi luonnonkatastrofeiksi ja resurssisodiksi? On muistettava, että esimerkiksi Syyrian kriisillä ja pakolaisuudella on suureksi osaksi ilmastolliset alkuperät.

Mikälainen on kiinnostava yhteiskunta? Mikäli hallitusmuotomme on yhä demokratia, tämä on kysymys, joka kaikkien täytyy esittää itselleen.

Ps. En ole esim. maolainen suvakkihuora. Olen ihminen, hybridi.

  • Kuntavaaleista pitää tehdä kulttuurivaalit

    Kulttuurin välikysymys vaatii kulttuuria kuntavaaleihin

    Suomi on repeytynyt kuihtuviin kuntiin ja kasvaviin keskuksiin. Mutta mikä voisi olla kolmas tie, ja missä on uusien kuntapäättäjien valta sote-Suomessa? Anna Tulusto ja Aleksis Salusjärvi jättävät uuden kulttuurin välikysymyksen.

  • Keskustellaan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja taide pelastuu!

    Suomen, taitelijoiden ja taiteen tila keväällä 2016.

    "Fantastisen ruotsalainen keskustelu. Me keskustellaan täällä asioista, ihan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja tällä tavalla taide pelastuu", sanoi #kulttuurinvälikymys-keskustelun kommentaattori, toimittaja Katja Ståhl. #kulttuurinvälikysymys kokosi huhtikuisena torstai-iltana Vanhalle Ylioppilastalolle taiteilijoita ja poliitikkoja puhumaan Suomen, taitelijoiden ja taiteen tilasta, kun eduskuntavaaleista on kulunut vuosi. Kevään 2017 saattavat tuottaa uusia välikysymyksiä kulttuurista.

  • #kulttuurinvälikysymys: Sebastian Tynkkynen teki videovastineen pakolaisrunolle

    Sebastian Tynkkysen videovastine pakolaisrunolle

    Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen teki oma-aloitteisesti videovastineen #kulttuurinvälikysymys -hankkeen pakolaisaiheiselle runovideolle. Tynkkynen on yksi keskustelijoista tämän illan Kulttuurin välikysymys -ohjelmassa, joka nähdään suorana Yle Teemalla klo 19.30 alkaen. Katso molemmat videot täältä.

  • Li Andersson: Taide on luovan talouden ydin

    Andersson peräänkuuluttaa kulttuuripolitiikkaa.

    Li Andersson (vas.) kertoo olevansa pettynyt hallituksen kulttuuripolitiikkaan lähinnä siksi, ettei sitä ole ollut. ”Vaalien alla oli enemmän keskustelua kulttuurista kuin aikoihin. Olisi ollut tervetullutta reagoida siihen jotenkin.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Li Andersson.

Uusimmat sisällöt - Kulttuurin välikysymys

  • Kuntavaaleista pitää tehdä kulttuurivaalit

    Kulttuurin välikysymys vaatii kulttuuria kuntavaaleihin

    Suomi on repeytynyt kuihtuviin kuntiin ja kasvaviin keskuksiin. Mutta mikä voisi olla kolmas tie, ja missä on uusien kuntapäättäjien valta sote-Suomessa? Anna Tulusto ja Aleksis Salusjärvi jättävät uuden kulttuurin välikysymyksen.

  • Kokonaiskuvan kaipuu

    Todellisuus on helvetin sekava ja moniulotteinen.

    ”Miten voisimme hyväksyä, että todellisuus on helvetin sekava ja moniulotteinen?” kysyy toimittaja ja käsikirjoittaja Jari Hanska. Hanska oli yksi huhtikuun alussa järjestetyn Nykyaika-seminaarin järjestäjistä. Nuoren Voiman Liiton ja Kriitisen korkeakoulun yhdessä järjestämässä seminaarissa pyrittiin keskustelemaan yhden päivän aikana mm. sellaisista teemoista kuin maapallon ekologinen kantokyky, taiteen rooli, kaupunkitilan demokraattisuus, tiedon pirstaloituminen, ihmiskunnan kehittyminen, finanssikriisit ja rakkaus.

  • Keskustellaan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja taide pelastuu!

    Suomen, taitelijoiden ja taiteen tila keväällä 2016.

    "Fantastisen ruotsalainen keskustelu. Me keskustellaan täällä asioista, ihan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja tällä tavalla taide pelastuu", sanoi #kulttuurinvälikymys-keskustelun kommentaattori, toimittaja Katja Ståhl. #kulttuurinvälikysymys kokosi huhtikuisena torstai-iltana Vanhalle Ylioppilastalolle taiteilijoita ja poliitikkoja puhumaan Suomen, taitelijoiden ja taiteen tilasta, kun eduskuntavaaleista on kulunut vuosi. Kevään 2017 saattavat tuottaa uusia välikysymyksiä kulttuurista.

  • #kulttuurinvälikysymys: Sebastian Tynkkynen teki videovastineen pakolaisrunolle

    Sebastian Tynkkysen videovastine pakolaisrunolle

    Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen teki oma-aloitteisesti videovastineen #kulttuurinvälikysymys -hankkeen pakolaisaiheiselle runovideolle. Tynkkynen on yksi keskustelijoista tämän illan Kulttuurin välikysymys -ohjelmassa, joka nähdään suorana Yle Teemalla klo 19.30 alkaen. Katso molemmat videot täältä.

  • Li Andersson: Taide on luovan talouden ydin

    Andersson peräänkuuluttaa kulttuuripolitiikkaa.

    Li Andersson (vas.) kertoo olevansa pettynyt hallituksen kulttuuripolitiikkaan lähinnä siksi, ettei sitä ole ollut. ”Vaalien alla oli enemmän keskustelua kulttuurista kuin aikoihin. Olisi ollut tervetullutta reagoida siihen jotenkin.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Li Andersson.

  • Kaikki menee pieleen: sarjakuvataiteilijat Kaisa Leka, Ville Pirinen ja Juho Juntunen piirtävät maailmantuskassa

    Sarjakuvataitelijat ja maailmanloppu

    Juho Juntusen, Ville Pirisen ja Kaisa Lekan spontaani näkemys siitä, mikä mättää juuri nyt. Lapsuuden itsekkyys kulminoituu hiiltyneeseen maapalloon ja jumalan face palmiin. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.

  • Vihapuhe uhkaa myös kulttuuria - #kulttuurinvälikysymys selvitti uhkakuvat

    Mitkä ovat suomalaisen kulttuurin uhkakuvat?

    #kulttuurinvälikysymys lähetti kaikille kansanedustajille ja suurelle joukolle taiteen ammattilaisia kyselyn kulttuurin uhkakuvista. Vastanneiden näkemykset ovat linjassa: julkistalouden alasajo ja vihapuhe ovat kulttuurimme suurimmat uhat. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta. Keskustelua taiteen voimasta, uhista ja mahdollisuuksista.

  • "Rajasitko mun tissit pois kuvasta? Miks?" Jenni Kokander paljaana taiteen vuoksi

    Jenni Kokander on paljas Taiteilija.

    ”Yritin kirjoittaa "näkkileivästä", mutta asetelma tuntuikin teennäiseltä ja jotenkin pakoilulta. Mitä jos tekisinkin parodiaa itsestäni ja/tai taiteilijoista?” kirjoittaa näyttelijä Jenni Kokander sähköpostiviestissä. Tästä sai alkusa Me taiteilijat –video. Videossa päähenkilö, "Taiteilija" sanoo: "Me uskalletaan olla paljaana." Ja tämä on totta: hyvinkin paljaana. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.

  • Timo Harakka: Julkinen valta on jäljessä siitä, mitä taiteessa tapahtuu

    Timo Harakan mielestä kulttuuri on jäänyt ilman linjauksia.

    ”Ei ole näkemystä, minkälaisiin taidealoihin halutaan satsata tai minkälaista identiteettiä Suomi kulttuurin kautta rakentaisi.” Timo Harakan (sd.) mielestä kulttuuri on jäänyt hallituksessa ilman linjauksia, mikä ilmenee konkreettisesti kulttuuriministerin puuttumisena. #kulttuurinvälikysymys kysyy, mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Timo Harakka.

  • Ritva Elomaa: Kansallista kulttuuria pitää vaalia kuin timanttia tai kukkaa

    Elomaa on tyytyväinen hallituksen kulttuuripolitiikkaan.

    ”Kulttuuri on hallitusohjelmassa, eikä edes kovin heikosti. Se tekee tavoitteiden saavuttamisesta paljon helpompaa. Kulttuuriinhan kuuluu myös liikunta.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa.

  • Pakolainen saapuu paratiisiin - Maija Vilkkumaa tulkitsee Hassan Blasimin runon

    Hassan Blasimin runo pakolaisesta Maija Vilkkumaan lukemana

    "He vievät sinut omaan paratiisiinsa, sitten piinaavat sinua yötä päivää kauhuillaan sinun silmissäsi, joista loistaa pelko ja toivo." Kirjoittaa Suomessa asuva irakilaiskirjailija Hassan Blasim runossaan Pakolainen paratiisissa jonka nimi on Eurooppa. Blasimin mielestä pakolaisista ei saisi puhua liikaa - ja myönteiselläkin julkisuudella on huonot puolensa. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.