Hyppää pääsisältöön

Tv-aseman rakentaminen Pyhätunturille oli ihmisen ja koneen yhteispeli

"Kaamoksen pimeydessä raapaisi ihminen ensimmäiset pysyvät jälkensä vanhaan kvartsiittiin." Näin tunnelmoidaan Pyhätunturi – Pelkoseniemi -ohjelmassa vuodelta 1967. Dokumentti kertoo mystisestä tunturijonosta, sinne rakennettavasta tv-asemasta ja sen vaikutuksesta paikalliseen väestöön.

Persoonallisen mausteen ohjelmaan tuo selostuksellaan toimittaja ja ohjaaja Olavi Puusaari, joka hänelle ominaisella tyylillään risteilee jossain perinteisen asiaproosan ja runollisen kerronnan välimaastossa, antaen kuitenkin ilmaa ohjelman hienolle kuvakerronnalle.

"Keinona ämpäri kerrallaan soraa tunturin laelle. Tavoitteena insinööritaidon saavutus, tv-asema. Kuvayhteys maailman ääriltä Lappiin", toteaa Puusaari. Haastavan sijainnin vuoksi aseman valmistuminen olikin melkoinen saavutus. Esimerkiksi rakentamiseen tarkoitettu vesi oli sulatettava lumesta, sillä veden kuljettaminen tunturin huipulle koettiin turhan vaikeaksi. Tämä asetti operaatiolle myös aikarajoitteita, sillä lumien sulaessa keväällä loppui myös vesi.

Kaksi kerrosta tekniikkaa tunturissa suojassa seidan henkäykseltä. Yksi kerros tunturin laella. Sellainen on tuleva tv-asema.― selostaja Olavi Puusaari

Dokumentissa piipahdetaan seuraamaan myös rakennustyöläisten taukohetkeä, jossa jutustellaan työasioista, poltetaan tupakkia ja nautitaan lämmintä juomaa. Irwin Goodmanin Raha ratkaisee -kappaleen soidessa taustalla. Rakennustyöntekijöiden puheista käy ilmi, että tuuliset olosuhteet tuovat työhön eniten haasteita, mutta varsinainen pakkanen ei ole töitä vaikeuttanut, koska työtä voidaan tehdä katetun rakennelman alla.

Ohjelmassa tavataan pikaisesti myös alueen merkittävä matkailun kehittäjä Olavi Orava, joka tutustuttaa katsojat tuntureiden tunnetuimpiin kohteisiin. Esittelyn arvoisia paikkoja ovat muun muassa Pyhänkasteenlampi, Noitatunturi sekä Kultakero.

Vanha tunturi on saanut uuden haltijan. Se, mitä te hyvät katselijat nyt kotona näette on melkoisen tiedon ja taidon dokumenttia, tv-tekniikkaa― Selostaja Olavi Puusaari

Tv-aseman harjannostajaisissa yli-insinööri, Yleisradion teknillinen johtaja Paavo Arni pitää kutsuvieraille ja aseman rakentajille puheen, jossa kertoo tv-aseman olevan Suomen korkein rakennelma sen huipun noustessa lähes 800 metrin korkeuteen merenpinnasta mitattuna. Erityiskiitoksen Arnilta saavat myös ahkerat ja taitavat rakennustyöntekijät.

Tv-aseman valmistumisen myötä Pohjois-Suomessa päästiin nauttimaan tv-ohjelmista, vaikka verkko ei kattanut vieläkään aluetta täysin. Ohjelman lopussa Puusaari haastattelee Pelkosenniemen, Sodankylän ja Kemijärven asukkaita, jotka kertovat mielipiteensä ja toiveensa television suhteen.

"Vanha tunturi on saanut uuden haltijan. Se, mitä te hyvät katselijat nyt kotona näette on melkoisen tiedon ja taidon dokumenttia, tv-tekniikkaa", selostaa Puusaari ohjelman lopussa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.