Vuodesta 2011 lähtien Game of Thrones -tv-sarjan maailmanlaajuinen menestys on nostattanut kansantaloudellisten, sosiologisten, poliittisten ja geopoliittisten tulkintojen tulvan. Ranskassa ilmestynyt kirja paljastaa nyt sarjan filosofisen ulottuvuuden.
HUOM! Sisältää juonispoilereita Game of Thronesin kausilta 1-5. Sinua on varoitettu!
"Valar Morghulis: Kaikkien on kuoltava!" Lause on epäilemättä Game of Thrones -saagan johtoaihe. Kaikki keskeiset henkilöt kuolevat jossain vaiheessa. HBO:n tv-sarjan tekijät David Benioff ja D.B. Weiss eivät pelasta ketään.
Ned Stark teloitetaan. Robb, Talisa ja Catelyn Stark surmataan häidensä illallispöydässä. Tywin Lannister tapetaan hänen kyykistyessään yöastialle. Prinsessa Shireen palaa roviolla. Yövartion komentaja Jon Nietos kuolee omien miestensä tappamana.
(Jos playback ei toimi, klikkaa kuvasta Watch this video on Youtube.)
Kirja nimeltään Game of Thrones, murhien metafysiikka julkaistiin hiljattain Ranskassa. Sen tekijä, filosofian professori Marianne Chaillan kirjoitti aiemmin kaksi popfilosofista menestyskirjaa, joista toinen käsitteli Harry Potter -fantasiakirjasarjaa. Uudessa teoksessaan Chaillan osoittaa, että HBO:n kulttisarjan veristä touhua voi tulkita filosofisilla käsitteillä.
Englantilainen filosofi Thomas Hobbes (1588-1679 ) olisi innoissaan Game of Thrones -sarjasta. George R. R. Martinin saaga lainaa suoraan Hobbesin teosta Leviathan (1651). Hobbesin ihmiskuva on synkkä. Hänen mukaansa väkivalta on ihmisluonteen ominaisuus. Hän ajattelee, että luonnontilassa ihminen on susi ihmiselle.
Sarjassa monet hahmot käyttävät selkeästi Thomas Hobbesin retoriikkaa.
-Olin Kuninkaansatamassa taistelun jälkeen. Tiedättekö, mitä näin? Teurastusta. Lapsia, vanhoja miehiä. Lukemattomia raiskattuja naisia. Jokaisessa miehessä piilee peto, joka herää kun hän tarttuu miekkaan, Jeor Mormont kertoo Daenerys Targaryenille.
-Stannis on tappaja. Lannisterit ovat tappajia. Isäsi oli tappaja. Veljesi on tappaja. Pojistasi tulee tappajia.Tappajat rakentavat maailmaa. On parasta tottua katselemaan heitä, Hurtta selittää Sansalle.
(Jos playback ei toimi, klikkaa kuvasta Watch this video on Youtube.)
Hurtta opettaa myös Arya Starkille Hobbesin filosofiaa. Kun Brienne Tarth haluaa viedä Aryan turvaan, Hurtta sanoo hänelle:
-Turvaanko? Missä helvetissä se muka on? Hänen tätinsä on kuollut. Hänen äitinsä, isänsä ja veljensä ovat kuolleet. Talvivaara on rauniokasa. Turvaa ei ole, typerä ämmä. Jos et ole sitä tajunnut, et sovi hänen suojelijakseen.
Game of Thronesin fanit ovat tottuneet siihen, että sarjan päähenkilöt surmataan arvaamattomalla tavalla. Ned Starkin Robbin ja Jon Nietoksen kuolema kertoo katsojalle, että kukaan ei ole turvassa.
–Ei edes vahvin, kaikkein hyveellisin, tai katsojien suosikkihahmo ole turvassa! Tämä on täsmälleen Thomas Hobbesin filosofia, Marianne Chaillan sanoo.
-Filosofointi on kuolemisen opiskelua, Michel Eyquem de Montaigne (1533-1592) kirjoitti pääteoksessa Esseitä. Game of Thronesin katsominen on myös ikäänkuin filosofinen pohdinta elämästä ja kuolemasta. George R. R. Martinin saaga muistuttaa meille, että elämä on aina epävarma. Se voi päättyä äkillisesti ennen kuin pystymme suorittamaan mitä olisimme toivoneet saavuttavamme .
Jon Nietos ei edes tiedä kuka hänen äitinsä oli. Tämän mysteerin selvittäminen on yksi hänen tehtäviään sarjassa. Hän lopulta kuoli tietämättä totuutta. Hän ei edes suorittanut tehtäväänsä Yövartion ylikomentajana. Hänen tehtävänsä jäi kesken.
Petyr Baelish sanoo nuorelle Robin Arrynille: -Kaikki kuolevat jossain vaiheessa. Älä huolehdi kuolemastasi. Huolehdi elämästäsi. Ota elämäsi ohjat käsiisi niin kauan kuin kykenet. Game of Thronesin saaga opettaa meille, että on kiire elää.
Marianne Chaillan näkee Game of Thrones -sarjassa ristiriidan kahden moraalifilosofian suuntauksen välillä: saksalaisen Immanuel Kantin (1724-1804) velvollisuusetiikka vastaan englantilaisen Jeremy Benthamin (1748-1832) seurausetiikka eli hyötyetiikka. Millainen teko siis on oikein Game of Thrones -sarjassa? Onko parempi pitää kunniaa ja velvollisuutta korkeassa arvossa ja pyrkiä aina tekemään oikein kuten Starkit? Pitäisikö ihmisen olla moraaliton ja suosia tekojen hyötyä?
Marianne Chaillan näkee Game of Thrones -sarjassa ristiriidan kahden moraalifilosofian suuntauksen välillä: saksalaisen Immanuel Kantin (1724-1804) velvollisuusetiikka vastaan englantilaisen Jeremy Benthamin (1748-1832) seurausetiikka eli hyötyetiikka.
Ned Stark osallistuu Kuninkaansatamassa pieneen neuvostoon. Asia koskee Daenerys Targaryenia. Prinsessa odottaa lasta. Jos Daenerys saa pojan, Targaryen johtama dothrakien armeija voisi valloittaa esi-isiensä valtaistuimen takaisin. Kuningas Robert haluaa, että äiti ja lapsi tapetaan.
Mitä pitäisi tehdä? Kaksi moraalietiikkaa on ristiriidassa. Immanuel Kantin hyvänä oppilaana Ned Stark selittää, että tämä on kauhea ja vastenmielinen asia. -Robert häpäisee nimensä tällä, hän sanoo. Ned Stark joka on kuninkaan koura mieluummin eroaa.
Sen sijaan Robert Baratheonin ja neuvoston mukaan prinsessan murha on valtakunnan paras etu.
–Moniko viaton kuolee, jos dothrakit hyökkäävät? Montako kaupunkia tuhoutuu? Jos tyttö kuolee nyt, kymmenet tuhannet säästyvät, kuningas sanoo. Jeremy Bentham taputtaisi käsiään ehdottomasti.
Kumpi näistä kahdesta moraalifilosofian suuntauksesta voittaa HBO:n sarjassa? Starkin suvun karmea kohtalo ei jätä yhtään epäilystä. Velvollisuusetiikkaa suosisva ihminen tuhotaan Game of Thronesin kamalassa maailmassa. Kantin moraalifilosofiaa noudattava Jon Nietos maksoi myös hyveellisestä valinnastaan.
(Jos playback ei toimi, klikkaa kuvasta Watch this video on Youtube.)
Game of Thrones on myös poliittista filosofiaa käsittelevä sarja. Marianne Chaillanin mielestä saagan pääaihe on seuraava: mikä tekee kuninkaasta hyvän?
Pitäisikö hallitsijan olla rakastettu vai pelätty? Pitäisikö hänen olla antelias vai ahne? Pitäisikö hänen pitää lupauksensa? Niccolò
Machiavellin (1649-1527) teos Ruhtinas näyttää vaikuttaneen muun muassa juonikkaaseen liikemies Petyr Baelishiin ja kulisseista hallitsevaan suvun päämieheen Tywin Lannisteriin. .
Joffrey Baratheonin kuoleman jälkeen Tywin antaa todellisen luennon poliittisesta filosofiasta tyttärenpojallensa.
-Mikä tekee kuninkaasta hyvän? Mikä on hyvän kuninkaan tärkein ominaisuus? hän kysyy Tommenilta.
-Pyhyys? Oikeudenmukaisuus? Entä vahvuus? Viisaus? Lapsi vastaa epävarmana
-Niin! Viisaus tekee kuninkaasta hyvän, mutta mitä viisaus on? Tywin jää pohtimaan.
Game of Thrones on todellinen filosofian ja metafysiikan laboratorio. Starkin perheen poika Brandon kiinnostaa Marianne Chaillania. Brandon on susimieli, hän menee eläinten sisään ja näkee niiden silmillä. Hän pystyy siirtämään tajuntansa jopa hänen palvelijansa Hodorin kehoon. Brandonin tapauksesta voidaan kysyä paljon filosofisia kysymyksiä, esimerkiksi mikä on sielu?
(Jos playback ei toimi, klikkaa kuvasta Watch this video on Youtube.)
Arya Starkin hahmo kiehtoo myös Chaillania. Hänen mukaansa hahmossa löytyy zenin ja jopa Jean-Paul Sartren (1905-1980) filosofiaa.
Arya kasvateltiin hovin naiseksi, mutta tämä identiteetti ei sovi hänelle. Game of Thrones -sarjassa Arya etsii oman todellisen identiteettinsä. Kun Jaqen H'ghar opettaa hänelle, miten tulla kasvottomaksi mieheksi, Arya tajuaa että hänen identiteettiänsä ei ole olemassa.
-Minä haluan palvella, Arya sanoo
-Tyttö haluaa palvella itseään. Palvellakseen hyvin tytön pitää tulla ei-keneksikään, vastaa Jaqen H'ghar.
-Identitteetin menetys, minuudesta luopuminen. Se on zenin filosofian käsite, Chaillan väittää.
Kirjassaan Marianne Chaillan sijoittaa myös Ned Starkin tytären Sartren vapauden filosofiaan.
-Aryalla on vahva tahto valita itse elämänsä vapaasti riippumatta hänen sukupuoli-identiteetistänsä. Vaikka Arya ja Brienne ovat naisia, he valitsevat molemmat miesten elämäntyylin, filosofian professori selittää.
Vaikka Game of Thrones tapahtuu keskiajalla, katsoja joutuu mietimään lukuisia eettisiä kysymyksiä, jotka koskevat meidän yhteiskuntaamme. Esimerkiksi mitä pitäisi ajatella prostituutiosta? Voimmeko vapaasti käyttää meidän kehoamme? Onko homoseksuaalisuus normaalia, tai kuten Joffrey ja Tywin Lannister väittävät moraaliton käyttäytymistapa, josta pitäisi rangaista ankarasti? Onko insesti Jaimen ja hänen kaksoissisarensa Cersein välillä moraalitonta?
Mitä meidän pitäisi ajatella eutanasiasta? Aihe on tärkeä sarjassa. Jon Nietos lyhentää Mance Rayderin kärsimyksiä, kun tämä palaa roviolla. Jon tappaa hänet vetämällä nuolen. Kaikista sarjan hahmoista Daenerys Targaryen edustaa eniten pro-eutanasialinjaa. Hän tukahduttaa tyynyllä miehensä Drogon, joka on koomassa.
Game of Thronesin fanit odottavat innokkaasti The Winds of Winter George R. R. Martinin uutta kirjaa, jota ei ole vielä julkaistu. Ensimmäistä kertaa HBO:n tv- sarja on kirjojen edellä. Jännitys on melkein sietämätön. Onko Jon Nietos todella kuollut? Mitä tapahtuu Daeneryksille? Miten nöyryytetty Cersei aikoo reagoida?
Marianne Chaillanin kirja auttaa meidän ymmärtämään sarjan hahmojen toimintaa, mutta se ei kerro ollenkaan miten saaga voisi päättyä. Kenellä olisi parhaat mahdollisuudet istua valtaistuimella ?
Chaillanin mukaan älykäs ja häikäilemätön Cersei Lannister voisi sarjan lopussa hallita. Hän ei ole aina paha, hän osaa olla joskus mukava. Tarvittaessa hän tekee pahaa. Toisin kuin Daenerys, joka pitää hellää suhdetta omaan kansaansa, Cersei ei pyri saaman rakkautta kansaltansa. Hän tietää että hallitsija ei saa olla kansan rakastama. Hän ei ole myöskään antelias.
-Näyttää siltä, että Cersei Lannister on lukenut Machiavellin Ruhtinaan. Itse asiassa hänellä on vain vikoja tai negatiivisia ominaisuuksia, jotka oikeuttavat hänet suvereeniksi. Hän osaa valehdella. Hän on juonikas ja ovela. Se tekee hänestä Machiavellin hyvän oppilaan. On hauskaa puolustaa Cerceitä, kun kaikki vihaavat häntä, Marianne Chaillan heittää nauraen.
Game of Thrones J.P. Pulkkisen Television tiiliskivissä
Lisättiin spoilervaroitus 07.04.2016 klo 14:54
