Hyppää pääsisältöön

Hassan Blasimin pakolaisrunossa neonatsit polttavat taloja ja vihreät itkevät krokotiilinkyyneliä

Hassan Blasim on kansainvälisesti arvostettu kirjailija ja elokuvaohjaaja.
Irakilaissyntyinen Hassan Blasim on arvostettu kirjailija. Hän tuli Suomeen pakolaisena 2004. Hassan Blasim on kansainvälisesti arvostettu kirjailija ja elokuvaohjaaja. Kuva: Erik Vierkens /Yle Hassan Blasim (Kirjailija)

Suomeen turvapaikanhakijana tullut irakilaissyntyinen Hassan Blasim seurasi Suomen tapaa hoitaa pakolaistilannetta hämmentyneenä ja surullisena. Sitten hän kirjoitti blogiinsa suomalaisille osoitetun, malttia toivovan tekstin. Samalla syntyi runo Pakolainen paratiisissa jonka nimi on Eurooppa. Siinä neonatsit rakentavat aitoja ja polttavat pakolaisten taloja, samaan aikaan kun aktivistit ripustavat heidän kuviaan kaduille ja tuovat heitä museoihin. Loput istuvat kotonaan sohvilla ja kommentoivat kuvia halveksien Facebookissa.

Runo on realistinen ja suorapuheinen.

- Tiedämme, että sota on hyvä bisnes. Yhdysvaltain hyökkäys Irakiin oli iso bisnes, mutta Irakin tuhottuaan he palasivat koteihinsa ja tekivät hienon filmin Irakista. Bisnes pyörii, televisiossa puhuttiin joka päivä Irakista. Samaan aikaan ihmisten kärsimys jatkuu. Tästä runoni kertoo. Pakolaisia hukkuu yhä mereen ja rajoille, mutta me vain jatkamme bisnestämme, Blasim vertaa.

Runo julkaistaan osana Kulttuurin välikysymys -hanketta. Sen esittää laulaja ja lauluntekijä Maija Vilkkumaa. Katso runo täältä.

Irakilaissyntyinen Hassan Blasim on kansainvälisesti tunnettu kirjailija ja elokuvaohjaaja. Brittilehdistö on kutsunut Suomessa asuvaa Blasimia jopa aikamme parhaaksi arabikirjailijaksi. Blasim tuli Suomeen pakolaisena runsas 10 vuotta sitten jouduttuaan kotimaassaan vaikeuksiin uskonnollisten piirien kanssa.

Blasimin kirja Irakin Purkkajeesus sai Englannin Pen-klubin käännöskirjallisuuden palkinnon 2012. Tampereen Telakassa esitetään parhaillaan Blasimin hakkeroinnista kertovaa esikoisnäytelmää, Digihattupeli.

- Monet poliitikot puhuvat Eurooppalaisista arvoista ja siitä, kuinka pakolaiset ovat vaaraksi eurooppalaisille arvoille. Mitä tämä tarkoittaa? Se on hevonpaskaa. He puhuvat kapitalismin arvoista ja asenteista. Halutaan olla itsekkäitä eikä auttaa, Blasim sanoo.

Median toimintaa Blasim vertaa pikaruokabaariin, joka syöttää asiakkailleen päivästä toiseen roskaruokaa.

- Yksi päivä kerrotaan tarina kolmesta hyvästä irakilaisesta, jotka ovat auttaneet vanhuksia tai luoneet lunta. Seuraavana päivänä kerrotaan yhdestä pahasta irakilaisesta. Mitä tämä kertoo irakilaisista? Sen, että he ovat hyviä ja pahoja, Blasim tiivistää.

Hänen mukaansa ymmärtääkseen pakolaistilannetta tulisi kääntää arabiankielistä kirjallisuutta, kertoa suomalaisille sen legendoista, tarinoista ja historiasta. Romantisointi ja krokotiilinkyyneleet eivät auta. Blogissaan hän kirjoittaa siitä, kuinka maahannmuuttajien kulttuuria ei tueta vain järjestämällä ruokafestivaaleja ja perustamalla kulttuurikeskuksia.

- Nyt Eurooppaan tulemista vaikeutetaan. Sitten pähkäillään televisiossa sitä, että mikä pakolaisongelma on ja miten sitä autettaisiin. Riittää jo akateemisten taitelijoiden puhe ja maalaukset pakolaisten hädästä. Autetaan sitten eikä vain puhuta, hän sanoo.

Blasimin mukaan länsimainen käsitys yhteneväisestä "muslimimaailmasta" on falski.

- Kun tulin Suomeen, tänne tuli myös monia Iranista, Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta. Emme ajattelleet olevamme "muslimeja" - vaan irakilaisia, iranilaisia ja niin edelleen. "Muslimimaailma" on länsimaiden keskintö, jotta on helpompi puhua miljoonista ihmisistä. Jokainen kansakunta tarvitsee vihollisen, Blasim sanoo.

Vähälle huomiolle on jäänyt se, että Irakissa osoitetaan mieltä uskontoa vastaan joka perjantai.

- Pitäisi tukea kulttuuriväkeä, joka osoittaa mieltä ja yrittää muuttaa yhteiskuntaa, eikä aina pommittaa vain Lähi-itää. Mutta suomalainen media murehtii vain omaa pakolaisasiaa, Blasim sanoo.

Radikaalin uskonnontulkinnan kasvun estämiseksi tulisi ottaa oppia Ranskasta ja Britanniasta, joilla on tästä kokemusta. Helsingin suurmoskeijaa ei Blasimin mukaan tule rahoittaa Persianlahden öljyvaltioiden avustuksella, kuten nyt on suunniteltu. Naisten kasvohunnun käytön hän näkee poliittisena, uskontoon kytkettynä vallankäytön symbolina, ei ihmisoikeutena.

Blasim itse on kokenut olevansa kummassakin maassa, entisessä kotimaassaan ja Suomessa, väärässä paikassa.

- Irakissa arvostelin ääri-islamia, kulttuuria Irakissa ja muualla, ihmisoikeustilannetta, tasa-arvokysymyksiä. Sain vihapostia, jossa minua syytettiin länsimaisuudesta ja käskettiin painua länteen. Nyt saan vihapostia suomalaisilta, jotka passittavat minua “kotiin”, Blasim sanoo.

Ei meillä ole mitään pakolaisongelmaa. Tämä on vasta harjoittelua. Pakolaisia on tulossa lisää, Syyriaa ja Irakia köyhemmistä maista. Mitä sitten kun ilmastopakolaiset lähtevät liikkeelle?― Hassan Blasim, kirjailija

Blasimin mielestä Suomeen tulijoiden tilannetta voisi helpottaa monella tavalla. Pakolaisia ja vainoa pakenevia tulee auttaa. Monet tulevat taloudellisista syistä, ja heille Blasim ehdottaa viisumeja.

- Miksi heille ei anneta puolen vuoden viisumia? Ei tarvitse maksaa Kelan tukia, vaan toivottaa heidät tervetulleeksi. Kerrotaan heille, että täälläkin on vaikeaa eikä tämä ole paratiisi. Kokeilkoot tätä elämäntyyliä, hän sanoo.

- Ei meillä ole mitään pakolaisongelmaa. Tämä on vasta harjoittelua. Pakolaisia on tulossa lisää, Syyriaa ja Irakia köyhemmistä maista. Mitä sitten kun ilmastopakolaiset lähtevät liikkeelle?

Hassan Blasimin blogikirjoitus on luettavissa täältä.

Kommentit