Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Kalliit pikavipit eivät kadonneet: Vanhat ongelmat piilevät nyt uusissa tuotteissa

Kuvakollaasi pikalainoja tarjoavien yritysten verkkosivuista.
Kuvakollaasi pikalainoja tarjoavien yritysten verkkosivuista. Kuva: Kuvankäsittely YLE Kuningaskuluttaja (Tv),kuluttajaluotot

Pari vuotta sitten säädetty korkokatto ei ole poistanut markkinoilta kalliita pikalainoja. Lainasummia on korotettu ja laina-ajat ovat venyneet jopa vuosien mittaisiksi. Lainasivustoille on ilmestynyt myös uusia termejä, kuten joustoluotto ja vertaislaina.

Pikavippien ongelmia on yritetty suitsia erilaisilla laeilla jo useampaan otteeseen. 2013 säädettiin alle 2 000 euron lainoille korkokatto: 50%+viitekorko. Tätä ennen korot olivat saattaneet nousta jopa tuhansiin prosentteihin. Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimiehen Paula Hannulan mukaan lakia säätäessä uskottiin, että yli 2000 euron lainat olisivat niin kilpailtuja, että niissä korot eivät nousisi kohtuuttomuuksiin.

– Tämä lainsäätäjän ajatus ei ole nyt sitten toteutunut sellasenaan eli markkinoilla on kustannuksiltaan hyvinkin korkeita luottoja.

Korkoprosentteja ja nuija, grafiikka.
Korkokatto alle 2 000 euron lainalle on 50% +viitekorko. Korkoprosentteja ja nuija, grafiikka. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),pikavippi,korkokatto

Muutos näkyy velkaongelmaisia auttavassa Takuu-Säätiössä. Velkaongelmia on vähemmän, mutta niistä kärsivillä summat ovat entistä suurempia. Takuu-Säätiön toiminnanjohtajan Juha A. Pantzarin mukaan pikavipin myöntäminen ei perustu enää vain nopeaan voitontavoitteluun vaan yrityksillä on malttia odotella tuottoja.

– Palveluntarjoajat muuttivat tuotteitaan siihen suuntaan, että enää ei oteta kappalemääräisesti niin montaa luottoa vaan otetaan harvempia, mutta isompia.

Laki muuttui, lainatkin muuttuivat

Kuningaskuluttaja löysi viranomaisten rekisteristä ja netistä 37 kuluttajaluottoa tarjoavaa yritystä. Näitä yrityksiä tutkaillessa selviää syy sille, miksi lainasummat ovat nousseet. Yrityksistä enää neljä tarjoaa ainoastaan alle 2000 euron luottoja. Laina-ajat ovat myös kasvaneet. Pisimmillään kulutusluottoa saa nyt jopa 12 vuodeksi.

Puolet yrityksistä tarjosi kuitenkin pienempää lainaa niin sanottuna joustolainana. Joustolainoja markkinoidaan myös nimillä tililuotto tai joustoluotto. Nänä kaikki toimivat kuitenkin samalla periaatteella: asiakkaalle tarjotaan vähintään 2000 euron lainakatto, mutta asiakas saa nostaa lainaa myös vähemmän. Tavallisesti korkokatto estäisi alle 2000 euron lainojen korkoja nousemasta kohtuuttoman korkeiksi. Kun lainaa on annettu 2000 euron "limiitti" ei tällainen korkokatto kuitenkaan päde sitä pienempiinkään nostoihin.

Lainaa tarvitsevalle tarjotaan joustolainaa, jonka korko saa olla niin korkea kuin lainanantaja vain kehtaa pyytää.

Pintapuolisesti näyttää siis siltä, että perinteinen pikavipin malli, muutama satanen, lyhyeksi ajaksi, hirmukorolla on jäänyt historiaan. Todellisuudessa pienempää lainaa tarvitsevalle tarjotaan joustolainaa, jonka korko saa yhä olla niin korkea kuin lainanantaja vain kehtaa pyytää. Kuningaskuluttajan löytämistä joustolainoista suurimalla osalla korot olivat ainakin tuplat siitä, mitä korkokatto pienille lainoille määrää.

Todellinen vuosikorko ei kerro kaikkea lainan hinnasta

Lainojen vertailua helpottamaan on luotu todellisen vuosikoron käsite. Todellisen vuosikoron laskentakaava näyttää hurjalta, mutta käytännössä se tarkoittaa vuodessa lainasta kertyneiden korkojen ja kulujen suhdetta lainattuun summaan.

Todellisen vuosikoron laskentakaava.
Todellisen vuosikoron laskentakaava. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),pikavippi

Saman tyyppisten lainojen vertailuun todellisesta vuosikorosta on apua. Yritysten on pakko kertoa sivuillaan lainansa todellinen vuosikorko. Vuosikoron vaihdellessa lainasummasta ja ajasta riippuen voi yritys antaa myös esimerkin todellisesta vuosikorosta. Esimerkki ei kuitenkaan välttämättä kerro asiakkaalle mitään siitä, millainen todellinen vuosikorko olisi hänen lainalleen. Tällaisessa tapauksessa lainojen vertailu voi olla hankalampaa.

Lainan kokonaiskustannuksia laskurit eivät aina ilmoita.

Monien lainantarjoajien verkkosivuilta löytyy jonkinlainen lainalaskuri. Useimmiten lainalaskurilla voi laskea ainakin lainan kuukausierien suuruuden. Lainan kokonaiskustannuksia laskurit eivät kuitenkaan aina ilmoita. Joissakin tapauksissa lainan kustannukset eivät selviä asiakkaalle lainkaan ennen lainahakemuksen tekoa ja ovat näkyvissä vasta lainatarjouksessa.

Vältä ainakin nämä pikavippien sudenkuopat

  • Ota selvää lainan todellisista kustannuksista. Korko ei yleensä ole lainan ainoa kustannus vaan siihen voi kuulua myös jopa satojen eurojen avausmaksu sekä laskutus- ja nostolisiä.
  • Älä ihastu pitkän lainan pieneen vuosikorkoon. Todellinen vuosikorko näyttää sitä pienemmältä, mitä pidempi laina-aika on. Alle vuoden lainoissa suhteellisen edullisenkin lainan korko voi näyttää hurjalta.
  • Lainatarjous ei sido asiakasta mihinkään, eikä sitä ole pakko hyväksyä. Joissakin tapauksissa lainan kustannuksia ei kerrota ennen kuin asiakas tunnistautuu palveluun esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla ja tilaa lainatarjouksen.

Vertaislainan takana yksityishenkilö tai yritys

2010-luvun uutuus lainamarkkinoilla ovat vertaislainat. Perinteisesti vertaislainalla on tarkoitettu lainaa, jonka yksityishenkilö antaa toiselle yksityishenkilölle eli vertaiselleen. Kahden tasavertaisen lainoja ei olla nähty tarpeelliseksi säädellä lailla eli sille ei ole esimerkiksi korkokattoa. Nykyään on kuitenkin myös yrityksiä, jotka välittävät tavallisten ihmisten myöntämiä lainarahoja lainanottajille. Vertaislainayritykset välittävät Suomessakin jo noin 100 miljoonan euron edestä lainoja vuodessa.

Jos vertaislainan antaja on todellisuudessa yritys, pitäisi sen noudattaa samaa lainsäädäntöä kuin muidenkin kulutusluottoja myöntävien yritysten.

Sitä, kuka vertaislainassa todella on lainanantajana, on selvitelty Suomessa oikeudessa asti. Yritys oli perinyt vertaislainoista jopa satojen prosenttien korkoja. Jos lainanantajana on todellisuudessa yritys eivätkä lainarahaa antavat yksityishenkilöt, pitäisi sen kuitenkin noudattaa samaa lainsäädäntöä kuin muidenkin kulutusluottoja myöntävien yritysten. Tämä koskee myös korkokattoa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston Paula Hannulan mukaan ei voida vetää selvää rajaa sille, milloin on kyseessä todellinen lainojen välittäminen ja milloin yritys on oikeasti lainanantaja.

– Yksi sellainen keskeinen kysymys, minkä pohjalta sitä on arvioitu on se, että kuka siinä käyttää tosiasiallista määräysvaltaa sen suhteen kenelle luottoa myönnetään ja minkälaisin ehdoin.

Löytämieni, tällä hetkellä Suomessa toimivien vertaislainafirmojen todelliset vuosikorot eivät ainakaan heidän antamissaan esimerkeissä ylitä 50 prosenttia. Useammasta yrityksestä kerrotaan heidän noudattavan kuluttajaluottoja säätelevää lainsäädäntöä.

Vertaislaina ei ole riskitön sijoitus

  • Yksityishenkilön lainaan sijoittamiseen sisältyy aina suuri riski. Finanssivalvonta ei tällä hetkellä valvo vertaislainafirmoja.
  • Tyypillisesti lainanantajan riskiä pienennetään hajauttamalla hänen sijoitustaan usemmalla lainanottajalle.
  • Vertaislaina Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Talolan mukaan lainanantajan sijoituksen tuotto on yleensä noin 10-12 prosenttia vuodessa.
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.