Hyppää pääsisältöön

Kielitoimiston sanakirja elää kielen mukana

Scrabble-lautapeli, kirjaimia.
Scrabble-lautapeli, kirjaimia. Kuva: Yle/ Heli Mäkikauppila lautapelit,kirjaimet,sanat,Scrabble

Kielitoimiston sanakirja pyrkii kuvaamaan yleistä ja vakiintunutta kielenkäyttöä. Kielen ja käytettyjen sanojen muuttuessa sanakirjaan lisätään sanoja ja toisinaan sieltä myös poistetaan niitä.

Sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros kertoo, että sanakirjasta poistetaan yleensä hyvin vähän sanoja. Jos sana on vanhentunut eikä enää käytössä, se merkitään sanakirjaan vanhentuneeksi.

– Sellaisiin sanoihin joiden tarkoittama esine tai asia on poistunut käytöstä, merkitään tieto siitä että käsite on ollut käytössä, mutta ei ole enää. Näihin sanoihin kuuluvat mm. autopankki tai repäisykorkki, Grönros toteaa.

Sanakirjassa on syytä olla näkyvissä kielen eri kerrostumia. Joskus sanoja poistetaankin, mutta hyvin vähän ja vähän eri syistä. Grönrosin mukaan viime versiosta poistettiin muun muassa sellainen sana kuin ”kanserogeeninen” joka on karsinogeenisen synonyymi, mutta jota ei yleiskielessä käytetä ollenkaan.

Samoin poistettiin sana ”sala-ammattilainen”, joka oli määritelty varsinkin urheilussa käytettynä terminä, esimerkkinä jääkiekon sala-ammattilaiset.

– Kun tällaista ilmiötä ei enää ole ja artikkeli vaikutti nykynäkökulmasta aika kummalliselta, niin sitä oli jotenkin muutettava. Merkintä vanhentunut ei tällaiseen käy, koska sana ei ole vanhentunut vaan itse asia. Tällaista historiaa on vaikea kuvata sanakirjassa, joten tässä tapauksessa jätettiin koko sana pois, se ei ole nykykielen keskeistä sanastoa.

Sanaa voi tietysti vielä käyttää, mutta silloin käyttö on tilapäistä, eivätkä tilapäisesti käytetyt sanat kuulu sanakirjaan, muistuttaa Grönros.

Sanakirja ei ole mikään hyväksyttyjen tai virallisten sanojen lista.

Kieleen kuuluu tietysti paljon sellaisiakin sanoja, jotka eivät ole sanakirjassa. Sanakirja on aina suppea kattaus koko kielen tarjonnasta.

– Sanakirja ei myöskään ole mikään hyväksyttyjen tai virallisten sanojen lista, kuten jotkut joskus tuntuvat ajattelevan. Mikään ei estä käyttämästä niitäkin sanoja, joita sanakirjassa ei ole enää tai joita siellä ei ole vielä.

Joskus käy niinkin, että joku sana palaa uudelleen käyttöön ja jos sen käyttö on yleistä, niin se palaa takaisin sanakirjaankin.

Kielitoimiston sanakirja toimii nykyään netissä. Sanakirjaa ei kuitenkaan päivitetä jatkuvasti eikä sinne oteta ihan uusia sanoja, vaan ensin seurataan pysyvätkö sanat käytössä. Grönros laskee, että sanakirjassa on tällä hetkellä runsaat 100 000 hakusanaa.

– Vuoden alussa ilmestyi sanakirjan viimeisin päivitys ja uusina sanoina sinne tulivat esimerkiksi ekstremismi, erityisherkkä, heuristinen, hulabaloo, hyönteisruoka, hybridisota, kahvikapseli, lemmenlukko, monilukutaito, raakaleivonta, suomirock, selfie, sutina, tankotanssi, trollata, uhriutua, vatuloida ja virtuaalivaluutta.

Kommentit
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri