Hyppää pääsisältöön

Pilkkimaaotteluita Joensuussa ja Kirkkonummella vuonna 1973

Suomi huolehti 1970-luvulla naapurisuhteistaan monella eri saralla. Vuonna 1973 maamme mitteli valtioiden paremmuudesta myös pilkkionginnassa. Joensuussa vastaan asettui Ruotsin pilkkijoukkue ja Kirkkonummen Siikarannassa Neuvostoliiton kalastuskolmikko. Eräruutu-ohjelma raportoi molemmista kilpailuista.

Joensuun taistossa pilkittiin kahdeksanhenkisillä joukkueilla. Yleensä Suomi oli vahvoilla kotimaan jäillä, mutta tällä kertaa ylivoimaisen voiton vei Ruotsi. Syy kirvelevälle tappiolle löytyi paitsi ruotsalaisten reippaasta asenteesta, myös näiden paremmista välineistä.

Pilkkimaaottelut aloitettiin Suomessa jo vuonna 1967. Ensimmäiset kisat käytiin Imatran Immalanjärvellä. Suomalaiset kalastivat aluksi vain pilkeillä. Vuoteen 1973 mennessä lähes kaikki maajoukkueet olivat siirtyneet mormuskointiin, joka vaatii enemmän taitoa, mutta toimii arkoja kaloja pyytäessä paremmin kuin perinteinen pilkki.

Tässä ei ole siitä kysymys että ihminen pyydystää kalaa, vaan siitä, että kala pyydystää ihmisen. Sen jälkeen hänen on pakko olla kalastaja.― Neuvostoliittolaista pilkkifilosofiaa Kirkkonummella 1973

Suomi oli voittanut Neuvostoliiton vasta yhden kerran, kun maat kohtasivat 1973 Kirkkonummella. Kisan joukkueet olivat kolmimiehisiä, mutta ottelupakkaa saapui sekoittamaan paikallinen Uudenmaan pilkkijoukkue, joka osallistui kolmantena pyöränä mittelöön.

Eräruudun toimittaja Pentti Ruohonen jututti Kirkkonummen jäällä myös "suomalaispilkkijöiden kauhua", leningradilaista taidemaalari Lev Stroginia. Tätä jo kolmen maaottelun veteraania pidettiin yhtenä maailman parhaista talvikalastajista. Miehellä oli henkilökohtainen tulkki mukana avannolla.

Myös Neuvostoliiton joukkue osoittautui lopputuloksissa suomalaisia etevämmäksi.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto