Hyppää pääsisältöön

Pilkkimaaotteluita Joensuussa ja Kirkkonummella vuonna 1973

Suomi huolehti 1970-luvulla naapurisuhteistaan monella eri saralla. Vuonna 1973 maamme mitteli valtioiden paremmuudesta myös pilkkionginnassa. Joensuussa vastaan asettui Ruotsin pilkkijoukkue ja Kirkkonummen Siikarannassa Neuvostoliiton kalastuskolmikko. Eräruutu-ohjelma raportoi molemmista kilpailuista.

Joensuun taistossa pilkittiin kahdeksanhenkisillä joukkueilla. Yleensä Suomi oli vahvoilla kotimaan jäillä, mutta tällä kertaa ylivoimaisen voiton vei Ruotsi. Syy kirvelevälle tappiolle löytyi paitsi ruotsalaisten reippaasta asenteesta, myös näiden paremmista välineistä.

Pilkkimaaottelut aloitettiin Suomessa jo vuonna 1967. Ensimmäiset kisat käytiin Imatran Immalanjärvellä. Suomalaiset kalastivat aluksi vain pilkeillä. Vuoteen 1973 mennessä lähes kaikki maajoukkueet olivat siirtyneet mormuskointiin, joka vaatii enemmän taitoa, mutta toimii arkoja kaloja pyytäessä paremmin kuin perinteinen pilkki.

Tässä ei ole siitä kysymys että ihminen pyydystää kalaa, vaan siitä, että kala pyydystää ihmisen. Sen jälkeen hänen on pakko olla kalastaja.― Neuvostoliittolaista pilkkifilosofiaa Kirkkonummella 1973

Suomi oli voittanut Neuvostoliiton vasta yhden kerran, kun maat kohtasivat 1973 Kirkkonummella. Kisan joukkueet olivat kolmimiehisiä, mutta ottelupakkaa saapui sekoittamaan paikallinen Uudenmaan pilkkijoukkue, joka osallistui kolmantena pyöränä mittelöön.

Eräruudun toimittaja Pentti Ruohonen jututti Kirkkonummen jäällä myös "suomalaispilkkijöiden kauhua", leningradilaista taidemaalari Lev Stroginia. Tätä jo kolmen maaottelun veteraania pidettiin yhtenä maailman parhaista talvikalastajista. Miehellä oli henkilökohtainen tulkki mukana avannolla.

Myös Neuvostoliiton joukkue osoittautui lopputuloksissa suomalaisia etevämmäksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto