Hyppää pääsisältöön

Ritva Elomaa: Kansallista kulttuuria pitää vaalia kuin timanttia tai kukkaa

Kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa
Kansanedustaja Ritva Elomaa. Kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa Kuva: Aleksis Salusjärvi Kike Elomaa,#kulttuurinvälikysymys

”Kulttuuri on hallitusohjelmassa, eikä edes kovin heikosti. Se tekee tavoitteiden saavuttamisesta paljon helpompaa. Kulttuuriinhan kuuluu myös liikunta.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa.

KULTTUURIN VAIHTOEHTOMINISTERIT. #kulttuurinvälikysymys valitsi viisi poliitikkoa, joilla on sanottavaa kulttuurista. Tässä on heistä yksi.

Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) on tyytyväinen hallituksen kulttuuripolitiikkaan, maan taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Se onkin Elomaan mielestä hallituksen suurin kulttuuripolitiikan onnistuminen.

”Tunti liikuntaa päivässä koululaisille on tärkeä ohjeistus. Samoin taideopetuksen huomioiminen kouluissa.”

Kulttuuri tarvitsee oman ministerin

Tärkeintä kulttuurin rahoituksessa on Elomaan mukaan Veikkauksen monopoli.

”Valtion budjetista kulttuurin osuus ei ole kovin suuri, mutta seuraavat vuodet ovat vaikeita. Valtion määrärahat tulevat tuskin nousemaan, pitää olla realisti. Veikkaus pitää tässä perustoiminnan yllä.”

Elomaa kertoo pelänneensä jo etukäteen kulttuuriministerin jäävän pois hallituksesta.

Vieläkin on ajattelua, että kulttuuriministerin merkitys ei ole niin painava kuin toisten ministerien.

”Kaikessa yritetään tiivistää, myös virkakoneistossa. Ennakoin että näin tulisi käymään. Vieläkin on ajattelua, että kulttuuriministerin merkitys ei ole niin painava kuin toisten ministerien.”

Muutos on kulttuurille negatiivinen asia.

”Kulttuuri tarvitsisi oman ministerin, se on ihan selvä. Eihän yksi ministeri pysty täysipainoisesti olemaan kulttuurin puolella, kun opetusministerin tehtävät ovat todella laajat.”

Kulttuurin arvostus on laskenut

Kulttuuria on leikattu käytännössä kaikissa EU-maissa viime vuosina. Elomaa uskoo sen johtuvan siitä, ettei kulttuurin merkitystä käsitetä.

”Ihmiset eivät ymmärrä, että jokainen on kulttuurin kanssa päivittäin tekemisissä. Jokainen tarvitsee sitä. Jos se otettaisiin pois, huomattaisiin kuinka tärkeän asian kanssa ollaan tekemisissä.”

Talousongelmat ovat pakottaneet tinkimiään sosiaali- ja terveyseduistakin. Kulttuurin nälkä saa silloin odottaa.

”Mutta henkinen kuolema ja henkinen huononvointisuus ovat myös vakavia asioita – sitä on vaikeampi mitata. Kulttuuri on helppo jättää sivuun.”

Suomi suomalaiselle kulttuurille

Turvapaikanhakijoiden vyöry näkyy myös kulttuuripolitiikassa. Elomaa arvioi, että kolmannes hakijoista tulee todennäköisesti saamaan turvapaikan. Se tarkoittaa yli 10 000 ihmistä.

Suomelle on kuitenkin tärkeää vaalia omaa kansallista kulttuuria.

Oman kansallisenkin kulttuurin säilyttäminen on vaikeassa tilanteessa.

”Sitä pitää vaalia kuin timanttia ja kukkaa. Totta kai viitteitä tulee muista kulttuureista, ja niille jotka tänne tulevat, pitää olla mahdollisuus omaan kulttuuriin. Mutta kun Suomessa ollaan, emme voi tarjota siihen valtavia rahasummia. Oman kansallisenkin kulttuurin säilyttäminen on vaikeassa tilanteessa.”

Museoita on esimerkiksi jouduttu sulkemaan taloussyistä. Tärkeimmät satsauskohteet ovatkin Elomaan mukaan kulttuuri-instituutiot.

”Oma on tietysti kaikkein tärkein, ja sitä sitten maustavat muut kulttuurit. Mutta tulijoiden pitää tutustua suomalaiseen kulttuuriin, se on ehdottoman tärkeä asia.”

Elomaa uskoo myös vakaasti taiteen kykyyn luoda ihmisten välille yhteys.

Taide on hyvä välittäjä. Mennään vaikka palvelutaloon, tai yleensä terapiamuotona.

”Taide on joka asiassa hyvä välittäjä. Mennään vaikka palvelutaloon, tai yleensä terapiamuotona. Taide tuo esiin asioita, jotka halutaan tuodakin estradille.”

Lukutaitoa pidettävä esillä

Lukutaito on Suomessa rapistunut niin aikuisten kuin lasten osalta, mutta Elomaa suhtautuu asiaan luottavasti.

”Kirjastopuoli on vielä suhteellisen hyvässä mallissa, ja siitä pitää pitää kiinni. Se on meille ylpeydenaihe. Lainauskorvauksia pitää nostaa, niiden taso on heikko Pohjoismaihin verrattuna.”

Tärkeintä on kuitenkin, että vanhemmat lukevat lapsille.

Sekin on hyvä, että kirjoitetaan edes tekstareita. Lukeminen on tärkeää.

”Sekin on hyvä, että kirjoitetaan edes tekstareita. Mutta lukeminen on tärkeää, on hyvä että siihen on kiinnitetty huomiota. Asia pitää ottaa julkisuudessa esille ja panostaa siihen.”

Turvapaikanhakijoiden tilanne on tosin tässäkin huolestuttava.

”Se on valtavan iso haaste, kun kotouttamisesta puhutaan. Siellä on porukkaa, jolla ei ole luku- ja kirjoitustaitoa ollenkaan.”

Elinkeinoja on tuettava

Kuluneen vuosisadan kulttuuripolitiikka on Elomaasta ollut onnistunutta. Taloudellisesti pitkään hyvänä jatkunut kausi toi liikkumatilaa, josta kulttuuri on hyötynyt. Mutta nyt haasteet ovat uudessa mittaluokassa.

Hyvät vuodet ovat nyt takana.

”Ei tällaista tilannetta ole ollut kuin ehkä 90-luvun alussa. Hyvät vuodet ovat nyt takana.”

Valtio tukee kaikkia elinkeinon alueita, siksi on luontevaa että taidettakin tuetaan.

”Jos taiteilijan pitäisi tulla toimeen pelkästään myyntituloillaan, se olisi hyvin lyhytkantainen näköala. Ja kyllä se on aika kitkuttamista, jos apurahalla elää.”

Kulttuurialojen taloudellinen merkitys tulisi yhtä kaikki tunnistaa paremmin.

”Monelle tulee yllätyksenä, miten suuri osa luovat alat taloudestamme on. Pitäisi ymmärtää, että kun on monia aloja, joissa ei ole kasvupotentiaalia, niin luovat alat on se mahdollisuus.”

Kulttuurialoja tulisikin tukea sopivasti niiden kasvun ruokkimiseksi.

”Se tulee koko yhteiskunnan hyväksi. Ja pakko on rahaakin ajatella, se tuottaa ja tulee tuottamaan hyvin paljon. Se on mahdollisuus talouskasvuun.”

Liikunta tärkeää kulttuuria

Kulttuuriministerinä Elomaa parantaisi taiteilijoiden eläketurvaa. Hän myös alleviivaisi kansalaisille kulttuurin merkitystä heidän omassa elämässään.

”Monet eivät edes ymmärrä, että he käyttävät ja tarvitsevat ja elävät kulttuurin keskellä arkielämässä. Jos se vietäisiin pois, niin hyvin vähän jäisi käteen.”

Yleisradion tv-kanavalle pitäisi saada ohjelma, jossa vanhuksille näytetään liikuntaa, jota he voivat tehdä kotona.

Lempilapsi on kuitenkin liikunta. Yleisradion tv-kanavalle pitäisi saada päivittäinen ohjelma, jossa vanhuksille näytetään liikuntaa, jota he voivat tehdä kotona.

”Vanhukset on unohdettu liikunnan suhteen. On tärkeää että he pystyisivät omatoimisesti elämään kotonaan.”

Lisää Kike Elomaan ajatuksia tänään Kultakuumeessa. Yle Radio 1 klo 15.05. Kuuntele!

  • Kuntavaaleista pitää tehdä kulttuurivaalit

    Kulttuurin välikysymys vaatii kulttuuria kuntavaaleihin

    Suomi on repeytynyt kuihtuviin kuntiin ja kasvaviin keskuksiin. Mutta mikä voisi olla kolmas tie, ja missä on uusien kuntapäättäjien valta sote-Suomessa? Anna Tulusto ja Aleksis Salusjärvi jättävät uuden kulttuurin välikysymyksen.

  • Keskustellaan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja taide pelastuu!

    Suomen, taitelijoiden ja taiteen tila keväällä 2016.

    "Fantastisen ruotsalainen keskustelu. Me keskustellaan täällä asioista, ihan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja tällä tavalla taide pelastuu", sanoi #kulttuurinvälikymys-keskustelun kommentaattori, toimittaja Katja Ståhl. #kulttuurinvälikysymys kokosi huhtikuisena torstai-iltana Vanhalle Ylioppilastalolle taiteilijoita ja poliitikkoja puhumaan Suomen, taitelijoiden ja taiteen tilasta, kun eduskuntavaaleista on kulunut vuosi. Kevään 2017 saattavat tuottaa uusia välikysymyksiä kulttuurista.

  • #kulttuurinvälikysymys: Sebastian Tynkkynen teki videovastineen pakolaisrunolle

    Sebastian Tynkkysen videovastine pakolaisrunolle

    Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen teki oma-aloitteisesti videovastineen #kulttuurinvälikysymys -hankkeen pakolaisaiheiselle runovideolle. Tynkkynen on yksi keskustelijoista tämän illan Kulttuurin välikysymys -ohjelmassa, joka nähdään suorana Yle Teemalla klo 19.30 alkaen. Katso molemmat videot täältä.

  • Li Andersson: Taide on luovan talouden ydin

    Andersson peräänkuuluttaa kulttuuripolitiikkaa.

    Li Andersson (vas.) kertoo olevansa pettynyt hallituksen kulttuuripolitiikkaan lähinnä siksi, ettei sitä ole ollut. ”Vaalien alla oli enemmän keskustelua kulttuurista kuin aikoihin. Olisi ollut tervetullutta reagoida siihen jotenkin.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Li Andersson.

Uusimmat sisällöt - Kulttuurin välikysymys

  • Kuntavaaleista pitää tehdä kulttuurivaalit

    Kulttuurin välikysymys vaatii kulttuuria kuntavaaleihin

    Suomi on repeytynyt kuihtuviin kuntiin ja kasvaviin keskuksiin. Mutta mikä voisi olla kolmas tie, ja missä on uusien kuntapäättäjien valta sote-Suomessa? Anna Tulusto ja Aleksis Salusjärvi jättävät uuden kulttuurin välikysymyksen.

  • Kokonaiskuvan kaipuu

    Todellisuus on helvetin sekava ja moniulotteinen.

    ”Miten voisimme hyväksyä, että todellisuus on helvetin sekava ja moniulotteinen?” kysyy toimittaja ja käsikirjoittaja Jari Hanska. Hanska oli yksi huhtikuun alussa järjestetyn Nykyaika-seminaarin järjestäjistä. Nuoren Voiman Liiton ja Kriitisen korkeakoulun yhdessä järjestämässä seminaarissa pyrittiin keskustelemaan yhden päivän aikana mm. sellaisista teemoista kuin maapallon ekologinen kantokyky, taiteen rooli, kaupunkitilan demokraattisuus, tiedon pirstaloituminen, ihmiskunnan kehittyminen, finanssikriisit ja rakkaus.

  • Keskustellaan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja taide pelastuu!

    Suomen, taitelijoiden ja taiteen tila keväällä 2016.

    "Fantastisen ruotsalainen keskustelu. Me keskustellaan täällä asioista, ihan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja tällä tavalla taide pelastuu", sanoi #kulttuurinvälikymys-keskustelun kommentaattori, toimittaja Katja Ståhl. #kulttuurinvälikysymys kokosi huhtikuisena torstai-iltana Vanhalle Ylioppilastalolle taiteilijoita ja poliitikkoja puhumaan Suomen, taitelijoiden ja taiteen tilasta, kun eduskuntavaaleista on kulunut vuosi. Kevään 2017 saattavat tuottaa uusia välikysymyksiä kulttuurista.

  • #kulttuurinvälikysymys: Sebastian Tynkkynen teki videovastineen pakolaisrunolle

    Sebastian Tynkkysen videovastine pakolaisrunolle

    Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen teki oma-aloitteisesti videovastineen #kulttuurinvälikysymys -hankkeen pakolaisaiheiselle runovideolle. Tynkkynen on yksi keskustelijoista tämän illan Kulttuurin välikysymys -ohjelmassa, joka nähdään suorana Yle Teemalla klo 19.30 alkaen. Katso molemmat videot täältä.

  • Li Andersson: Taide on luovan talouden ydin

    Andersson peräänkuuluttaa kulttuuripolitiikkaa.

    Li Andersson (vas.) kertoo olevansa pettynyt hallituksen kulttuuripolitiikkaan lähinnä siksi, ettei sitä ole ollut. ”Vaalien alla oli enemmän keskustelua kulttuurista kuin aikoihin. Olisi ollut tervetullutta reagoida siihen jotenkin.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Li Andersson.

  • Kaikki menee pieleen: sarjakuvataiteilijat Kaisa Leka, Ville Pirinen ja Juho Juntunen piirtävät maailmantuskassa

    Sarjakuvataitelijat ja maailmanloppu

    Juho Juntusen, Ville Pirisen ja Kaisa Lekan spontaani näkemys siitä, mikä mättää juuri nyt. Lapsuuden itsekkyys kulminoituu hiiltyneeseen maapalloon ja jumalan face palmiin. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.

  • Vihapuhe uhkaa myös kulttuuria - #kulttuurinvälikysymys selvitti uhkakuvat

    Mitkä ovat suomalaisen kulttuurin uhkakuvat?

    #kulttuurinvälikysymys lähetti kaikille kansanedustajille ja suurelle joukolle taiteen ammattilaisia kyselyn kulttuurin uhkakuvista. Vastanneiden näkemykset ovat linjassa: julkistalouden alasajo ja vihapuhe ovat kulttuurimme suurimmat uhat. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta. Keskustelua taiteen voimasta, uhista ja mahdollisuuksista.

  • "Rajasitko mun tissit pois kuvasta? Miks?" Jenni Kokander paljaana taiteen vuoksi

    Jenni Kokander on paljas Taiteilija.

    ”Yritin kirjoittaa "näkkileivästä", mutta asetelma tuntuikin teennäiseltä ja jotenkin pakoilulta. Mitä jos tekisinkin parodiaa itsestäni ja/tai taiteilijoista?” kirjoittaa näyttelijä Jenni Kokander sähköpostiviestissä. Tästä sai alkusa Me taiteilijat –video. Videossa päähenkilö, "Taiteilija" sanoo: "Me uskalletaan olla paljaana." Ja tämä on totta: hyvinkin paljaana. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.

  • Timo Harakka: Julkinen valta on jäljessä siitä, mitä taiteessa tapahtuu

    Timo Harakan mielestä kulttuuri on jäänyt ilman linjauksia.

    ”Ei ole näkemystä, minkälaisiin taidealoihin halutaan satsata tai minkälaista identiteettiä Suomi kulttuurin kautta rakentaisi.” Timo Harakan (sd.) mielestä kulttuuri on jäänyt hallituksessa ilman linjauksia, mikä ilmenee konkreettisesti kulttuuriministerin puuttumisena. #kulttuurinvälikysymys kysyy, mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Timo Harakka.

  • Ritva Elomaa: Kansallista kulttuuria pitää vaalia kuin timanttia tai kukkaa

    Elomaa on tyytyväinen hallituksen kulttuuripolitiikkaan.

    ”Kulttuuri on hallitusohjelmassa, eikä edes kovin heikosti. Se tekee tavoitteiden saavuttamisesta paljon helpompaa. Kulttuuriinhan kuuluu myös liikunta.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa.

  • Pakolainen saapuu paratiisiin - Maija Vilkkumaa tulkitsee Hassan Blasimin runon

    Hassan Blasimin runo pakolaisesta Maija Vilkkumaan lukemana

    "He vievät sinut omaan paratiisiinsa, sitten piinaavat sinua yötä päivää kauhuillaan sinun silmissäsi, joista loistaa pelko ja toivo." Kirjoittaa Suomessa asuva irakilaiskirjailija Hassan Blasim runossaan Pakolainen paratiisissa jonka nimi on Eurooppa. Blasimin mielestä pakolaisista ei saisi puhua liikaa - ja myönteiselläkin julkisuudella on huonot puolensa. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.