Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Virtuaalitodellisuuslasit tulevat — matka kotisohvalta ulkoavaruuteen lyhenee

Pahvista rakennetut virtuaalitodellisuuslasit.
Pahvista rakennetut virtuaalitodellisuuslasit. Kuva: YLE/Aki Kuukasjärvi Kuningaskuluttaja,virtuaalitodellisuus

Maailman suurimmat teknologiayritykset tuovat kiihtyvällä vauhdilla omia virtuaalitodellisuuslasejaan markkinoille. Ihmisiä halutaan kokemaan virtuaalinen todellisuus hinnalla millä hyvänsä, halvimmillaan viidellä eurolla ja älypuhelimella.

Virtuaalinen todellisuus on kokemisen arvoinen mediamuoto. Se tuntuu intiimiltä ja siihen todella uppoutuu tavalla, joka eroaa muista viihteen muodoista. Halvimmillaan virtuaaliseen todellisuuteen voi päästä viiden euron pahvilaseilla ja älypuhelimella. Kalliimmat vaihtoehdot lisälaitteineen maksavat tuhansia euroja, mutta hintojen ennustetaan putoavan, kun laitteita saadaan markkinoille lisää.

Ei enää vain pelaajille

VR-lasit ovat pelaajille tuttu vempain, mutta vasta nyt lasien laatu alkaa vastaamaan odotuksia. Laseille on tarjolla pelejä, elokuvia ja muita viihteen muotoja, mutta myös yleishyödyllisiä käyttötarkoituksia. Suunnitteilla ovat virtuaaliset asuntonäytöt, lomamatkat kotisohvalta tai virtuaaliset viestintäkanavat. Suurin potentiaali on kuitenkin opetuskäytössä.

Suunnitteilla ovat virtuaaliset asuntonäytöt ja lomamatkat kotisohvalta.

Virtuaalitodellisuuslaseilla voidaan tuoda fysiikan lait tarkasteltavaan kokoon, tutustua historiallisiin kaupunkeihin tai matkustaa Jupiterin kiertoradalle. Potentiaalia löytyy, mutta vielä tällä hetkellä voidaan vain spekuloida ja odottaa suuremman luokan käyttöönottoa, jotta oikeanlaiset yleishyödylliset kohteet löydetään ja niiden ympärille voidaan luoda sovelluksia.

Isojen nimien esiinmarssi

Tarina alkoi oikeastaan jo vuonna 2012, kun pieni yritys Oculus Rift esitteli prototyypin virtuaalitodellisuuslaseistaan. Jo silloin alettiin puhumaan virtuaalitodellisuuslasien maailmanvalloituksesta, mutta nopeasti huomattiin, että teknologia ei ollut vielä täysin kypsä poimittavaksi. Laitteissa oli ongelmia, joihin ei vielä ollut ratkaisua. Oculus Riftin prototyypista lähtien on odotettu virtuaalitodellisuuslasien todellista maihinnousua.

Muutama viikko sitten Oculus Rift toimitti ensimmäiset kuluttajille suunnatut VR-lasit ensimmäiselle asiakkaalle. HTCn Vive lasit on tilattavissa valmistajan sivuilta Suomeenkin. Sonyn Playstationille suunnatut lasit tuodaan vuoden lopussa markkinoille ja Microsoft valmistautuu tuomaan omat HoloLensinsä myös markkinoille.

Isot valmistajat ovat siis astuneet kehään, joten VR-lasien hyökyaallon alla on nyt todellista voimaa. Nimekkäät valmistajat tarkoittavat suuria sijoituksia teknologian kehitykseen ja levitykseen.

Virtuaalitodellisuuslaseja hintatietoineen, grafiikka.
Virtuaalitodellisuuslaseja hintatietoineen, grafiikka. Kuva: YLE Kuningaskuluttaja,virtuaalitodellisuus

Myös oma älypuhelin voi toimia “porttina” virtuaaliseen todellisuuteen. Esimerkiksi Googlen Cardboard ja Samsung Gear VR edustavat tätä vaihtoehtoa. Pahvisista laseista koostuva Cardboard maksaa noin 5 euroa ja sen käyttö vaatii älypuhelimen. Ihmisiä halutaan kokemaan virtuaalinen todellisuus hinnalla millä hyvänsä, joten tätä vaihtoehtoa tarjoaa moni valmistaja. Kun maailmassa on jo noin 2 miljardia älypuhelimen käyttäjää, potentiaalisia kuluttajia riittää.

Onko vuosi 2016 sitten virtuaalitodellisuuslasien iso vuosi? Jos laitevalmistajia ja sovellusten kehittäjiä uskoo, niin kyllä. Vielä jää nähtäväksi, miten kuluttaja ottaa uuden todellisuuden vastaan.

Toimittaja Aki Kuukasjärvi

Muokattu 8.4.2016: Korjattu kirjoitusvirhe.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.