Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Johtajuuden syvä ydin

Päivi Kärkkäinen johtaa Kansallisoopperaa, Mikko Kuitunen on pomottoman firman toimitusjohtaja ja Melina Niemi oli Nuorten Leijonien mentaalivalmentaja.
Päivi Kärkkäinen, Anne Flinkkilä, Melina Niemi ja Mikko Kuitunen keskustelevat hyvästä johtajuudesta. Päivi Kärkkäinen johtaa Kansallisoopperaa, Mikko Kuitunen on pomottoman firman toimitusjohtaja ja Melina Niemi oli Nuorten Leijonien mentaalivalmentaja. yle tv1

TV1 keskiviikkona 13.4.2016 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 16.4. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Päivi Kärkkäinen ei osaa laulaa, silti johtaa Kansallisoopperaa. Inhimillisen tekijän vieraina myös pomottoman firman toimitusjohtaja Mikko Kuitunen ja Nuorten Leijonien mentaalivalmentaja Melina Niemi.

Kolmikko on saanut paljon kiitosta johtamistaidoistaan. Miten he sen oikein tekevät? Tässä pelko- ja käskytysjohtamisen maailmassa on virkistävää kuunnella ihmisiä, jotka ovatkin tehneet asioita toisin.

Oopperaan oppivalla asenteella

Päivi Kärkkäisellä oli päällikkötaustaa Yleisradiosta, kun vuonna 2007 hänet valittiin yllätysnimenä Kansallisoopperan pääjohtajaksi.

Ooppera oli turbulenssissa, ihmiset riitelivät keskenään ja talous oli huonossa jamassa. Moni kyseenalaisti Päivin kyvyt, eihän tuleva johtaja osannut tanssia, laulaa tai edes soittaa mitään instrumenttia.

Päivi sanookin, että odotukset olivat kaksijakoiset, osa odotti pelastavaa messiasta, osa taas suhtautui suurella epäluulolla. Päivi pääsi eteenpäin oppivalla ja kuuntelevalla asenteella.

Johtajuus on hänen mielestään mitä suurimmassa määrin viestintää.

”Kuuntelemalla oppi paljon: näkemys työnteosta ja sen valinnoista laajentui, kun vaikkapa klarinetinsoittaja kertoi, että hänen työnsä on niin säänneltyä, että hengityskin on luvanvaraista.”

Unelmana ohjelmistoyritys

Mikko Kuitunen lähti toteuttamaan unelmaansa samaisena vuonna 2007 ja perusti kaverinsa kanssa ohjelmistoyritys Vincitin.

Tosin alun perin motiivit olivat aika omanlaiset, ei ajateltu menestystä eikä maailman pelastamista vaan sitä, että maanantaina ei ottaisi päähän tulla töihin.

Niistä ajoista Vincit on kasvanut 200 ihmisen työyhteisöksi, jossa ei käytännössä ole esimiehiä ollenkaan.

Miten homma sitten toimii? Mikko korostaa, että kyseessä ei ole mikään boheemi hippileiri, vaan töitä paiskitaan kunnolla. ”Jokainen voi valita tehtävän, joka kiinnostaa ja silloin motivaatio tulee itsestään”, Mikko uskoo.

Rakkaudesta lajiin

Melina Niemi vetää henkilöstöpalveluyritystä, mutta tuli vuodenvaihteessa tunnetuksi erityisesti siitä, että toimi jääkiekon maailmanmestaruuden voittaneiden Nuorten Leijonien henkisenä valmentajana.

Melina sanoo, että tärkeintä hänelle oli saada nuoret lahjakkuudet töihin joukkueena myös henkisellä puolella. Hän sanoo lumoutuneensa nuorten poikien rakkaudesta lajiin ja halusta tehdä parhaansa, mutta sanoo, että tärkeä asia on myös vaalia sitä rakkautta, että se kantaa yhden kauden ja joukkueen yli.

Luottamus kaiken a ja o

Päivi, Mikko ja Melina pohtivat työyhteisön ja urheilujoukkueen eroja ja yhtäläisyyksiä.

Päivi muistuttaa, että joukkue valitaan usein yhteen turnaukseen, kun taas hänen työpaikallaan on työsuhteita, jotka ovat kestänet 50 vuotta. Myös Mikko haluaa katsella työyhteisöä pitkällä perspektiivillä. Kulmakiviä on paitsi asiaosaaminen, myös työntekijän urakehityksen ja muun elämän pohdinta.

”Luottamus on kaiken a ja o. Siksi Vincit voittaa kerta toisensa jälkeen Suomen parhaan työpaikan arvonimen”, Mikko sanoo.

Luottamus syntyy siitä, että ihmiset aidosti uskovat, että kaikki tekevät parhaansa ja kukaan ei ensisijaisesti aja omaa etuansa. Silloin myös hankalat tilanteet on helpompi hoitaa.

Käytökselle pelisäännöt

Päivi kertoo Kansallisoopperan Hyvä käytös sallittu -ohjeista. Hän sanoo, että ilmapiiriä on parantanut paljon se, että on luotu pelisäännöt, mitä on asiallinen ja epäasiallinen käytös työpaikalla.

Esimerkiksi, että ennen ensi-iltaa omien paineiden takia muille rähjääminen on asiatonta tai, että työpaikkakiusaamista ei ole se, ettei joka kerta saa pääroolia. Luottamus on parantunut.

Melina sanoo, että monesta työpaikasta tuttu pelkojohtaminen tuhoaa luottamusta varsin tehokkaasti. Ihmiset alkavat pelätä virheitä ja se taas puolestaan johtaa keskinkertaiseen tekemiseen. Jos ei yritä, ei tule virheitä, eikä sanomistakaan.

Pysähtymisen hetki

Johtajalta vaaditaan paljon ja moni johtaja on itsensä ankarin kriitikko. Tulee kuitenkin myös pysähtymisen hetkiä.

Päivi sairastui rintasyöpään, kun oli ollut talossa nelisen vuotta. Hän valitsi avoimen linjan ja kertoi henkilökunnalle sairastumisestaan. Vaikka johtajapolun alku oli ollut haastava niin henkilökunnan tuki ja lämpö sairauden aikana liikuttavat Päiviä vieläkin. Hän sanoo, että silloin hän viimeistään tajusi, että tähän taloon hän kuuluu.

Sairastuminen paitsi pysäytti, myös opetti paljon, esimerkiksi taiteen tervehdyttävä vaikutus kirkastui aivan uudella tavalla.

Mikko taas oli ajautumassa konkurssiin hienon alun jälkeen ja sanoo, että vaikka konkurssiuhkaa ei voi verrata suoraan vakavaan sairastumiseen, monenlaisen kriisin paikka se oli itselle.

Siitä tuli ulos joissakin asioissa vahvempana, joissakin hauraampana, mutta pienet asiat ei ole sittemmin jännittäneet.

Nöyryyttä on tullut ja terveysongelmista kärsinyt Melinakin sanoo, että hänen mielestään on kysymys siitä yksinkertaisesta asiasta, että johtajakaan ei ole mikään yli-ihminen, vaan voi näyttää tunteensa ja virheensä.

Hyvä että puhutaan

Mutta onko sitten pelkkä myytti ja pahaa puhetta se, että meillä on paljon huonoa johtajuutta?

Päivi, Melina ja Mikko sanovat, että hyvä merkki on se, että johtajuudesta puhutaan paljon, sitä halutaan pohtia eri puolilta.

Mikko sanoo, että työelämässä on tapahtumassa iso murros myös johtajuuden suhteen. Johtajuusopit ovat paljolti perua sotataidon oppaista ja nyt jo armeijassakin otetaan oppia siviilipuolen organisaatioista ja autoritäärinen johtajavetoisuus on katoamassa.

Ihmiset haluavat ottaa vastuuta tekemisistään ja sitä kautta myös vaikuttaa tekemisiinsä. Melina sanoo, että moni asia on ihan aidosti valinta: hän on päättänyt, että ei tule konttorille pahantuulisena.

Hengissä johtajuudesta

Johtajuuden kovat paikat tietysti ovat se, kun joutuu tekemään ikäviä päätöksiä. Kun säästöt pakottavat supistamaan tai jos joutuu antamaan potkut.

Mikko sanoo, että hän ei ole perinteisessä mielessä potkuja antanut, mutta on kehottanut ihmisiä hakemaan muita töitä.

Silti johtajuudesta säilyy hengissä, kun pitää itsestään huolta: liikunta, sparraaja, perhe, ystävät. ”Pitää opetella olemaan tekemättä mitään ja lepäämään sen päälle”, sanoo Melina. ”Pää pilvissä, jalat maassa, sydän lämpimänä”, Päivi summaa.

Kommentit
  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.

  • Kirjailija Kaari Utrio yhdistää kirjoissaan huvin ja hyödyn

    Suomalaiset haluavat rentoutua tiedon parissa

    Rentoutuessaan lukemalla suomalainen haluaa huvin ja hauskuuden lisäksi myös tietoa. Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki oivalluksen jo uransa alussa ja niinpä hän on kirjoissaan yhdistänyt historian faktoja romantiikkaan ja jännitykseen. Somerniemellä asuva kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä.

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.