Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Johtajuuden syvä ydin

Päivi Kärkkäinen johtaa Kansallisoopperaa, Mikko Kuitunen on pomottoman firman toimitusjohtaja ja Melina Niemi oli Nuorten Leijonien mentaalivalmentaja.
Päivi Kärkkäinen, Anne Flinkkilä, Melina Niemi ja Mikko Kuitunen keskustelevat hyvästä johtajuudesta. Päivi Kärkkäinen johtaa Kansallisoopperaa, Mikko Kuitunen on pomottoman firman toimitusjohtaja ja Melina Niemi oli Nuorten Leijonien mentaalivalmentaja. yle tv1

TV1 keskiviikkona 13.4.2016 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 16.4. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Päivi Kärkkäinen ei osaa laulaa, silti johtaa Kansallisoopperaa. Inhimillisen tekijän vieraina myös pomottoman firman toimitusjohtaja Mikko Kuitunen ja Nuorten Leijonien mentaalivalmentaja Melina Niemi.

Kolmikko on saanut paljon kiitosta johtamistaidoistaan. Miten he sen oikein tekevät? Tässä pelko- ja käskytysjohtamisen maailmassa on virkistävää kuunnella ihmisiä, jotka ovatkin tehneet asioita toisin.

Oopperaan oppivalla asenteella

Päivi Kärkkäisellä oli päällikkötaustaa Yleisradiosta, kun vuonna 2007 hänet valittiin yllätysnimenä Kansallisoopperan pääjohtajaksi.

Ooppera oli turbulenssissa, ihmiset riitelivät keskenään ja talous oli huonossa jamassa. Moni kyseenalaisti Päivin kyvyt, eihän tuleva johtaja osannut tanssia, laulaa tai edes soittaa mitään instrumenttia.

Päivi sanookin, että odotukset olivat kaksijakoiset, osa odotti pelastavaa messiasta, osa taas suhtautui suurella epäluulolla. Päivi pääsi eteenpäin oppivalla ja kuuntelevalla asenteella.

Johtajuus on hänen mielestään mitä suurimmassa määrin viestintää.

”Kuuntelemalla oppi paljon: näkemys työnteosta ja sen valinnoista laajentui, kun vaikkapa klarinetinsoittaja kertoi, että hänen työnsä on niin säänneltyä, että hengityskin on luvanvaraista.”

Unelmana ohjelmistoyritys

Mikko Kuitunen lähti toteuttamaan unelmaansa samaisena vuonna 2007 ja perusti kaverinsa kanssa ohjelmistoyritys Vincitin.

Tosin alun perin motiivit olivat aika omanlaiset, ei ajateltu menestystä eikä maailman pelastamista vaan sitä, että maanantaina ei ottaisi päähän tulla töihin.

Niistä ajoista Vincit on kasvanut 200 ihmisen työyhteisöksi, jossa ei käytännössä ole esimiehiä ollenkaan.

Miten homma sitten toimii? Mikko korostaa, että kyseessä ei ole mikään boheemi hippileiri, vaan töitä paiskitaan kunnolla. ”Jokainen voi valita tehtävän, joka kiinnostaa ja silloin motivaatio tulee itsestään”, Mikko uskoo.

Rakkaudesta lajiin

Melina Niemi vetää henkilöstöpalveluyritystä, mutta tuli vuodenvaihteessa tunnetuksi erityisesti siitä, että toimi jääkiekon maailmanmestaruuden voittaneiden Nuorten Leijonien henkisenä valmentajana.

Melina sanoo, että tärkeintä hänelle oli saada nuoret lahjakkuudet töihin joukkueena myös henkisellä puolella. Hän sanoo lumoutuneensa nuorten poikien rakkaudesta lajiin ja halusta tehdä parhaansa, mutta sanoo, että tärkeä asia on myös vaalia sitä rakkautta, että se kantaa yhden kauden ja joukkueen yli.

Luottamus kaiken a ja o

Päivi, Mikko ja Melina pohtivat työyhteisön ja urheilujoukkueen eroja ja yhtäläisyyksiä.

Päivi muistuttaa, että joukkue valitaan usein yhteen turnaukseen, kun taas hänen työpaikallaan on työsuhteita, jotka ovat kestänet 50 vuotta. Myös Mikko haluaa katsella työyhteisöä pitkällä perspektiivillä. Kulmakiviä on paitsi asiaosaaminen, myös työntekijän urakehityksen ja muun elämän pohdinta.

”Luottamus on kaiken a ja o. Siksi Vincit voittaa kerta toisensa jälkeen Suomen parhaan työpaikan arvonimen”, Mikko sanoo.

Luottamus syntyy siitä, että ihmiset aidosti uskovat, että kaikki tekevät parhaansa ja kukaan ei ensisijaisesti aja omaa etuansa. Silloin myös hankalat tilanteet on helpompi hoitaa.

Käytökselle pelisäännöt

Päivi kertoo Kansallisoopperan Hyvä käytös sallittu -ohjeista. Hän sanoo, että ilmapiiriä on parantanut paljon se, että on luotu pelisäännöt, mitä on asiallinen ja epäasiallinen käytös työpaikalla.

Esimerkiksi, että ennen ensi-iltaa omien paineiden takia muille rähjääminen on asiatonta tai, että työpaikkakiusaamista ei ole se, ettei joka kerta saa pääroolia. Luottamus on parantunut.

Melina sanoo, että monesta työpaikasta tuttu pelkojohtaminen tuhoaa luottamusta varsin tehokkaasti. Ihmiset alkavat pelätä virheitä ja se taas puolestaan johtaa keskinkertaiseen tekemiseen. Jos ei yritä, ei tule virheitä, eikä sanomistakaan.

Pysähtymisen hetki

Johtajalta vaaditaan paljon ja moni johtaja on itsensä ankarin kriitikko. Tulee kuitenkin myös pysähtymisen hetkiä.

Päivi sairastui rintasyöpään, kun oli ollut talossa nelisen vuotta. Hän valitsi avoimen linjan ja kertoi henkilökunnalle sairastumisestaan. Vaikka johtajapolun alku oli ollut haastava niin henkilökunnan tuki ja lämpö sairauden aikana liikuttavat Päiviä vieläkin. Hän sanoo, että silloin hän viimeistään tajusi, että tähän taloon hän kuuluu.

Sairastuminen paitsi pysäytti, myös opetti paljon, esimerkiksi taiteen tervehdyttävä vaikutus kirkastui aivan uudella tavalla.

Mikko taas oli ajautumassa konkurssiin hienon alun jälkeen ja sanoo, että vaikka konkurssiuhkaa ei voi verrata suoraan vakavaan sairastumiseen, monenlaisen kriisin paikka se oli itselle.

Siitä tuli ulos joissakin asioissa vahvempana, joissakin hauraampana, mutta pienet asiat ei ole sittemmin jännittäneet.

Nöyryyttä on tullut ja terveysongelmista kärsinyt Melinakin sanoo, että hänen mielestään on kysymys siitä yksinkertaisesta asiasta, että johtajakaan ei ole mikään yli-ihminen, vaan voi näyttää tunteensa ja virheensä.

Hyvä että puhutaan

Mutta onko sitten pelkkä myytti ja pahaa puhetta se, että meillä on paljon huonoa johtajuutta?

Päivi, Melina ja Mikko sanovat, että hyvä merkki on se, että johtajuudesta puhutaan paljon, sitä halutaan pohtia eri puolilta.

Mikko sanoo, että työelämässä on tapahtumassa iso murros myös johtajuuden suhteen. Johtajuusopit ovat paljolti perua sotataidon oppaista ja nyt jo armeijassakin otetaan oppia siviilipuolen organisaatioista ja autoritäärinen johtajavetoisuus on katoamassa.

Ihmiset haluavat ottaa vastuuta tekemisistään ja sitä kautta myös vaikuttaa tekemisiinsä. Melina sanoo, että moni asia on ihan aidosti valinta: hän on päättänyt, että ei tule konttorille pahantuulisena.

Hengissä johtajuudesta

Johtajuuden kovat paikat tietysti ovat se, kun joutuu tekemään ikäviä päätöksiä. Kun säästöt pakottavat supistamaan tai jos joutuu antamaan potkut.

Mikko sanoo, että hän ei ole perinteisessä mielessä potkuja antanut, mutta on kehottanut ihmisiä hakemaan muita töitä.

Silti johtajuudesta säilyy hengissä, kun pitää itsestään huolta: liikunta, sparraaja, perhe, ystävät. ”Pitää opetella olemaan tekemättä mitään ja lepäämään sen päälle”, sanoo Melina. ”Pää pilvissä, jalat maassa, sydän lämpimänä”, Päivi summaa.

Kommentit
  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.