Hyppää pääsisältöön

Kevättaioilla karjaonnea ja kärpäset loitolle

Kevät on ollut muinoin taikojen salaperäistä aikaa. Toimittaja vierailee Santtion kylässä Pyhärannassa 1965 kuulemassa muun muassa millaisilla taioilla karjaonnea tavoiteltiin. Ja miten kärpäset sai ajettua naapurin riesaksi.

Laskiaisprasujen eli laskiaistulien loimussa toimittaja Vappu-Erika Koskinen haastattelee 71-vuotiasta entistä merenkulkijaa ja laivanvarustajaa Kustaa Adolf Saariota. Mies muistaa monta tarinaa laskiaisen eli "hyppystiistain" perinteistä sekä kevään taioista.

Saario muistelee, kuinka laskiaistulilla suojeltiin lampaita noituudelta. Tarinan mukaan trullit eli noidat liikkuivat öisin keritsemässä lampaita, joten kyläläiset vahtivat niitä tulien äärellä. Tulien myös uskottiin pelottavan trulleja.

Karjataikoihin liittyivät myös karjankellot, joita käytettiin lehmillä, hevosilla ja lampailla. Kelloilla oli käytännön merkitystä lauman löytämisen ja petoeläinten karkottamisen vuoksi, mutta niiden äänessä uskottiin olevan myös taikavoimia. Keväällä ennen karjan päästämistä laitumille kelloja soitettiin ahkerasti ja niitä sidottiin myös ihmisten jalkoihin kilkattamaan.

Yksi kesän riesa olivat kärpäset. Niiden torjumiseksi lakaistiin keväällä lattiat ja vietiin roskat naapurin pihalle, muistelee Saario. Tällä konstilla uskottiin kärpästen päätyvän oman talon sijasta naapuriin.

Jos kirnussa epäiltiin olevan vikaa, eikä sillä saatu enää kunnolla kirnuttua voita, sitä noiduttiin monin keinoin. Jos naapuria epäiltiin "kirnun pahentajaksi", niin uskottiin, että naapurin emännän suututtamalla tilanne korjaantuu.

Santtion kylässä meren äärellä kevääseen liittyi myös vesille lähtö ja kalastus. Jotta vene kestäisi tuulessa ja myrskyssä, uskottiin, että mastopuu piti hakea suorannasta ja käyttää muurahaispesässä.

Kaikissa laivoissa uskottiin asuvan haltijan. Saario kertoo, kuinka haltija kerran taisi pelastaa hänen veljensä, kun tämä oli töissä rahtialuksella.

Merille ei ollut sopivaa lähteä perjantaisin eikä sunnuntaisin. Epäonnea oli luvassa myös silloin, jos lähti rukouspäivänä kalaan. Siitäkin Saario muistaa värikkään tarinan, jossa vanhalle kalastajaukolle meinasi käydä köpelösti.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto