Hyppää pääsisältöön

“Välillä huomio meni tekniikkaan eikä itse sisältöön” – Sähköiset kokeet vaativat ohjelmien osaamista ja tarkkuutta

Lukiolainen Verna Niva
Verna Niva oli ainoa Töölön yhteiskoululainen, joka kirjoitti kaksi ainetta sähköisessä harjoituskokeessa. Lukiolainen Verna Niva Kuva: Yle/ Jenni Honkanen abitreenit

Abitreenit seurasi sähköisen ylioppilaskokeen kenraaliharjoitusta Töölön yhteiskoululussa. Verna Niva kirjoitti harjoituksessa saksan ja maantieteen. Millaisiin ongelmiin Niva törmäsi uuden ajan yo-kokeessa?

Syksyllä 2016 alkavia sähköisiä yo-kokeita harjoiteltiin ympäri Suomen keskiviikkona 6.4. Lukiolaiset saivat maistiaisen tulevista kokeista, kun harjoituksessa kirjoitettiin syksyllä sähköistyvät aineet filosofia, maantiede ja saksa.

Niva käytti tilaisuuden hyväksi ja teki sekä saksan että maantieteen kokeet yhdeltä istumalta. Hän kirjoittaa molemmat aineet syksyn kirjoituksissa.

Tekniikka haltuun - huomio sisältöön

Opiskelijan on tärkeä hallita kokeessa tarvittavat ohjelmat, sillä niiden osaaminen vaikuttaa koemenestykseen.

Nivalla ongelmia tuli maantieteen kokeen piirustusohjelman käyttämisessä, eikä saksalaista s-kirjainta löytynyt lainkaan saksan kokeessa.

– Välillä huomio meni liikaa tekniikkaan eikä itse kokeen sisältöön. Teknisiä juttuja täytyy vielä harjoitella, toteaa Niva.

Kenraali on ainoa pakollinen harjoitus lukioille. Muuten sähköisten kokeiden treenaaminen on koulun omalla vastuulla. Opiskelijoilla voi olla hyvin erilainen harjoitustausta sähköisistä kokeista.

Niva ei stressannut koetta etukäteen, vaikka hän on tehnyt lukioaikanaan vain yhden sähköisen kurssikokeen.

– Ihmiset osaavat käyttää tietokoneita tosi hyvin. Meidän ikäisillä on hyvä sähköinen osaaminen.

Uusia huolimattomuusvirheitä

Nivan mielestä koe vaati erityistä tarkkuutta. Monivalintatehtävissä hän vaihtoi vahingossa vastaustaan tai vastasi jo seuraavaan kysymykseen yrittäessään jatkaa seuraavaan tehtävään.

Saksan kokeessa Nivalla oli mennä osa kuuntelusta ohi, kun hän klikkasi vauhdissa videon pyörimään ja samaan aikaan alkoivat kuulua ohjeet kuunteluun. Asiat toki toistetaan kuunteluissa kahdesti, eikä vahinkoa sattunut.

Kirjoittamista hankaloitti hieman se, että välillä ohjelma heitti tekstin itsestään siihen kohtaan, missä hiiri oli.

– Muillakin oli tätä ongelmaa, kertoo Niva.

Teknisten huomioiden lisäksi mietityttivät kokelaiden näyttöjen suojaaminen. Erityisesti piirustustehtävät ovat ongelmallisia, koska vastaus voi näkyä kauas.

Laajat aineistot ovat sekä rikkaus että haaste

Kokeen ollessa vielä kesken juhlasalista tuli ulos tyytyväinen maantieteen opettaja Katri Halmes. Hän oli innoissaan uudesta kokeesta.

– Tämä on ehdottomasti hyvä ja oikea suunta. Heti kokeen nähtyäni lopetin ikävöimästä vanhoja paperikokeita, Halmes sanoo.

Etenkin monipuoliset aineistot tekivät häneen vaikutuksen.

Laajoissa aineistoissa on opettajan mukaan myös haasteensa.

Aineiston hahmottaminen ja käsitteleminen on vaikeampaa, kun sitä on paljon. Sähköiseen aineistoon ei voinut tehdä alleviivauksia tai muistiinpanoja. Materiaalin laajuuden ymmärtäminen puolestaan vaatii selailua edestakaisin, kun paperilla kokonaisuus on helpompi hahmottaa.

Luottavaisin mielin kohti syksyä

Verna Niva muistelee, kun ensimmäisen kerran eteen tuotiin yo-kokeiden sähköistymisaikataulu ja jotkut alkoivat miettiä, miten kirjoitukset kannattaa ajoittaa välttääkseen sähköiset kokeet.

Aikataulutaktikoinnista sähköisten kokeiden välttämiseksi ei ole enää tietoakaan.

– En tiedä ketään, joka olisi lopulta suunnitellut kirjoituksensa sähköisiä kokeita vältellen, sanoo Niva.

Vaikka paljon asioita on vielä ratkaistava ja harjoiteltava, opettajat ja opiskelijat odottavat syksyn kokeita rauhallisin mielin.

Artikkelit