Anna Tulusto
Yle
”Ei ole näkemystä, minkälaisiin taidealoihin halutaan satsata tai minkälaista identiteettiä Suomi kulttuurin kautta rakentaisi.” Timo Harakan (sd.) mielestä kulttuuri on jäänyt hallituksessa ilman linjauksia, mikä ilmenee konkreettisesti kulttuuriministerin puuttumisena. #kulttuurinvälikysymys kysyy, mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Timo Harakka.
KULTTUURIN VAIHTOEHTOMINISTERIT. #kulttuurinvälikysymys valitsi viisi poliitikkoa, joilla on sanottavaa kulttuurista. Tässä on heistä yksi.
Harakka kuitenkin puolustaa hallituksen tavoitetta saada kaikki lapset taiteen pariin koulussa ja päiväkodissa. Lisäksi lasten lukutaidon parantaminen on tärkeä tavoite.
”Toki se on ristiriidassa sen kanssa, että varhaiskasvatuksesta leikataan ja sen ehtoja heikennetään.”
Ministerien määrän vähentäminen on populismia.
Jopa kirjasto voidaan ajaa alas
Ministerien määrän vähentäminen on Harakan mukaan populismia, mikä johtaa virkamiesten vallan lisääntymiseen.
”Kulttuurin osalta se kertoo, että tähän ei ole tarkoitus sen kummemmin panostaa.”
Suomessa kulttuuriin satsaaminen olisi tärkeää paitsi yhteisöllisistä syistä myös siksi että taiteen kapeilla sektoreilla on mahdollista tehdä suuri vaikutus.
”Suomesta tunnetaan yleensä taide tai kaupunkikulttuuri.”
Euroopassa käynnissä oleva julkistalouden kaventaminen puree kulttuuriin. Suurimmat instituutiot ovat tuskin vaarassa, toisin on pienemmillä toimijoilla. Suomessakin on tehty leikkauksia teattereihin, orkestereihin ja museoihin.
Tavallisten ihmisten saavutettavissa oleva kulttuuri on vaaravyöhykkeessä.
”On vaara, että ylätason kulttuurifasadi korostuu. Tavallisten ihmisten saavutettavissa oleva kulttuuri on vaaravyöhykkeessä.”
Erityisen huolissaan Harakka on kirjastoista, joita ei enää suojella valtionosuuksilla.
”Ne voidaan ajaa kunnissa alas, kun on muita tärkeämmän tuntuisia palveluita. Tämä on asia, joka huolestuttaa erittäin paljon. Kulttuuriministerinä en olisi ikinä antanut tällaisen tapahtua.”
Sivistyksen kriisi
Lukutaidon heikkeneminen on jatkunut Suomessa koko 2000-luvun. Pisa-hehkutus onkin ollut Harakan mukaan jo 15 vuotta katteetonta.
”On karua, mitä poikien lukutaidolle on tapahtunut viime vuosina. Me olemme pahasti myöhässä.”
Koulujärjestelmän uusimisen suhteen hän on silti skeptinen. Hallituskausi on lyhyt, ja toimia olisi pitänyt panna jo täytäntöön.
”Pelkoni on, että koskaan ei tule tapahtumaan aitoa, pysyvää, suunnitelmallista ja järkevää parannusta. Lisäksi tulevat vielä miljardiluokan leikkaukset. Pahoin pelkään että seuraavat vuodet tulevat olemaan aika fataalia aikaa.”
Erojen kasvusta huolimatta ajatus samaan joukkoon kuulumisesta tulee säilymään Suomessa.
Suomalainen yhteiskunta on poikkeuksellinen. Käsitykseni yhdistävästä kulttuurista ei ole lohduton.
”Minulla on vakaumus, että suomalainen yhteiskunta on aivan poikkeuksellinen. Meillä on keskinäinen luottamus ja aito meritokratia, jossa köyhistä oloista noustaan eliittiin tuosta noin vaan. Tässä suhteessa käsitykseni yhdistävästä kulttuurista ei ole lohduton.”
Julkinen valta on aina myöhässä
Taidetta on Harakan mukaan lähtökohtaisesti tuettava julkisesti, koska sille ei voi asettaa taloudellisia tuottovaatimuksia.
Suhtaudun epäilevästi siihen, miten hyvin julkinen valta tunnistaa hyvän taiteen. Se on aina viisi vuotta jäljessä siitä mitä tapahtuu.
”Tosin olen sen verran monella alalla häärinyt taiteilijana, että suhtaudun epäilevästi siihen, miten hyvin julkinen valta tunnistaa hyvän taiteen. Se on aina viisi vuotta jäljessä siitä mitä tapahtuu. Mutta jos tämän hyväksyy lähtökohdaksi, ei tarvitse suurta murhetta kantaa.”
Harakka ei myöskään pidä pahana, että kulttuuri jää yhä enemmän yksityisen rahoituksen varaan. Esimerkillisenä yksityisenä tahona hän pitää Koneen säätiötä.
”Väitän että se on paljon edistyksellisempi kuin mikään valtion orgaani. Mielestäni on erinomainen asia että yksityiset mesenaatit ovat osoittautuneet erityisesti viime vuosina äärimmäisen myönteiseksi voimaksi.”
Kulttuuriministeriö asiantuntijaelimenä
Kulttuurivienti on Harakan mukaan turhan suurta innostusta herättänyt uudistus viime vuosien kulttuuripolitiikassa. Senkin suhteen olisi vielä paljon tehtävää.
”Taiteen tekijät ovat monesti yksinyrittäjiä. Julkinen valta voisi auttaa siinä, että tuotteistaminen olisi ammattimaisempaa. Esimerkkiä muihin taiteisiin voisi ottaa kirjallisuusagenteista. Haluaisin jonkun miljoonan ainakin itse sijoittaa tähän.”
Yhteiskunta ei ole ymmärtänyt, minkälainen voimavara omalla työllä toimeentulevat itsensätyöllistäjät luovilla aloilla ovat.
Luovien alojen yritystoiminnan edistäminen on huomioitu myös SDP:n vaihtoehtobudjetissa. Yhteiskunta ei ole Harakan mukaan ymmärtänyt, minkälainen voimavara omalla työllä toimeentulevat itsensätyöllistäjät luovilla aloilla ovat. Kulttuuriministeriö voisikin Harakan mukaan toimia asiantuntijaelimenä muille ministeriöille.
”Vaikka muutokset kuuluvat sosiaali- tai elinkeinopuolelle, vain kulttuuriymmärrys auttaa identifioimaan muutostarpeen. Silloin ponteva kulttuuriministeri ja ponteva kulttuuripolitiikan painopiste johtaisi siihen, että se myös toteutuu.”
Kulttuuriministerin työ ei saisikaan olla niin sivutoimista kuin se nyt on.
”Pitäisi ajatella, mitä kaikissa ministeriöissä voitaisiin tehdä suomalaisen kulttuurin eteen niiden omilla keinoilla. Se voisi olla kulttuuriministerin varsinainen tehtävä.”
Kaikki on kiinni sosiaaliturvasta
Kulttuuriministerinä Harakka pureutuisi ensimmäisenä luovien alojen sosiaaliturvaan.
On aiheellista huolta kymmenientuhansien ihmisten joukossa, jotka kokevat joutuneensa mielivallan kohteeksi työvoimatoimistoissa.
”Taiteilijoiden, yksinyrittäjien ja freelancereiden työttömyys- ja sosiaaliturva olisi saatava kuntoon. On aivan aiheellista huolta niiden kymmenientuhansien ihmisten joukossa, jotka kokevat joutuneensa mielivallan kohteeksi työvoimatoimistoissa. Eikä se ole vain kokemus, vaan fakta”
Tämä joukko käyttää tulevaisuuden tärkeimpiä kansalaistaitoja työllistämällä itse itsensä.
”Fiksu valtio on se, joka antaa tälle tilaa ja takaa myös turvan. On kansantalouden dynamiikankin kannalta mielettömän tärkeä asia, mitä yksi nainen ja tietokone voivat saada aikaan, jos hänen ei tarvitse koko ajan huolehtia toimeentulostaan.”
Näin voitaisiin rohkaista kaikkia ihmisiä uskomaan siihen, että omiin kykyihin luottamalla pystyy tulemaan toimeen. Riippumatta siitä, mikä on yhteiskunnan taloudellinen tilanne.
Lisää Timo Harakan ajatuksia tänään maanantaina 11.4. Kultakuumeessa. Yle Radio 1 klo 15.05. Kuuntele!
