Hyppää pääsisältöön

Lapuan patruunatehtaan räjähdys jätti jälkeensä surun

Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen raunioita 13.4.1976. Pelastusmiehet istuvat patruunalaatikoilla onnettomuuspaikalla.
Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen raunioita 13.4.1976. Pelastusmiehet istuvat patruunalaatikoilla onnettomuuspaikalla. Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen raunioita 13.4.1976. Pelastusmiehet istuvat patruunalaatikoilla onnettomuuspaikalla. Kuva: Kalle Kultala Lapuan patruunatehtaan räjähdys,Lapuan patruunatehdas,Lapua,räjähdykset,räjähdysonnettomuudet,onnettomuudet,1976

Lapuan patruunatehtaalla tapahtui huhtikuussa 1976 Suomen rauhanajan tuhoisin räjähdysonnettomuus. 40 ihmistä sai surmansa ja kymmeniä loukkaantui voimakkaassa räjähdyksessä, jonka syytä ei saatu koskaan varmuudella selville. Uhreista valtaosa oli perheellisiä naisia, yli kuusikymmentä lasta menetti toisen vanhempansa, lapsia jäi myös orvoksi. Tapahtuma järkytti suomalaisia, ja hautajaisiin osallistui tuhansia ihmisiä. Surunvalittelunsa kävi esittämässä myös presidentti Urho Kekkonen.

13. huhtikuuta 1976 aamulla kello 7.42 Lapuan patruunatehtaan lataamossa räjähti. Rakennus, jossa lataamo sijaitsi, tuhoutui täysin. Tapahtuneesta annettiin välittömästi suurhälytys.

Lapuan patruunatehdas toimi tuolloin puolustusministeriön alaisuudessa. Patruunoiden valmistuksen lisäksi tehtaalla oli myös muuta metalliteollisuuden alan tuotantoa. Lapuan noin 500 työntekijästä neljännes toimi räjähdysvaarallisissa töissä. Lataamo II:ssa, jossa räjähdys tapahtui, oli onnettomuushetkellä 69 työntekijää, joista 58 oli naisia. Varsinaisen patruunoiden lataamisen lisäksi tilassa tehtiin myös muita töitä.

Tv-uutisten haastattelussa paikallinen palopäällikkö kertoo, että räjähdyksestä ei ehtinyt tulla hälytystäkään, kun asemalle kuului paukahdus. Palokunnan saapuessa paikalle koko rakennus oli maan tasalla. Raivaustöiden keskellä oli jo tässä vaiheessa selvinnyt, että räjähdys vaati 40 kuolonuhria. Toimittaja Risto Johnson arvioi, että lataamon yläpuolella oli ruutivarasto, jossa saattoi olla jopa 1 200 kiloa ruutia.

Yleisradio kertoi tapahtumasta heti aamulla, mikä ruuhkautti etenkin Suomen kaukopuheluverkkoa, kun monet yrittivät saada selville läheistensä kohtaloa. Onnettomuudesta ja sen vaikutuksista raportoitiin televisiossa ja radiossa.

Potilaita Lapualta Seinäjoelle

Seinäjoen keskussairaalaan tuotiin onnettomuuspäivänä kolmisenkymmentä potilasta Lapuan räjähdyspaikalta. Sairaalassa käynnistettiin välittömästi aamulla katastrofitoiminta, ja henkilökuntaa hälytettiin töihin lisää. Valmiudet onnettomuuden uhrien hoitamiseen olivat hyvät, sillä kaikki kirurgit olivat aamulla paikalla sairaalassa.

Sairaalavuoteella haastatellut patruunatehtaan työntekijät kertovat, että räjähdys tapahtui juuri kun tehtaalla oli ehditty aloittaa päivän työt. Työntekijöillä oli ollut puhetta tehtaan turvallisuudesta, sillä yksikössä oli tapahtunut jo aiemmin pienempiä räjähdyksiä.

Räjähdys rikkoi rakennuksia

Räjähdys teki suurta tuhoa tehdasta ympäröiville rakennuksille. Vahinkoja aiheutui noin 150 kiinteistölle.

Toimittaja Agneta Gladin haastatttelussa lapualainen perheenäiti kertoo, miten lapset heräsivät aamulla paukkeeseen. Patruunatehtaalla työskennellyt perheen isä selvisi räjähdyksestä hengissä.

Aineellisista tuhoista maksettiin seuraavana kesänä korvauksia yhteensä 523 000 markkaa. Lisäksi puolustusministeriö maksoi korvauksia reilut 200 000 markkaa.

Hallitus hätäistuntoon

Puolustusministeri Ingvar S. Melin sai tietää räjähdyksestä onnettomuusaamuna kello yhdeksän jälkeen. Hallitus kokoontui heti aamupäivällä hätäistuntoon ja asetti tutkijalautakunnan tutkimaan onnettomuutta.

Melin lähti tutkijalautakunnan kanssa välittömästi Lapualle. Tutkijalautakunnan tehtäväksi annettiin tutkia räjähdysonnettomuuden syitä. Samalla lautakunnan tuli tehdä esityksiä vastaavanlaisten onnettomuuksien välttämiseksi.

Melinin mukaan Lapualla oli syytä harkita patruunatehtaan siirtämistä keskustan ulkopuolelle.

Pääesikunnan mukaan tehtaalla oli asiaankuuluvat sammutuslaitteet ja varastot olivat maavalleilla suojattuja. Myös tupakanpoltto oli laajalti kielletty. Räjähdysainetarkastaja oli käynyt kohteessa edellisenä syksynä. Automaattista hälytysjärjestelmää tehdasalueella ei ollut.

Radiossa kuultiin turmapäivänä Tänään 12.05 -lähetyksessä yhteenveto onnettomuuden seurauksista. Lähetyksen loppupuolella käsitellään patruunatehtaan turvallisuusmääräyksiä ja onnettomuustutkintaa.

Tutkimuksissa todettiin tapahtumien alkulähteen olleen omatekoinen pulttipistoolin patruunoiden latauskone, mutta oikeus ei kuitenkaan pystynyt selvittämään räjähdyksen syttymissyytä. Onnettomuuden laajuuteen vaikutti myös suuri ruutimäärä ja ruudin sijoittelu varastoinnissa sekä lataamorakennuksen ja tehdasalueen muiden rakennusten läheiset etäisyydet. Kuolonuhreja ja haavoittuneita oli paljon, sillä lataamossa tehtiin varsinaisen lataustoiminnan lisäksi myös muita useita henkilöitä vaatineita töitä. Tehtaalla oli kuitenkin noudatettu ohjeita ja määräyksiä, ja asiassa vastuuseen pannut vapautettiin syytteistä.

Suomi hiljentyi surujuhlaan

Viikkoa ennen vappua 1976 koko Suomi hiljentyi Lapuan räjähdyksen uhrien muistoksi. Lapuan kirkkopihalle kokoontui yli 5 000 ihmistä jättämään jäähyväisensä surmansa saaneille.

Siunaustilaisuuteen saapuivat myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja valtioneuvoston edustajina pääministeri Martti Miettunen, puolustusministeri Ingvar S. Melin sekä ministerit Eero Y. Rantala ja Kauko Hjerppe.

Lapuan tuomiokirkon pihalla siunattiin 40 vainajaa valkoisissa arkuissa. Seppeleenlaskun lopuksi tehtaan työntekijät laskivat kukkalaitteen jokaiselle arkulle työtovereidensa muistoksi. Arkut saatettiin Puolustusvoimien ajoneuvoilla Simpsiön hautausmaalle.

Patruunatehtaan räjähdyksen uhreista valtaosa oli perheellisiä naisia. Yli kuusikymmentä lasta menetti toisen vanhempansa, jotkut lapset jäivät täysin orvoiksi. Tragedian seurauksena auttamishalu valtasi suomalaiset. Lapsia haluttiin adoptoida ja heidän koulutuksensa turvata. Lapuan räjähdyksen uhrien omaisille perustettiin rahasto. Avustusohjelma päättyi vuonna 1999, ja jäljelle jääneet puoli miljoonaa markkaa eli vajaa 90 000 euroa annettiin SPR:n katastrofirahastoon.

Uhrien omaisten ja erityisesti vanhempansa menettäneiden lasten surutyö jatkuu. Satunnaiset sankarit -ohjelmasarjassa tarinansa kertonut Sari Mäenpää on yksi vanhempansa menettäneistä lapsista. Huhtikuun 13. päivänä 1976 Sari Mäenpää oli bussissa matkalla kouluun Lapualla, kun kuului kova pamaus. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin Mäenpää pystyi käsittelemään tragediasta aiheutunutta surua.

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.