Hyppää pääsisältöön

Lapuan patruunatehtaan räjähdys jätti jälkeensä surun

Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen raunioita 13.4.1976. Pelastusmiehet istuvat patruunalaatikoilla onnettomuuspaikalla.
Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen raunioita 13.4.1976. Pelastusmiehet istuvat patruunalaatikoilla onnettomuuspaikalla. Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen raunioita 13.4.1976. Pelastusmiehet istuvat patruunalaatikoilla onnettomuuspaikalla. Kuva: Kalle Kultala Lapuan patruunatehtaan räjähdys,Lapuan patruunatehdas,Lapua,räjähdykset,räjähdysonnettomuudet,onnettomuudet,1976

Lapuan patruunatehtaalla tapahtui huhtikuussa 1976 Suomen rauhanajan tuhoisin räjähdysonnettomuus. 40 ihmistä sai surmansa ja kymmeniä loukkaantui voimakkaassa räjähdyksessä, jonka syytä ei saatu koskaan varmuudella selville. Uhreista valtaosa oli perheellisiä naisia, yli kuusikymmentä lasta menetti toisen vanhempansa, lapsia jäi myös orvoksi. Tapahtuma järkytti suomalaisia, ja hautajaisiin osallistui tuhansia ihmisiä. Surunvalittelunsa kävi esittämässä myös presidentti Urho Kekkonen.

13. huhtikuuta 1976 aamulla kello 7.42 Lapuan patruunatehtaan lataamossa räjähti. Rakennus, jossa lataamo sijaitsi, tuhoutui täysin. Tapahtuneesta annettiin välittömästi suurhälytys.

Lapuan patruunatehdas toimi tuolloin puolustusministeriön alaisuudessa. Patruunoiden valmistuksen lisäksi tehtaalla oli myös muuta metalliteollisuuden alan tuotantoa. Lapuan noin 500 työntekijästä neljännes toimi räjähdysvaarallisissa töissä. Lataamo II:ssa, jossa räjähdys tapahtui, oli onnettomuushetkellä 69 työntekijää, joista 58 oli naisia. Varsinaisen patruunoiden lataamisen lisäksi tilassa tehtiin myös muita töitä.

Tv-uutisten haastattelussa paikallinen palopäällikkö kertoo, että räjähdyksestä ei ehtinyt tulla hälytystäkään, kun asemalle kuului paukahdus. Palokunnan saapuessa paikalle koko rakennus oli maan tasalla. Raivaustöiden keskellä oli jo tässä vaiheessa selvinnyt, että räjähdys vaati 40 kuolonuhria. Toimittaja Risto Johnson arvioi, että lataamon yläpuolella oli ruutivarasto, jossa saattoi olla jopa 1 200 kiloa ruutia.

Yleisradio kertoi tapahtumasta heti aamulla, mikä ruuhkautti etenkin Suomen kaukopuheluverkkoa, kun monet yrittivät saada selville läheistensä kohtaloa. Onnettomuudesta ja sen vaikutuksista raportoitiin televisiossa ja radiossa.

Potilaita Lapualta Seinäjoelle

Seinäjoen keskussairaalaan tuotiin onnettomuuspäivänä kolmisenkymmentä potilasta Lapuan räjähdyspaikalta. Sairaalassa käynnistettiin välittömästi aamulla katastrofitoiminta, ja henkilökuntaa hälytettiin töihin lisää. Valmiudet onnettomuuden uhrien hoitamiseen olivat hyvät, sillä kaikki kirurgit olivat aamulla paikalla sairaalassa.

Sairaalavuoteella haastatellut patruunatehtaan työntekijät kertovat, että räjähdys tapahtui juuri kun tehtaalla oli ehditty aloittaa päivän työt. Työntekijöillä oli ollut puhetta tehtaan turvallisuudesta, sillä yksikössä oli tapahtunut jo aiemmin pienempiä räjähdyksiä.

Räjähdys rikkoi rakennuksia

Räjähdys teki suurta tuhoa tehdasta ympäröiville rakennuksille. Vahinkoja aiheutui noin 150 kiinteistölle.

Toimittaja Agneta Gladin haastatttelussa lapualainen perheenäiti kertoo, miten lapset heräsivät aamulla paukkeeseen. Patruunatehtaalla työskennellyt perheen isä selvisi räjähdyksestä hengissä.

Aineellisista tuhoista maksettiin seuraavana kesänä korvauksia yhteensä 523 000 markkaa. Lisäksi puolustusministeriö maksoi korvauksia reilut 200 000 markkaa.

Hallitus hätäistuntoon

Puolustusministeri Ingvar S. Melin sai tietää räjähdyksestä onnettomuusaamuna kello yhdeksän jälkeen. Hallitus kokoontui heti aamupäivällä hätäistuntoon ja asetti tutkijalautakunnan tutkimaan onnettomuutta.

Melin lähti tutkijalautakunnan kanssa välittömästi Lapualle. Tutkijalautakunnan tehtäväksi annettiin tutkia räjähdysonnettomuuden syitä. Samalla lautakunnan tuli tehdä esityksiä vastaavanlaisten onnettomuuksien välttämiseksi.

Melinin mukaan Lapualla oli syytä harkita patruunatehtaan siirtämistä keskustan ulkopuolelle.

Pääesikunnan mukaan tehtaalla oli asiaankuuluvat sammutuslaitteet ja varastot olivat maavalleilla suojattuja. Myös tupakanpoltto oli laajalti kielletty. Räjähdysainetarkastaja oli käynyt kohteessa edellisenä syksynä. Automaattista hälytysjärjestelmää tehdasalueella ei ollut.

Radiossa kuultiin turmapäivänä Tänään 12.05 -lähetyksessä yhteenveto onnettomuuden seurauksista. Lähetyksen loppupuolella käsitellään patruunatehtaan turvallisuusmääräyksiä ja onnettomuustutkintaa.

Tutkimuksissa todettiin tapahtumien alkulähteen olleen omatekoinen pulttipistoolin patruunoiden latauskone, mutta oikeus ei kuitenkaan pystynyt selvittämään räjähdyksen syttymissyytä. Onnettomuuden laajuuteen vaikutti myös suuri ruutimäärä ja ruudin sijoittelu varastoinnissa sekä lataamorakennuksen ja tehdasalueen muiden rakennusten läheiset etäisyydet. Kuolonuhreja ja haavoittuneita oli paljon, sillä lataamossa tehtiin varsinaisen lataustoiminnan lisäksi myös muita useita henkilöitä vaatineita töitä. Tehtaalla oli kuitenkin noudatettu ohjeita ja määräyksiä, ja asiassa vastuuseen pannut vapautettiin syytteistä.

Suomi hiljentyi surujuhlaan

Viikkoa ennen vappua 1976 koko Suomi hiljentyi Lapuan räjähdyksen uhrien muistoksi. Lapuan kirkkopihalle kokoontui yli 5 000 ihmistä jättämään jäähyväisensä surmansa saaneille.

Siunaustilaisuuteen saapuivat myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja valtioneuvoston edustajina pääministeri Martti Miettunen, puolustusministeri Ingvar S. Melin sekä ministerit Eero Y. Rantala ja Kauko Hjerppe.

Lapuan tuomiokirkon pihalla siunattiin 40 vainajaa valkoisissa arkuissa. Seppeleenlaskun lopuksi tehtaan työntekijät laskivat kukkalaitteen jokaiselle arkulle työtovereidensa muistoksi. Arkut saatettiin Puolustusvoimien ajoneuvoilla Simpsiön hautausmaalle.

Patruunatehtaan räjähdyksen uhreista valtaosa oli perheellisiä naisia. Yli kuusikymmentä lasta menetti toisen vanhempansa, jotkut lapset jäivät täysin orvoiksi. Tragedian seurauksena auttamishalu valtasi suomalaiset. Lapsia haluttiin adoptoida ja heidän koulutuksensa turvata. Lapuan räjähdyksen uhrien omaisille perustettiin rahasto. Avustusohjelma päättyi vuonna 1999, ja jäljelle jääneet puoli miljoonaa markkaa eli vajaa 90 000 euroa annettiin SPR:n katastrofirahastoon.

Uhrien omaisten ja erityisesti vanhempansa menettäneiden lasten surutyö jatkuu. Satunnaiset sankarit -ohjelmasarjassa tarinansa kertonut Sari Mäenpää on yksi vanhempansa menettäneistä lapsista. Huhtikuun 13. päivänä 1976 Sari Mäenpää oli bussissa matkalla kouluun Lapualla, kun kuului kova pamaus. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin Mäenpää pystyi käsittelemään tragediasta aiheutunutta surua.

Kommentit
  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.