Hyppää pääsisältöön

Valojuhlat saa Nuuka-Israelinkin anteliaaksi

Pieni maalaiskylä on saanut sähköt. Muihin taloihin ihmejohdot vedetään, mutta nuukuudestaan kuulu Israeli ei tuhlaa rahojaan moiseen joutavuuteen. Sähkön tuloa juhlistetaan pidoilla, jonne sahdille person Israelinkin tekee mieli Ruura-vaimon vastusteluista huolimatta. Otteet vuonna 1974 valmistuneesta tv-näytelmästä Valojuhlat kertovat, kuinka Israeli saa juonittua itsensä juhliin ja kuinka hänen siellä lopulta käy.

Vaikka Israeli (Martti Kainulainen) kovaan ääneen toitottaa olevansa perheensä pää, koko kylä tietää kuka Israelin taloutta oikeasti johtaa: Israeli on pahasti vaimonsa Ruuran (Irma Tanskanen) tossun alla. Niin tuliluontoinen on Ruura, ettei epäröi antaa Israelille korvatillikkaa edes kyläläisten edessä.

Israelilla on paha tapa puhua ihmisistä pahaa selän takana, eikä hän sen vuoksi ole erityisen suosittu kyläläisten keskuudessa. Kasvokkain Israeli lepertelee kauniita puheita ystävistään, mutta heti näiden poistuttua haukkuu heidät milloin mistäkin asiasta. Erityisen kipakasti sanan säilä lentelee naapurissa asuvan Huugo Kreinin (Mauri Kuosmanen) suuntaan.

Aina Israeli ei muista olla tarpeeksi varovainen muita arvostellessaan, ja tällöin hankalaan välikäteen joutuu hänen renkinsä Freetrikki (Paavo Liski). Useaan kertaan Freetrikki pelastaa Israelin vannomalla tosiksi hänen valh… puheensa. Sen verran asia Freetrikkiä harmittaa, että hän juottaa juhlissa Israelille rahkaista sahtia, jonka tietää rikkovan Israelin herkän vatsan.

Sahti on Israelille kohtalokasta toisellakin tapaa, sillä äärimmäisen nuukana tunnettu mies alkaa juopuessaan lahjoitella rahojaan kylän naisille. Kuten arvata saattaa, Ruura ei miestään rahojen katoamisesta kiitoksilla kruunaile...

Sähkön leviäminen Suomeen

- Ensimmäiseksi sähkövalon tuottamista kokeiltiin Suomessa vuonna 1877 VR:n konepajalla Helsingissä.

- Vielä 1900-luvun alussa sähköä tuotettiin paikallisissa sähkölaitoksissa, jotka saattoivat olla asunto-, kortteli- tai yrityskohtaisia. Eri puolilla Suomea toimi satoja sähkölaitoksia.

- Ennen talvisotaa miltei puolet maaseututalouksista oli kuitenkin ilman sähköä. Harvaan asutuille kylille sähköt saatiin vasta 1970-luvulla.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto