Hyppää pääsisältöön

Nauratko eri asioille kuin mummosi? – Ikä muuttaa huumorintajuamme

Huumorintaju on yksilöllistä, mutta voiko se olla myös ikäsidonnaista? Näin ainakin väittää Psychology and Aging -lehdessä julkaistu tutkimus. Sen mukaan iällä näyttäisi olevan vaikutusta siihen, mille me nauramme.

Jennifer Stanleyn tekemässä tutkimuksessa kolmelle eri ikäryhmälle näytettiin otteita tv-sarjasta Konttori. 17–21-vuotiaat, 35-56-vuotiaat ja 64-84-vuotiaat koehenkilöt joutuivat arvioimaan, kuinka hauskoina he pitivät näkemiään pätkiä. Tämän lisäksi myös heidän kasvojen liikkeet taltioitiin ja mitattiin.

Nuorten huumori aggressiivisempaa, vanhempien lämminhenkisempää

Tutkimuksen mukaan nuoremmat ihmiset nauravat vanhempia helpommin niin sanotusti aggressiiviselle huumorille. Tällä tarkoitetaan hauskanpitoa, jossa esimerkiksi pilaillaan jonkun toisen kustannuksella tai vähätellään itseään. Nuorille huumori on ehkä tapa ilmaista aggressiota sosiaalisesti hyväksyttävässä muodossa; sillä myös testataan ja rakennetaan sosiaalista asemaa ryhmissä.

Vanhemmat puolestaan suosivat enemmän yhteiseen hassutteluun liittyvää lämminhenkistä huumoria, joka yhdistää ihmisiä. Vuosien varrella karttuvan kokemuksien uskotaan muokkaavan näkemystämme hauskuudesta. Elämän kolhut ikään kuin jättävät oman jälkensä huumorintajuumme ja ajan myötä lempeämpi huumori alkaa miellyttää enemmän. Huumorin tehtävä on silloin ehkä enemmän stressin ja vastoinkäymisten pehmentäminen. Sillä pyritään ylläpitämään positiivista näkökulmaa elämään.

Koomikot Ray Zambino (vas.), Bahar Tokat ja Helena Pöllänen ovat mukana huumoritestissä.
Koomikot Ray Zambino (vas.), Bahar Tokat ja Helena Pöllänen ovat mukana huumoritestissä. Koomikot Ray Zambino (vas.), Bahar Tokat ja Helena Pöllänen ovat mukana huumoritestissä. yle tv1

Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että ikäryhmien erot huumorityyleissä ovat liitoksissa samoihin eroihin sosiaalisessa soveliaisuudessa. Löydökset viittaavat siihen, että mitä vanhempi ihminen on, sitä vähemmän häntä naurattaa toisten kustannuksella tehty huumori. Myös yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttavaa asiaan ja jotkut vitseistä toimivat vain tietylle sukupolvelle. Lisääntyvä tietous tuo huumorintajuumme myös useampia katselukantoja.

Se, mikä naurattaa nuorena, ei siis ehkä olekaan enää hauskaa, kun vanhenet. Miten käy Prisma Studion omassa stand up -testissä? Repeääkö nuorempi ja vanhempi yleisö eri vitseille?

Kirjoittaja: Saija Nironen.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen

    Kanojen avulla koulutustekniikka hioutuu tarkaksi.

    Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen Tässä on Kerttu, ihan tavallinen kotkottaja Nurmijärveltä. Sillä on kenties kananaivot – mutta niillä pystyy upeisiin suorituksiin. Katso vaikka! Rohkean luonteensa ansiosta Kerttu on saanut töitä läheisen Koirakoulu Vision kanakursseilta, kuten muutamat muut reippaat lajitoverinsa.

  • Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka

    Perimän epigenomi muuttuu ympäristön vaikutuksesta.

    Ihminen on kuin perimänsä. Geenimme ovat määrätty syntymähetkellä eivätkä ne muutu elämän aikana. Mutta miltä kuulostaa ajatus, että isoisäsi tai isoäitisi huonot elämäntavat ja kokemukset tulisivatkin näkyviin elämässäsi? Kenties suurempana riskinä vaikka 2-tyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille tai psyykkisille häiriöille.

Uusimmat sisällöt - Tiede